torstai 11. tammikuuta 2018

KUUSIKUVA JA VIISI MUUTA

Sain juttuaiheen: kuusi kuvaa kesästä. Ei deadlinea. Jutun teemankin saa valita vapaasti. Sehän sopii. Kiitos, Sirkku!

Valitsen teemaksi kesän iloiset kasviyllätykset. No, kuusikuva ensin, tottakai. Sitten viisi muuta, jotka ovat saaneet minut yllättymään iloisesti, huokailemaan ihastuksesta, hihkumaan ilosta,  tai hyrisemään tyytyväisyydestä.


Siinä vaiheessa kun minä vasta haaveilin,
oli Jouko jo kaivamassa kuusentaimia.

Olin jo talvella haaveillut kuusista, jonka alaoksat voisi myöhemmin karsia pois. Siinä vaiheessa kun minä vasta haaveilin, oli Jouko jo kaivamassa kuusentaimia. – Minne nämä istutetaan? Jouko kyseli. – Montako näitä laitetaan? Onko tämä nyt hyvä, hän varmisteli. 

Minä juoksin edestakaisin miettimässä ja mittailemassa paikkoja niille. Niin pitkälle en nimittäin haaveissani vielä ollut päässyt, että olisin tarkat paikat katsonut. Juoksin peittelemään juuria multaan, hakemaan vesikannuja, tukikeppejä ja katteita. Hihkuin ilosta kun haaveilemani projekti toteutui vauhdilla. 


Viisi kuusta istutimme ja osallistuimme siten Suomi 100 –juhlavuoden tapahtumaan, jonka oli järjestänyt Puutarhaliitto.

Olin edellisenä keväänä istuttanut kaksi nietospensasta. Olin jännittänyt talvella miten ne mahtavat pärjätä. Hyvin ne pärjäsivät ja kukkivat aivan mahdottomasti, runsaasti ja pitkään. Olin ihmeissäni ja niin iloisesti yllättynyt, että ostin meille vielä kaksi muutakin nietospensasta.

Nietospensas 'NCDX2' Yuki Cherry Blossom ei kasvanut kokoa kovin paljon, mutta kukki sitäkin ahkerammin.

Tulevina vuosina puutarhamme
suorastaan pursuilee iiriksiä,
toivottavasti.

Olen pitänyt iiriksistä aina, mutta vasta viime kesänä ne lumosivat minut täysin. Ne kukkivat runsaampina ja pidempään kuin ikinä aiemmin. Pääsin jakamaankin niitä, joten tulevina vuosina puutarhamme suorastaan pursuilee iiriksiä, toivottavasti.

Siperianiiris on minulle tutuin. Viime kesänä laajensin kurjenmiekkavalikoimaani muutamalla uudella tuttavuudella.

Olin aivan myyty. 

Pioni 'Pillow Talk' kukki ensimmäistä kertaa ja olin aivan myyty. Kukka on kertakaikkiaan upea! Minulla on kaksikymmentä pionilajiketta, joista tämä 'Pillow Talk' nousi yhdeksi suosikikseni.

Pioni 'Pillow Talk' sai minut huokailemaan ihastuksesta.

Ne pysyivät pieninä ja
lehtien valkoinen värityskin
näytti kadonneen.

Vuohenkuusama 'Cool Splash' oli siinnellyt haaveissani jo pitkään. Edellisenä kesänä olin vihdoin saanut istutettua kolme pensasta. Aluksi ne pysyivät pieninä ja lehdenreunojen valkoinen värityskin näytti kadonneen. Sitten yhtäkkiä jossain vaiheessa kesää ne ryöpsähtivät kasvuun ja täytttivät kaikki odotukseni.

Vuohenkuusama 'Cool Splash' kukkii melko huomaamattomasti. Vaaleankeltaiset kukat ovat kauniit, vaikka en keltaisen ystävä yleenssä olekaan.

Tarhaiiso kukki minulla ensi kertaa. Voi hyvä ihme miten runsaasti se kukkikaan! Yksi pehko riitti tuomaan ihanaa kukkaloistoa melkein koko luoteiskulmaan. Tuntui, että puutarhani syksy oli sininen, mikä sopi minulle oikein hyvin. 

Tarhaiiso oli kauniimpi kuin olin osannut odottaakaan.

