torstai 23. maaliskuuta 2017

MINUN PUUTARHANI AAKKOSET: W

Sarja alkaa  kaartua loppua kohti. Kiitos verrattomista vastauksista! Aluksi yhteenvetoa V:stä.

Valo tekee nyt varsin suuren vaikutuksen. Vähän ajan kuluttua vihreys ja vehreys valloittavat ja tekevät puutarhasta viihtyisän. Väreistä pidetään, vaaleanpunaisista väriläiskistä ja vaikka mistä. Toisaalta taas valkea & vihreä varjossa viehättävät.

Viime aikoina olen kovasti ihastunut vihreisiin kukkiin. Valitettavasti kuvan viehättävä kaunopunahattu 'Green Jewel' meni vaikean talven aikana.

Varpuslinnut ihastuttavat lintulaudalla ja juuri nyt voi kuulla mustarastaan vihellyksen. Viserrys säestää puutarhurien puuhia - virkistävää!

Suvikummun Marjan puutarhakissat Viiru ja Viivi viihtyvät touhussa mukana. Terveiset heille!

Varjoyrtti, varjohiipat, varjoliljat, verenpisarat ja Violat eli orvokit viehättävät varjossa. Vuorineilikka ja värililjat valitsisivat mieluiten aurinkoisen paikan. Voimakkaat verikurjenpolvi ja Vinca minor eli pikkutalvio viihtyvät siellä ja täällä. Väriminttu vetää puoleensa perhosia ja kimalaisia.

Väitän, että vaatimaton vuorenkilpi on väärinymmärretty kasvi - monet väheksyvät sitä aivan suotta. Siksi olikin kiva kun Navettapiian puuhamaa -blogin Navettapiika sanoi: "Liityn vuarenkilipien fanklupihin. Eheroton jokapaikan perenna, mikä ei kukkiessaankaa oo hassumpi."

Vuokot, valkovuokot ja muut kukkivat varhain. Vaahterat puolestaan tarjoavat syksyisen värikylvyn. Suvikummun Marja varjelee puutarhassaan valkoalpia ja valkokletraa. Muita sydänten valloittajia ovat Veronica longifolia eli rantatädyke, Veronica gentianoides eli unelmatädyke ja Veronicastrum virginicum eli Virginiantädyke. Kanat ovat vaikuttuneita vesiheinästä.

Viiniköynnös tuottaa valtavan sadon. Vadelmat - villit tai viljellyt - ovat aivan vastustamattomia. Viherherukka on varma valinta.

Vakka-Taimen nimi on vilahdellut monissa vastauksissa. Se lienee varteenotettava matkakohde.

Sitten on vuorossa W.



W
'WOODWARDII'

Pidän tuijista, niin palloista kuin pilareistakin. Tämä pallomainen tuija 'WOODWARDII’ ihastuttaa suurella koollaan. Täysikasvuisena se on parimetrinen.

Tähän kasviin liittyy tarina syksyiseltä ostosreissulta. Olin aikonut ostaa vain yhden perennatuen, mutta lopulta auto olikin niin täynnä kasveja, että ruokakaupassa piti miettiä mitkä ostokset mahtuvat enää kyytiin. Tästä minun ja mieheni yhteisestä reissusta olen kertonut jutussa Mitä vaisto sanoo.  

Puu oli näin näyttävä jo ostettaessa.

Epätieteellisten kenttätutkimusteni valossa voin todeta, että miehet rakastavat puita, naiset ovat enemmän perennaihmisiä. Ja mies tulee sanomattoman onnelliseksi aina kun nainen haluaa puita puutarhaan. Kannattaa kokeilla. Kokeiluun ei tarvita tätä ’Woodwardii’ –tuijaa, vaan huolella valitut hedelmäpuut, komean syysvärin saavat puut ja erilaiset havupuut ajavat saman asian.


Mikä on sinun W? Olisikohan se vaikkapa www, sillä onhan tämä netti loistava paikka puutarhahöperöille? Kenties loistopäivänhattu 'Green Wizzard'? Jos joskus perustan Kummallisten kukkien penkin, tuo Pekka Puupään hattua muistuttava kukka saa loistaa penkin tähtenä.

20 kommenttia:

  1. Sitä on joskus liikkeellä, että tulee ostettua myös ostoslistan ulkopuolelta jotain :D

    Vähiin käyvät aakkoset ja vielä vähemmäksi niihin sopivat kasvit :)
    Sinnikkään ajatustyön tuloksena tuli mieleen neljä W:tä meidän pihalta.
    Tiarella Wherryi, tupastiarella, itse suloisuus, muodostaa ihanan pitsisen mättään.
    Herkän vaaleanpunaiset nuput muuttuvat auetessaan valkoseksi kukkapilveksi, pitsimyssyiksi.

