Sarja puutarhan aakkosista jatkuu. Ensin kiitoksia erittäin tervetulleista kommenteistanne ja yhteenvetoa T:stä!
Ihanaa kun puutarhaintoilijat ovat taas päässeet tositoimiin. Siemenet sujahtelevat multiin tai lautalle, taimet väikkyvät mielissä. Tomaatteja, tädykkeitä, tiarelloja...
Toukokuussa viimeistään riemu nousee yhdessä tulppaanien kanssa. Toiset odottavat jalostettuja tulppaaneitaan, toiset uskollisia parvi- ja metsätulppaaneita. Tervetulleita kaikki!
Pian tervehditään Trilliumit ja Trolliukset. Trillium Erectum (punakolmilehti) on yksi Suvikummun Marjan suosikeista. Riemastuttavan keltainen Trollius Chinensis (kesäkullero) valloittaa keltaisen vieroksujankin sydämen.
Toivotaan, että Thalictrumit (ängelmät) ovat talvehtineet turvallisesti - jalot, keijut ja kääpiöt. Lukekaapa muuten lisää sadunomaisista ängelmistä Suvikummun Marjan kommentista. Toki varoituksen sana on paikallaan: into voi tarttua.
Taas touhutaan puutarhassa. Talikoita tarvitaan tuon tuostakin. Ihastellaan toisten taidokkaasti toteutettuja puutarhoja TV:n välityksellä, kuvista tai vierailuilla. Tuijotellaan taivasta, nautitaan teetä puutarhassa. Tita tupakoi ja tuumailee.
Tomaatit tuoksuvat ja itse kasvatetun tomaatin maku on taivaallinen. Tuuheat Tsugat (hemlokit) täydentävät maiseman.
Kesän kuluessa tädykkeet ehtivät täyteen loistoonsa. Tyylikäs Virginiantädykke kurkottelee terhakkaana ilman tukea toivoen perhosten tulevan luokseen.
Puutarhavaja on ylennetty tunnelmalliseksi teehuoneeksi, jossa iltasin siemaillaan teetä. Silloin, Suvikummun Marjan sanoin, puutarhurin mieleen saattaa hiipiä tyytyväisyys ja toivo ilta-auringossa teehuoneen ikkunasta lavakauluskasvimaan unikkoja katsellessa.
Ja nyt uusinta uutta sarjassa: ihanat U:t
Ihanaa kun puutarhaintoilijat ovat taas päässeet tositoimiin. Siemenet sujahtelevat multiin tai lautalle, taimet väikkyvät mielissä. Tomaatteja, tädykkeitä, tiarelloja...
Toukokuussa viimeistään riemu nousee yhdessä tulppaanien kanssa. Toiset odottavat jalostettuja tulppaaneitaan, toiset uskollisia parvi- ja metsätulppaaneita. Tervetulleita kaikki!
Pian tervehditään Trilliumit ja Trolliukset. Trillium Erectum (punakolmilehti) on yksi Suvikummun Marjan suosikeista. Riemastuttavan keltainen Trollius Chinensis (kesäkullero) valloittaa keltaisen vieroksujankin sydämen.
Maatiaiskullero loistaa kirkkaankeltaisena alkukesällä ja usein vielä uudestaan syksymmällä.
Toivotaan, että Thalictrumit (ängelmät) ovat talvehtineet turvallisesti - jalot, keijut ja kääpiöt. Lukekaapa muuten lisää sadunomaisista ängelmistä Suvikummun Marjan kommentista. Toki varoituksen sana on paikallaan: into voi tarttua.
Taas touhutaan puutarhassa. Talikoita tarvitaan tuon tuostakin. Ihastellaan toisten taidokkaasti toteutettuja puutarhoja TV:n välityksellä, kuvista tai vierailuilla. Tuijotellaan taivasta, nautitaan teetä puutarhassa. Tita tupakoi ja tuumailee.
Tomaatit tuoksuvat ja itse kasvatetun tomaatin maku on taivaallinen. Tuuheat Tsugat (hemlokit) täydentävät maiseman.
