sunnuntai 11. syyskuuta 2022

MUURI


Olin haaveillut muurista, mutta en osannut ajatellakaan, että haaveeni toteutuisi aivan vahingossa juuri haaveilemaani paikkaan. Olin ajatellut, että muuri on vaikea tehdä niistä kivistä, joita tontiltamme löytyy. Siksi minulla oli mielestäni realistisempi suunnitelma: rakentaisimme rajalle jätemaasta ja kivistä matalan vallin näkö- ja ääniesteeksi. Olin etsinyt tietoja melunsuojakasveista ja tehnyt sen pohjalta suunnitelman.


Sydän syrjällään hän odotti mielipidettäni asiasta.

No, sitten tuli kaivinkone ja kuljettaja, joka oli tehnyt hommaansa neljäkymmentä vuotta. Jouko antoi ohjeet maavallista – ja kuljettaja alkoi tehdä muuria. Jouko antoi ohjeet uudelleen – ja kuljettaja jatkoi muuria. Kun kuljettaja vielä kolmannenkin ohjeen jälkeen jatkoi sinnikkäästi muuria, Jouko antoi asian olla. Sydän syrjällään hän odotti mielipidettäni asiasta.


Minä olin yllättynyt ja onnellinen. Unelmani oli toteutunut, vaikka en ollut sitä rohjennut pyytääkään. Muurihan on hieno.

Kun muuri seisoi paikallaan ja menin ensi kertaa sen suojiin keräilemään kiviä, minut valtasi hyvin kotoisa tunne. Tätä tunnetta olin kaivannut jo vuosia. Yksityisyys. Muuri on kuin seinä, jonka suojissa saan olla täysin kotonani, unohtaa naapurit ja ohikulkijat.

Suunnitelmat menivät uusiksi. Huomasin todeksi eräässä kirjassa mainitun asian: muuri laajentaa pihaa. Toden totta. Nyt voin vapaasti hyödyntää koko tontin alueen aivan rajalle asti.

Muuri tuo ilmettä talviseenkin puutarhaan.  
 
Istutin muurin päälle seppelvarpua, mutta se ei viihtynyt. Yhteen kohtaan kokeilin valkoista kivikkokilkkaa (kuvassa). Muuten muurin päällinen sai olla pitkään tyhjänä ilman mitään istutuksia. Yritin vain pitää rikkakasveja poissa.

Muurin eteen istutin kameliajasmikkeen ja muutaman tuijan. Jasmike ei menestynyt. Kauriit ovat tulleet muurin yli ja muotoilleet tuijat. Asensimmekin myöhemmin matalan verkon muurin päälle. Verkkoaita peittynee myöhemmin kasvillisuuden suojiin.

Toiseen paikkaan istutin kolme isabellansyreeniä (’Coral’ ja ’Holger’) sekä kiiltoheiden (’Jenkki’) ja sembramännyn.  

Muutamaan kohtaan istutin imukärhivilliviiniä. 

Sain päähäni, että haluan alaosasta paljaaksi leikattuja kuusia muurin eteen. Istutin muutaman metsäkuusen. Pienet taimet lähtivät nopeasti kasvuun, mutta menee vielä vuosia, ennen kuin vaikutelma on halutunlainen.


Päätin vastata kauneudella.

Yritin parhaani mukaan tukahduttaa rikkakasveja, mutta jossain vaiheessa totesin sen mahdottomaksi. Naapurin puolelta vyöryi villivadelmia, kortteita ja sen sellaista. Päätin vastata kauneudella. Suunnittelin, että istuttaisin koko muurin päällisen täyteen ruusuja. Ehkä ne voimakkaina kasveina pitäisivät rikkakasvit loitommalla.

Netissä kerrottiin, että muurin päällinen on haasteellinen paikka: kesällä kuuma ja kuiva, talvella kylmä. Kokeilin yhdellä pensasruusulla, ja kun se menestyi, istutin lisää. 

Nilsinruusu

Valitsin mahdollisimman voimakkaita ja kestäviä, leviäviä ruusulajikkeita: Karoliinanruusu, Nilsinruusu, Morsionruusu ’Juhannusmorsian’ ja Ranskanruusu ’Olkkala’. Yhteensä muurin päällä on paikka 32 ruusulle.  

