MINUN PUUTARHANI AAKKOSET: T

Sarja puutarhan tärkeistä asioista jatkuu. Ensin kiitokset kommenteistanne ässään!

Siinäpä suuret suosikit, 

satumaiset, suloiset, suurenmoiset, somat,

sopivat, sinnikkäät ja sitkeät, sädehtivät, säihkyvät, sykähdyttävät,

sirot, sievät, söpöt, sirkeät ja säväyttävät

puutarhojen tähdet:

sade

sipuli

saavit

sangot

sammal

saappaat

surukuusi

sadettimet

syysasterit

sateenvarjo

sanomalehdet

syysmaksaruohot

Suviruusu 'Poppius'
'Sarah Bernhardt' pioni

Sedumit eli syysmaksaruohot

syysleimut: syreenileimu ja muut

Saxifraga x urbium eli posliinirikko

Sanguinaria canadensis 'Multiplex' eli pallolumikki

Sanguisorbat eli luppiot: nuokkuluppio, komealuppio, kiiltoluppio

Syreenit: pihasyreeni, puistosyreeni 'Tammelan kaunotar', pikkusyreeni 'Palibin', jalosyreeni 'Mme Lemoine' ja 'Moskovan kaunotar', Syringa Bloomerang 'Dark Purple' ja 'Pink Perfume'

Sorbukset eli pihlajat: makeapihlaja, pylväspihlaja, helmipihlaja

Soldanella montana eli metsäalppikello

Stachys macrantha eli jalopähkämö

'Sommarwind' maanpeiteruusu

saniaiset: kotkansiipi ja muut

saksankurjenmiekat
Sinin sähkölammas

spireat eli angervot

sirotuomipihlaja

syyskukkijat

sinivuokot

sammakot

syklaamit

sisiliskot

sinisade

salaatti

sakset

saarni

siilit

sisu

Minun nuori Isabellansyreeni 'Coral' on juuri aloittelemassa kukintaansa muurin edessä viime kesäkuussa.

Ja sitten ässästä seuraavaan eli tärkeisiin T-asioihin. Valitsen T:stä kaksi. Ah, niin ihanat puutarhani tädykkeet, törmäkukat, tuijat ja muut saavat tilaa toisella kertaa.

T

TOMAATTI. TULPPAANI.

Olen TOMAATTIEN suurkuluttaja. Varsinkin kirsikkatomaatteja napostelen mielelläni pitkin päivää. Haaveilen tomaatin kasvatuksesta, mutta olen siinä surkea.

Ensimmäinen kriteerini tomaattilajiketta valitessani on se, että varkaita pitää saada poistaa. Siitä tulee miellyttävä tuoksu ja lapsuusmuistot mieleen. Isäni kasvatti tomaatteja. Kasvihuoneen ovella vastaan tulvahti voimakas, vähän eriskummallinen tomaatin tuoksu. Jos joskus dementoidun, toivon, että minulle annettaisiin tomaatin versoja hypisteltäväkseni. Se voisi olla hyvää lääkettä moneen vaivaan.

Sanoin olevani surkea tomaatin kasvattaja. Turhaa negatiivisuuta tuollainen ajattelutapa! Jos asiaa ajattelee positiivisesti, olen kehittyvä tomaatin kasvattaja. Satoni nousevat monta kymmentä prosenttia joka vuosi. Aika huikeaa! 

Aloittelin muutamia vuosia sitten muutamalla taimella. Unohdin kastella niitä riittävästi ja lannoituskin taisi jäädä. Tuloksena oli muutama epämuodostunut tomaatti.

Jossain vaiheessa kokeilin altakasteluruukkuja. Kastelussa onnistuin paremmin, joskus jopa lannoitinkin, mutta taimien tukeminen jäi retuperälle. Taimet retkottivat holtittomasti, mutta ne tekivät herkullisia raakileita, joita vesi kielellä katselin. Heti kun raakileet alkoivat punertaa, kesäkanamme tulivat ja nokkivat ne parempiin suihin. Meille jäi muutama tomaatti, jotka ehtivät kypsyä kesäkanojen muuton jälkeen ennen kylmien tuloa.

Seuraavana keväänä kylvin tomaatteja kokonaista kaksi pussillista sillä seurauksella, että kesän alussa minulla oli hirveä määrä honteloita taimia kilpailemassa valosta ikkunan edustalla. Kaikille ei riittänyt tarpeeksi valoa eikä kaikille tukikeppejä. Oli ennätyskylmä ja tuulinen kevät enkä voinut viedä taimia edes karaistumaan ulos. Niinpä ne kasvoivat entistä hontelommiksi. 

Kadutti koko homma. Juuri ennen lomamatkaamme päätin, että nyt on viimeinen hetki saada tomaatit ulkoilmaan. Vähäisen karaisun jälkeen istutin taimet maahan ja jäin toivomaan parasta. En ollut kovin motivoitunut hoitamaan ylipitkiksi kasvaneita vänkkyröitä, joita en saanut kunnolla edes tuettua, vaikka mieheni oli värkännyt niille hienot tuet. Ajattelin, ettei niistä tulisi tomaatin tomaattia. Jos saisin yhden maistiaisiksi, laittaisin sen puoliksi mieheni kanssa. Yllätyksekseni sain kirsikkatomaatteja ihan mukavasti naposteltaviksi. Tomaatit hupenivat suihin suoraan kasvimaalta, mutta uskaltaisin sanoa sadon olleen monta kymmentä tai sataa prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. 

Olen päättänyt kasvattaa tomaatteja niin kauan, että opin. Olen jo hyvällä alulla.

TULPPAANIEN kanssa ei ole ollut niin takkuista. Ne ovat kiitollisia hienohelmoja, jotka kukkivat kaikesta tumpeloinnista huolimatta ainakin sen yhden kerran, usein jopa monta kertaa. Ovathan ne toki siinä mielessä vaateliaita, että niitä pitää istuttaa joka vuosi uudelleen. Toisaalta sipulihyllyjen ääressä seisoskeleminen ja haaveileminen on äärimmäisen rentouttavaa ja jopa yllättävän sosiaalista puuhaa. Harvoin hyllyn äärestä lähtee niin, ettei ole vaihtanut sanaakaan muiden puutarhahullujen kanssa. 

Sipuleiden määrä kotona yllättää aina. Joskus se voi jopa kauhistuttaa, mutta sipuli kerrallaan ne uppoavat maahan. Ja kun joutsenet huutavat, alkaa tuntua, että sipuleita voisi istuttaa enemmänkin.

Tässä yksi ripsureunainen hienohelma, joka kukkii edelleen, vaikka sen seuralaiset ovat jo luovuttaneet.

Tulppaaneja on vaikea kehua sortumatta ylisanoihin. En sitten kehu. Sanonpa vain, että tulppaaneilla saa luotua niin iloisen hurlumhei-tyylin kuin hillityn tyylikkään.

Arovuokkojen keskeltä nousee eri lajikkeita punaisia tulppaaneja sekä ’Queen of Night’. 

Oletko tulppaanihullu vai mikä mahtaa olla sinun tärkeä T?

Tervetuloa, Keiju Kukkanen, blogini lukijoiden ihanaan seuraan! Toivon sinun viihtyvän.