Kesän kuluessa tädykkeet ehtivät täyteen loistoonsa. Tyylikäs Virginiantädykke kurkottelee terhakkaana ilman tukea toivoen perhosten tulevan luokseen.
Puutarhavaja on ylennetty tunnelmalliseksi teehuoneeksi, jossa iltasin siemaillaan teetä. Silloin, Suvikummun Marjan sanoin, puutarhurin mieleen saattaa hiipiä tyytyväisyys ja toivo ilta-auringossa teehuoneen ikkunasta lavakauluskasvimaan unikkoja katsellessa.
Ja nyt uusinta uutta sarjassa: ihanat U:t
U
UNIKKO.
Jostain syystä kukkien pyöreät muodot viehättävät minua: UNIKKO, pioni, hortensia, kerrotut tulppaanit, kullero, kameliajasmike,
syysleimu… Mikä tahansa pallo ei saa samalla tavalla sydäntäni hypähtämään, vaan pyöreän
maljamainen muoto. Ero on pieni, mutta merkittävä.
On minulla toki pallojakin,
kuten palloesikko, neilikoita, laukkoja, pallo-ohdakkeita, pallotuijia ja
kirsikka ’Inkeroisten kuulasmarja’, jonka lehvästö on hyvin pyöreä. Pidän
niistä kaikista, mutta samanlaista vaikutusta ne eivät ainakaan toistaiseksi
ole onnistuneet tekemään kuin nuo maljamaiset. No, poikkeuksena on pallomainen
kirsikkapuu, jota rakastan.
Maljat ja pallot ovat siitä ihania, että niihin on kiva
yhdistellä pitkänomaisia muotoja: jaloritarinkannuksia, punatähkiä, tädykkeitä,
salvioita, lupiineja, gladioluksia, jaloangervoja, tulikukkia, pylväsmäisiä
katajia ja tuijia, sokeritoppakuusia…
Unikko on iloinen kukka. Kun sen on kerran kylvänyt, se
tupsahtelee mistä milloinkin. Se jaksaa kukkia
vaikka kuinka pitkään eikä vaadi juuri mitään.
Kylvin sekoituksen siperianunikoita. Haaveilin valkoisista ja kirkkaanpunaisista
kukista, mutta tuli keltaisia ja oransseja, yksi valkoinen kukka. Ihastuin
silti ikihyviksi – ja parasta oli ihastuakin, sillä unikko kylväytyy mieluusti.
Seuraavana keväänä sain mielenkiintoisia värimuunnoksia: keltaoransseja ja
hailakan persikoita entisten värien lisäksi.
Nyt tiedän senkin, että kylvän siperianunikkosekoituksen sinne, minne haluan keltaisia kukkia. Sekoitus muuttuu
nimittäin vuosien kuluessa keltaiseksi kuitenkin, ellei täydennä istutusta
uusilla kylvöksillä.
Uusin ihastukseni on idänunikko ’Royal Wedding’, joka
tosiaan on kuninkaallisen tyylikäs lajike. Valkoisissa kukissa on tummahko
keskusta ja tummat heteet.
Lämpimästi tervetuloa lukijaksi, Heidi Haapalahti! Toivottavasti saat blogistani iloa!
Heippa, miten sun blogi ei ole aiemmin osunut kohdalle. No nyt osui, ihania juttuja, just tätä ihanaa puutarhailua:)
VastaaPoistaHei! Kiitos, Kati, mahtavasta palautteesta! Teit minut niin iloiseksi :) Aika uusihan tämä blogini on eikä kovin tunnettu, mutta tosi kiva kun sulle kolahti. Täältä saa ainakin vertaistukea puutarhahulluuteen ;)
PoistaT vilahti niin nopeasti, etten mukaan ehtinyt. Pitää kuitenkin näin jälkikäteen mainita tiarellat, metsäpuutarhan ihanat pikkukukkijat.
