SYYSASETELMAA TEKEMÄSSÄ

Oli niin kaunis ja lämmin sää, että teki mieli ulos. Puutarhatyöt eivät houkutelleet enkä sitten edes harkinnut tekeväni mitään tarpeellista. Minun teki mieleni käyttää luovuuttani. Halusin haastaa itseni syyskimpun tai -asetelman tekoon.

’Morden Blush’ -ruusuja, ’Snow Princess’ -kehäkukkia, myskimalvaa ja syysleimuja, jättipoimulehtiä, purppurapunalatvan nuppuja sekä akileijan lehtiä 

Niinpä otin vesikannun ja sekatöörit ja menin puutarhaan. Katkaisin ensin muutaman akileijan oksan. Ne ovat vielä täysin virheettömiä ja todella kauniita. Leikkasin muutaman syysmaksaruohon kukkavarren sekä muutaman valkoisen syysleimun saadakseni kimppuun vähän tuoksua. Syysleimua ei kuitenkaan kannata olla liikaa, ettei tuoksusta tule liian voimakas. Ei niitä tosin olisi montaa enää ollutkaan tähän aikaan. Leikkasin ihan täydessä terässä olevia jättipoimulehden kukintoja, muutaman vaaleankeltaisen kehäkukan, kimpun vaaleanpunaisia ruusuja sekä valkoista myskimalvaa. 

Ei näistä aineksista taida aikomaani syyskimppua tulla.

Jossain vaiheessa huomasin, että ei näistä aineksista taida aikomaani syyskimppua tulla. – Tulkoot sitten minun näköiseni ajattelin ja leikkasin lisää hempeää: viimeisen kesämalvikin, muutaman nuppuisen purppurapunalatvan ja yhden ainokaisen kirkkaansinisen Tiibetinkoirankielen. Leikkasin vielä muutaman vaaleanpunaisen lupiinin sekä lisää valkoisia myskimalvoja. 

Riivin varret lehdettömiksi ja vein kukat maljakkoon jääkaappiin odottamaan. 

'Snow Princess’ -kehäkukkia, jättipoimulehtiä, Tiibetinkoirankieltä, akileijan lehtiä, pensasmustikan oksia sekä puutarhamansikan rönsy ja pätkä villiviiniä

Päätin yrittää uudelleen syyskimpun tekoa.

Päätin yrittää uudelleen syyskimpun tekoa. Syysmaksaruohoilla ainakin saa syksyn tunnelmaa, joten leikkasin muutaman oksan. – Pari valkoista syysleimua tuoksua ja valoa antamaan ei varmaankaan tärvele syysteemaa, ajattelin. Syyskimpun tekeminen oli yllättävän vaikeaa. Leikkasin kauniisti punertuneen imukärhivilliviinin verson, pari purppuraheisiangervon oksaa, muutamia kellastuneita kuunliljan lehtiä, mansikan rönsyjä sekä viimeiset kukkivat kehäkukat. 

Minulla oli materiaalia moneen asetelmaan. Hempeä asetelma pienehköön tarjoilukulhoon inspiroi eniten, joten aloitin siitä. Loput hempeät kukat käytin kahvikuppiasetelmaan. Kun niitä vieläkin jäi, asettelin kukkia muutamaan lasipulloon.

Tähän asetelmaan olisi sopinut vihreä mansetti melko isoista lehdistä, mutta halusin jättää kauniin kulhon selkeästi näkyviin. 

Tähän epäsymmetriseen kimppuun käytin kehäkukkaa, jättipoimulehtiä, Tiibetinkoirankieltä sekä akileijan lehtiä, pensasmustikan oksia sekä puutarhamansikan rönsyn ja pätkän villiviiniä. Mielestäni mansikanrönsy ja pensasmustikan lehdet rimmaavat täydellisesti yhteen. 

Tämä  kuva on otettu pari päivää myöhemmin.

Harvoin kukka-asetelman teko

on tökkinyt näin pahasti.

Olin jo väkertänyt asetelmia pitkään, mutta syysasetelma oli edelleen tekemättä. Minulla ei ollut mitään ideaa miten sen toteuttaisin eikä keltaisia kukkiakaan enää ollut. Olin ajatellut, että keltaisesta ja punaisesta saisin ehkä sopivan syystunnelman. Kun en parempaakaan keksinyt, asettelin kukkasieneen syysmaksaruohoja, väleihin valkoista ja voimakkaan pinkkiä Kaukasianmaksaruohoa ja reunoille punaisia ja vihreitä lehtiä. Harvoin kukka-asetelman teko on tökkinyt näin pahasti. 

Asetelma oli aivan liian synkkä kunnes keksin täydentää sen valkoisilla myskimalvoilla. Loppu hyvin kaikki hyvin. Asetelmasta tuli kuitenkin raikas ja valoisa, ei ruskavärinen eikä oikein syys -teemainenkaan, kuten olin alunperin toivonut, mutta ihan kelpo kukkakannu kuitenkin.

Ei tästä varsinaista syysasetelmaa tullut, mutta ainakin kulho ja kukka-asetelma puhuvat samaa kieltä.

Inspiraationpuuska ei hellittänyt vieläkään, joten ensi kerralla jatketaan samalla teemalla.