Morsionruusu ’Juhannusmorsian’

Katoin ruusujen ympäristöt räsymatoilla ja hakkeella.

Ainakin nyt muutaman vuoden jälkeen tilanne näyttää hyvältä.

Syksyllä saa ihastella kauniita ruusunkiulukoita.

Tämä oli kolmas osa juttusarjasta, jossa esittelen Katajakujan puutarhaa.

14 kommenttia:

  1. Kiva idea kukittaa kivimuuri:)

    VastaaPoista
  2. Varmaan arvaatkin, että rakastan kivimuureja! Tuttujen lenkkipolkujen varrella on vanhoja kiviaitoja, joita on tehty pikku peltotilkkuja kivettäessä ja eläinten laitumia rajattaessa. Ah, miten ihania, voisin siirtää ne meille heti, jos olisi lupa ja lentäisivät iloisesti.
    Kuten sanoitkin, muurisi näyttää hyvältä myös talvella. Ruusut kukkivat jo runsaasti. Minun morsionruusuni on vielä melko pieni, mutta uskoisin näkeväni sen kukkivan jo ensi kesänä runsaammin. Tänä vuonna sain muutaman kukan maistiaisiksi.
    Tykkään niin kuvistasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla! Minäkin olen aina tykännyt kivimuureista. Ajattelin vain, että niitä on hyvin vaikea tehdä. En tullut ajatelleeksi, että niitähän on ennen vanhaan tehty vain kasaamalla pellolta kiviä jonnekin. Onhan niitä tietysti sitten sellaisia hienosti tehtyjäkin, jotkut jopa muurattu. No, minulle kelpasi tällainen kivikasa-tyylikin. 😊

      Joo, yllättävän hyvin ruusut pärjäävät tuossa haasteellisessa paikassa. Morsionruusu on yksi lemppareistani. Toivottavasti sinullakin ruusu runsastuu pian ja tottakai se runsastuukin, sinä aina teet pohjatyöt niin hyvin.

      Ja kiitos ihanasta palautteestasi! Kiva on laittaa kuvia tänne, kun joku niistä nauttii. 😊

      Poista
  3. Kaunis kivimuuri ja hienoa, että ruusut ovat osoittautuneet hyväksi valinnaksi muurin päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onneksi ei ole tarvinnut ruusujen istuttamista katua. Kauan sitä suunnittelin ja jännäsin, että miten pärjäisivät. 😊

      Poista
  4. Muurista tuli hieno, etenkin ruusumuurina se on vertaansa vailla. Mikä parasta, muurin myötä löytyi runsaasti istutuspaikkoja uusille kasveille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minulla ehtikin jo hetken olla sellainen pulma, että mihin minä uusia ruusuja saisin istutettua. Jossain vaiheessa innostuin ruusuista ja mieti niille uusia paikkoja, mutta ei niitä kovin paljon muualta löytynyt. Muurin päälle ne onneksi istuvat oikein hyvin. 😊

      Poista
  5. Kaunis kivimuuri, tai ennemminkin ruusumuuri. Ruusut tuovat myös lisää näkösuojaa.

    VastaaPoista
  6. Komppaan muita, hieno muuri tuli. Kokeneella kaivurikuskilla oli selvästi kivisilmää. Muurista tuli vieläpä todella ihana paikka ruusuille. Hieman hymyilytti nuo kauriiden muotoilemat tuijat. Onneksi eivät tainneet ihan runkoon asti niitä kaluta. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Joo, ei tainnut olla ensimmäinen kivimuuri sille kaivurikuskille. Tiesi, että sellainen kannattaa tehdä, sanoipa asiakas sitten mitä tahansa. 😊

      Meillä on kauriiden kanssa sellainen työnjako, että he suunnittelevat ja leikkaavat. Ja minä… niin, mitäs minä? Tyydyn siihen, mitä ammattilaiset parhaaksi näkevät – tai maistavat. 😊

      Oikein hyvää syyskuun jatkoa sinullekin!

      Poista