VastaaPoistaU onkin vaikea kirjain, eikä äkkipäätään muuta tule mieleen, kuin juurikin nuo unikot. Niitä pitää pihassa olla. Kuuluvat hippien sukuun eli samanlaisia vaeltajia, kuin akileijat ja sormustinkukat. Nyt on kuitenkin paras U käsillä eli UUSI kevät.
No, voi harmi kun et ehtinyt mukaaan :( Olen koittanut nyt postailla aika nopeassa tahdissa, että saan sarjan loppuun ennen kevätkiireiden aikaa. Täytyypä päivittää tiarellat juttuun. Olisihan se aivan väärin jättää niin suloiset perennat kokonaan pois.
PoistaNiinpä, uusi kevät on sittenkin jo käsillä. Lumet ovat melkein sulaneet ja maa kuivuu hyvää vauhtia. Aurinkoa ei tänään näy, mutta onhan se siellä pilvien takana kuitenkin ;)
Unikot ovat mahtavia. Ehdoton u
VastaaPoistaSamoilla linjoilla ollaan :)
PoistaU -kirjaimella alkavia puutarhajuttuja tulee mieleen todella vähän. Ei melkein mitään.
VastaaPoistaPaitsi ne Unikot ja niitä tosiaan on sitäkin runsaammin. Kaiken värisiä ja kokoisia.
Niitä täytyy olla paljon puutarhassa. Ihanat karvaiset nuput, joista purkautuu ulos mitä upeampia silkkimekkoja. Aluksi mekot ihan rytyssä, mutta hetken kuluttua jo hulmuavat sileinä kesätuulessa. Siemenkodatkin ovat kauniita, ja miten käteviä siemenrasioita itsessään. Yhdestä talven yli kuivatetusta siemenkodasta kylvää jo pellollisen uusia unikkoja!
Uvularia grandiflora, keltakielokki, löytyy puutarhasta. Vakka-Taimesta on peräisin tämäkin hienostuneen keltaisin kellokukin kukkiva varjopuutarhan kaunotar. Meillä keltakielokki on viihtynyt talon päädyn varjopenkissä tikankonttien seurassa jo useamman vuoden. Keltakielokki sopii täydellisesti myös metsäpuutarhaan.
Unkarinsinivuokko, Hepatica transsilvanica, viihtyy hyvin metsäpuutarhassa, hieman varjoisassa paikassa, se kukkii aikaisemmin kuin kotimainen sinivuokko, lisäksi kukat ovat suurempia. Viime kesän piharemontissa täytyi ottaa molemmat unkarinsinivuokkoni ylös penkistä ja koska niille ei ollut vielä uutta paikkaa, ne ovat talvehtineet kasvihuoneessa. Juuri eilen katselin, että on jo nuppuja näkyvissä. Kesällä istutan ne metsäpuutarhaan, kunhan taas päästään siihen projektiin käsiksi :)
Löytyy meiltä vielä ainakin yksi U! Urtica dioica, nokkonen! Nokkonen olisi mitä mainioin kasvi syötäväksikin, siinä on rautaa, C-vitamiinia ja kalsiumia ja vaikka mitä muita hivenaineita. Nokkonen onkin kaikista Suomessa kasvavista vihanneskasveista ravintopitoisin ja terveellisin. En kylläkään osaa käytää nokkosta tässä mielessä hyödyksi, mutta tontin laidalla on nokkospuskaviljelmä nokkosperhosen toukkia varten. Nokkonen on niiden ainoa ravintokasvi. Ei pidä olla liian siistiä puutarhassa, jos haluaa myös perhosten viihtyvän siellä :D
Marja, eipä ole koskaan tullut katsottua nokkosen latinankielistä nimeä. Nytpä sekin on tiedossa. Kiitos! Meillä on kompostin takana muhkea nokkospusikko. En ole niistä lettuja valmistanut, mutta sen sijaan nokkosvettä, joka on erinomainen lannoite. Tosin pyykkipojan saa nenäänsä laittaa, kun ryhtyy lionneita nokkosia vedestä siivilöimään.