    Anemone hybr. Wild Swan on kuin iso valkovuokko, mutta kukinta kestää melkein koko kesän, kesäkuusta syyskuuhun. Kukkien taustapuolella on hienostuneen sinivioletti sävy.

    Kolmas W saattaa olla menehtynyt talven aikana, kun yritin talvettaa sitä kasvihuoneessa :(
    Pikkuinen rungollinen Weigela, eli kotakuusama, on kasvanut ruukussa ja yleensä olen talvettanut sen varastossa, mutta nyt ajattelin kokeilla, pärjäisikö se kasvihuoneessa. Ei ehkä pärjännyt.

    Syysmyrkkylilja Waterlily on myös vähän epävarma tapaus. Ostin sipuleita syksyllä ja annoin niiden kukkia kasvarissa, sen jälkeen istutin ne maahan. Nyt keväällä pitäisi tulla esiin mullasta lehtitupsu, mitä kyllä suuresti epäilen. Lunoavan kauniisti kukki syksyllä kuitenkin. Ellei suvaitse olla hengissä, ostan taas syksyllä uuden :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostoslistat ovatkin puutarhakaupoilla vähän turhauttavia. Ellei ole vartavasten tilannut, ei löydy puoliakaan. Ymmärtäähän sen toki, ettei niin laajoja valikoimia voi myynnissä pitää. On siinä se hyvä puoli, että sitten joutuu kiertelemään kaikki kaupungin puutarhat ja tarttuu mukaan kaikkea jännää ;)

      No, nyt ei ainakaan ole runsaudenpulaa W:ssä. Se hyvä puoli siinä on :)

      Toivotaan nyt aroille talvehtijoillesi parasta ja tietysti kaikille muillekin. Elämme pian mielenkiintoisia aikoja kun selviytyjät alkavat kurkistella maasta :)

      Poista
  2. Pitää kielillä puhua, mutta Woodland on minun tuplavee. Oikeasti sillä nimellä kutsun hoidetun puutarhan ja luonnonvaraisen jokivarsilehdon aluetta. Siinä puutarha muuttuu metsäksi. Kaikkia lehtokasveja siihen olen istuttanut, eikä aluetta oikeastaan hoideta kevätsiivousta lukuun ottamatta. Katetta joskus roiskin, kun ruohosilppua tulee ylituotantona.

    Ruusuista tuplaveetä edustavat 'William Baffin' ja 'William's Double Yelleow' - kauniita molemmat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä nimi sun puolivillillä puutarhan osallasi :) Ai että kun meillekin ruohosilppua tulisi ylituotantona tai edes vähän. Sille olisi kovasti käyttöä, mutta en viitsi kyläläisiltä lähteä pyytelemään. Omaa nurmikkoa on niin vähän ja senkin leikkaa robotti, niin ruohosilppua ei tule. Hiekkaviljely kiinnostaisi, mutta vaatisi sen ruohosilpun.

      Poista
  3. Wulfenia on uus sinikukkaane tuttavuus. Ei mulla viälä kukkinu, ku menin ahaneuksissani jakamahan sen. Pian tiätää talavehtiiko se, viälon lunta päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Menin kuukkeloimaan tuota Wulfeniaa ja sain nauraa. Ensin vähän ihmettelin ennen kuin tajusin, että kyseessä olikin suomennos. Ei kuuulemma tarvitse turvakotia talvella ja pakkasen pelottomuus on jotain ja elinikäinen on. :D

      Toivotaan Wulfeniasi talvehtineen!

      Poista
    2. Toivottavasti käännös on oikias :)

      Poista
  4. W ookin vaikea kirjain, ei tule mitään mieleen omasta puutarhasta. Komea tuo tuija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ei niitä w-alkuisia kovin paljon ole. Minulla olisi ollut vielä gladiolus 'White Prosperity*, josta tykkään kovasti, mutta tuija vei voiton :)

      Poista
  5. Luulin ettei näitä löydy meiltä, mutta kuinkas kävikään...
    Vuokko`Wild Swan' on aivan ihastuttava, kaunis on myös laukka `White Sensation`
    ja tulppaani 'Whitallii' on upea vanhanajan pikkutulppaani

    Viinikärhö 'Walenburg` Hurmaa pienillä kukilla
    Ja tietysti joukosta löytyy myös pioneja;) eli `White wings` `Charles White` Ja `Wladyslava`

    Näillä ajatuksilla wiikonlopun wiettoon;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, paljon tosiaan löytyikin. Katselin niitä kuvahausta. Varsinkin tuo vuokko alkoi kiinnostaa ja valkoinen laukkakin meille sopisi oikein hyvin :) Niin, ja eihän pioneja koskaan voi olla liikaa...