PoistaKiitos, Marja kommentistasi ja oikaisusta! Kun kirjoitin juttua, minusta tuntui, että idänunikoissa oli joku vialla, mutta en tajunnut mikä. Ja niinhän olikin. En vain itse hoksannut, että ne ovat siperianunikoita! Päivitin nimet heti kohdalleen :)
PoistaIhanasti ja niin osuvasti kuvailit unikoita!
Ja taas tuli asiaa Googleen, sillä nuo mainitsemasi keltakielokki ja unkarinsinivuokko ovat minulle ihan uusia. Nokkosen sentään tunnen ;) Olen jopa suunnitellut sen käyttöä ruuassa, mutta meillä sitä ei valitettavasti kasvanut kuin yhdessä paikassa keskellä perennapenkkiä. Jospa se jonnekin laitamille kotiutuisi.
Between, minäkin olen haaveillut nokkoskäytteestä, mutta meillä ei vielä ole aineksia siihen. Kyllä meillä monia muita rikkakasveja riittää, mutta nokkosia ei ole montaa vartta.
Hups! Puutarhamyyrähän noista siperianunikoista sanoikin, joten siitä kiitokset hänelle :) Kun tässä nyt oikein rupean sekoilemaan, niin teen sitä sitten oikein urakalla ;)
PoistaUnelmia, unelmia, niitä pitää olla, koska ilman niitä elämä olisi tylsempää realismia, ja kun oikein unelmoi, niistä tuleekin tavoiteltavia ja osa varmasti toteutuu. Uudet kukkapenkit siintävät lähiunelmissa, uusi kasvukausi on alkanut! Mutta myös minä pidän kovasti noista unikoista. Ihanan värinen tuo persikkainen unikkosi!
VastaaPoistaKiitos, Sirkku! Minulla on kaksi omaa mietelausetta. Toinen on juuri tuohon sanomaasi liittyvä: Unelmilla on taipumus toteutua. Toinen liittyy syömiseen: Ruoka, jonka syöt hyvillä mielin, ei lihota. Tuo kuulostaa ehkä hassulta, mutta niin se vain on. Sokeripitoisia ym. ei syö kovin paljon hyvillä mielin. Tämä meni nyt vähän sivuun aiheesta, mutta tuli vain mieleen kun sellainen motto minulla on nuoresta asti ollut. Tuo unelmiin liittyvä on tullut myöhemmin kun olen saanut sen monesti kokea :)
PoistaUnikoista minäkin pidän. Nuo sinun keltaiset ja oranssit unikkosi taitavatkin olla siperianunikkoja. Minulta löytyy niitä ja ne ovat upeita. Ne risteytyvät mukavasti moniksi värimuunnoksiksi. :)
VastaaPoistaKiitos, Puutarhamyyrä, kun huomautit noista siperianunikoista! Päivitin sen heti juttuun. Minusta tuntuikin, että idänunikoissa oli jokin pielessä, mutta en vain hoksannut sitä ennen kuin sanoit! Värimuunnokset tosiaan ovat hauskoja yllätyksiä :)
PoistaVoi, täällä minä itken surun kyyneleitä! T meni niin pian ohi ja en päässyt hehkuttamaan upeita tomaatteja ja muita rakkaita T-kasveja...
VastaaPoistaMutta U, ei niin helppo, mutta muutama ihana! Rakas, vaikka keltainen - uvularia grandiflora, jotain niin kaunista ja herkkää vaikka keltaista!
Toinen kaunis U on fritillaria 'uva vulpis', suosikkini!
Unikoita ja uusia perunoita rakastan myös!
No, voi harmien harmi :( Minä postailen sarjaa vähän nopeassa tahdissa, että ehdin saamaan sen loppuun ennen varsinaisten kevätkiireiden alkua. Nyt jäi kyllä vaivaamaan mitä ihanuuksia listalta jäikään pois!
PoistaMinua aina jotenkin sykähdyttävät nuo sanat "vaikka keltainen" :) En olekaan ainoa puutarhahöperö, jolla on varauksellinen suhde keltaiseen. Minä olen nyt hirveän innostunut kalvakankeltaisista. Niitä on tilattu muutamaa lajia. Vasta nyt talven aikana hoksasin miten hyvin ne sointuvat vaaleanpunaisen ja sinisen kanssa.