      Hywää wiikonloppua sinulle! ;)

      Poista
  6. Se olisi varmaan wisteria. Onko kauniimpaa?

    VastaaPoista
  7. W-kasveissa pitää mennä lajinimiin, jotta löytyy omia suosikkeja. White-alkuisia olisi monia, mutta taidan poimia silti kärhökaunottaren, joka kasvaa meidän pikkuruisen omppupuun rungolla. Lajina tällä ainoalla rehevällä ja valtavan kukkaisalla köynnöksellä on 'Warszawska nike'. Se on meidän pihassa se ainoa, joka on selvästikin saanut otollisen kärhön kasvupaikan: jalat on piilossa kasvulaatikon alla, josta valuu pohjamaahan runsaasti ravinteita. Kesäaikaan suorastaan odotan, milloin biojätteet on tyhjennettävä kompostiin, sillä tätä kaunotarta saa ihailla mennen tullen jätematkalla. Näkyypä se otollisesti myös keittiön ikkunaan, joten voisiko olla parempaa paikkaa?

    Jutustasi nousee mieleeni elävästi meidän Teknisen tuen kauhistus, kun hän tajusi, että purppuraomenapuut ovat koristeomenia. "Ihan turhia!" oli toteamus, kun hän tajusi himoitsevansa satoa väärin perustein. Manasi kovasti sitä päivää, kun kaivoi monttuja näitä puita varten kanssani. Joten meidän mies ei tullut tavattoman onnelliseksi näistä naisen valitsemista puista, mielipidettäkin lajista olisi pitänyt kysyä. :)

    Sini K.
    kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet kyllä oivallisesti suunnitellut puutarhan kun kompostorilla käyntikin on nautinto :) Meillä mies tyhjentää bioastian mielellään kun voi samalla vilkaista kompostorin mittaria :) Aika usein saan raporttia, että mittari näytttää jotain ja kompostori toimii hienosti...

      Oi-joi miten nyt erehdyin tuossa puuasiassa! Jouko tykkää kaikista hyötykasveista kauheasti, mutta myös koristekasveista varsinkin, jos ne ovat tummanpunaisia. Sen olen huomannut, että aika monet arboretumit ovat miesten. Yksi omakotitalon piha on kuin sankka metsä kun perheen isä on kiinnostunut puutarhan laitosta :) Ja kun mies esittelee puutarhan, hän esittelee ensin puut. Vaimo esittelee jouluruusun nupun puskan alta jne. :) Mutta poikkeus vahvistaa säännön ;)

      Poista
    2. Yhdyn kuitenkin tuohon ajatukseen, että miehet ja puut kuuluvat yhteen. Kai se on vähän kuin talonkin kanssa: pysyvä rakenne on helpommin miehinen alue, sisustus naisellinen. Tosin tässä tullaan taas siihen poikkeukseen: meillä nämä kaikki ovat minun alueitani :)

      Kysyit unikoista blogini puolella. Minä katson yksi- ja monivuotisuuden aina siemenpusseista, niissä on maininta siitä. Tosin kasvatan pääasiassa vain noita pioniunikkoja, joten hirmuisesti ei tarvitse katsella lajien laatua. Viime vuonna tosin kylvin ensimmäistä kertaa monivuotista unikkoa, tänä vuonna niihin saattaisi tulla jo kukat. Jännää nähdä, ränsistyvätkö nekin rumiksi heinäkuuhun mennessä.

      Poista
    3. Mieheni ymmärsi täysin sinun Teknisen tukesi reaktion tuossa koristeomenapuuasiassa. Hän sanoi, että tottakai kannattaa mieluummin istuttaa oikea omenapuu, vaikka omenoita ei tarvitsisikaan. Omenathan voi syöttää vaikka peuroille :)

      Kiitos unikkotiedoista! Minä en vielä ole pioniunikkoa kokeillut, mutta vinkin olen pannut korvan taakse. Tosin siellä korvan takana alkaa olla ahdasta kun tekisi mieli kokeilla niin paljon kaikkea ihanaa ;)

      Poista
  8. Tämä onkin aiempia vaikeampi kirjain. Hetken jo luulin, ettei meillä ole mitään w-kirjaimeen kuuluvaa. Suosikkini tähän on tarhaharisoninruusu Williams' Double Yellow. Myös jalokuunlilja White Feather, akileija Winky Red & White, tarhajouluruusu White Lady Spotted ja espanjankurjenpolvi Wargrave Pink ovat ihania. Keväistä alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeen paljon niitä w-asioita vaan löytyy :) Menen taas kuvahakuun noita katselemaan. Olen saanut aivan valtavasti hyviä vinkkejä tämän sarjan aikana. Kiitos sinullekin vinkeistä ja oikein mukavaa viikon jatkoa!

      Poista