Nyt pitää taas käväistä Googlessa :) Tiedän kyllä mikä on uvula ("pikkukieli" suussa), mutta entä uvularia? Olen kai sen kuullut, mutta ei tämä latina ole oikein hallussa. Onneksi tässä taas oppii lisää.
Unelmiapa tietenkin, kuinkas muutenkaan - vaikka sitten ruusuista tai mikä kullekin tärkeää on. Unelmat kantavat pitkälle.
VastaaPoistaUsko on toinen tärkeä asia - uskoa tarvitaan omaan itseen, kasveihin väärällä vyöhykkeellä ja vieläpä olosuhteiden suotuisuuteen. Kahden sadeksän jälken on tultava viimein aurinkokesä, näin uskon :)
Uteliaisuus ajaa puutarhuria eteenpäin kohti uusia lajikkeita ja aluevaltauksia. Minun puutarhassa uteliaisuudella on erittäin suuri sija, sillä en ole tahtonut uskoa valmiiksi annettuja menestymisvyöhykkeitä.
Kolmen U:n taktiikalla Vitosen vyöhykkeellä!
Hyvä, Tita ja kolmen U:n taktiikkasi! Minä olen ottanut varman päälle ja istutellut vain sellaisia, jotka sopivat tänne II-vyöhykkeelle. Uuden puutarhan saattaisi joutua aloittamaan joka kevät alusta, jos oikein innostuisin kokeilemaan :)
PoistaUteliaisuutta kyllä löytyy. Aina mukaan tarttuu uusia lajeja, joihin on aivan pakko saada tutustua! Onneksi vielä on riittänyt maata ja mantua ;) Puita mahtuu vähän nihkeästi, joten pitää kohta vallata lisää aluetta ;)
Unikkoohi suhtauruun tosi kauvan erittäin ennakkoluuloosesti, just tuan uskomattoman leviämisen takia. Sitte kylyvin saarut piooniunikkojen siämenet. Ny oon ostanu jo toisenki färisiä.
VastaaPoistaUuta on tosi vähä, mutta sinine ukonhattu löytyy.
:) Kukapa pioniunikkoja voisi vastustaa, jos kerran siemenetkin ovat valmiina :)
PoistaUkonhattu tosiaan on kaunis, mutta minä en ole sitä uskaltanut puutarhaani tuoda sen myrkyllisyyden takia. Hullua tosin, onhan puutarha täynnä muitakin myrkyllisiä kasveja. Se vaan on sellainen tunne ;)
Lähestyvä UUSI kevät on ensimmäisenä mielessäni tämän kirjaimen kohdalla.
VastaaPoistaUnikot ovat tosiaan hieman ongelmallisia runsaan leviämisen takia, kuten Navettapiikakin tuossa edeltävässä kommentissaan mainitsi, mutta silti niitä löytyy meidänkin puutarhastamme.
Onhan uusi kevät taas mieletön juttu! Tuntuu, että haluaa nauttia tästä ihanasta Kaikki on vielä edessäpäin -tunteesta ihan joka solulla :)
PoistaHarva kukka on ihan täydellinen ;). Onneksi unikot ovat niin ihania, ettei haittaa, vaikka niitä tupsahteleekin sieltä täältä.
Löytyihän mun listasta yksi U:lla alkava pioni, nimittäin Ursinov;)
VastaaPoistaJa tietysti nuo unikot, ovat niin kauniita jokaisessa vaiheessa, nupusta siemenkotaan asti. Ja saavat levitä melkein minne vain haluavat...
Puutarhailussa ensin on unelmia, sitten uurastusta upeamman puutarhan toivossa;)
Hienoa, pioni! Tässä tuli monta uutta, upeaa näkökulmaa U:hun.
PoistaKoko talvi on taas unelmoitu ja sormet syyhyävät jo uurastamaan ;)