Sain haasteen Sirkulta blogista nimeltä Kukkia & Haaveita. Haasteen on alunperin laittanut liikkelle Pirjo blogista Tuplasti terapiaa. Hän määritteli haasteen näin: "Haasteessa on tarkoitus valita kuusi kuvaa viime kesästä. Aihe on tottakai täysin vapaa, kunhan vain kuvat ovat viime kesältä. Helppo? Jep, mutta vaikeaa on valita vain ne kuusi :)"

Ja sitten on vielä se kaikkein vaikein osuus eli kolmen blogiystävän haastaminen, sillä en millään muista ketkä kaikki ovat haasteeseen jo vastanneet. Tällä kertaa haastan mukaan uusimpia blogiystäviäni:

Kaisa L blogista Mullassa maailman
Rouva Viherrilli blogista Viherrillin puutarhassa
Tarja blogista Parasta aikaa

Olkaa hyvät! Vastatkaa haasteeseen, jos innostutte :) Minä innostuin ja mukavaa oli.

Ensi kerralla on vuorossa toinen saamani haaste: Neljä kuvaa. 


22 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! Voi kesä, tule jo <3 Tervetuloa osallistumaan blogiini siemen-arvontaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvää kannattaa odottaa :) Minäpä käyn kurkkaamassa arvontaasi.

      Poista
  2. Nietospensasta minulla ei olekaan - vielä. :) Todella kaunis, pakko varmaan miettiä, jos keksisi sille hyvin paikan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä löysin nietospensaan ihan sattumalta. En tiennyt sellaisen olemassaolosta mitään ennen kuin näin sen kaupassa etsiessäni jotakin oikein matalaa pensasta. Kaunis se tosiaan on. Ei tuo itseään räväkästi esille, mutta on herkkä ja suloinen. Jännä nähdä miten jatkossa pärjäävät.

      Poista
  3. Onpa todella kaunis tuo nietospensas ja samoin tuo pioni'Pillow Talk' jonka kukka muistuttaa hyvin suuresti Sarah Bernhardin kukkaa, joksi sitä alkuun luulinkin kuvaasi katsoessani.
    Siperiankurjenmiekat ovat huikeita kukkiessaan ja minunkin suuria suosikkeja. Minulla tosin vain osa lajikkeista kukkii hyvin ja niinpä sitten mieheni kanssa jaoimme syksyllä lähes kaikki huonosti kukkivien iiristen juurakot. Nyt sitten odotan niiltä parempaa kukintaa ensi suvena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauneuden lisäksi nietospensas on siitä kiva, että se on ihan matala. Sellaisia ei liikaa ole.

      Luonnossa 'Pillow Talk' ei minusta ole 'Sarah Bernhardtin' näköinen. Nuppuvaiheessa ne tosiaan ovat yllättävän saman näköisiä. Erot alkavat tulla esiin kukan auetessa. Väriero on ainakin selvä. Molemmat toki ovat ihania!

      Kiinnitin huomiota tuohon, että "mieheni kanssa jaoimme". Iirikset tosiaan ovat ihan kauheita jakaa naisvoimin. Talvi pitäisi käydä punttisalilla, jotta saisi kohtuudella jaettua ;)

      Toivotaan runsasta kukintaa siellä ja täällä :)

      Poista
  4. No niinpä niin, pakkohan tuollainen nietospensas on jostain hommata :) Täällähän inspiroituu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin nyt vielä mitä kuukkeli sanoo nietospensaasta: Hurmaava uutuuslajike Pohjois-Amerikasta. Matala pensas peittyy keväällä tuoksuviin, valkoisiin, vaaleanpuna-raidallisiin, kirsikkamaisiin kukkiin.
      Helppohoitoinen, viihtyy auringossa/puolivarjossa, korkeus 30-60 cm. Menestynee vyöhykkeillä I-III, lumen suojassa talvehtinee pohjoisemmassakin.
      Eikös kuulostakin aika ihanalta!

      Poista
  5. Tein niatospensahasta saman havaannon, kukkii tosi kauvan. Kurijenmiakkafaniki oon ja varsinki siperiankurijenmiakkojen. Niillon vaa pikkuuse turhan lyhyt kukinta, sitä vois kattella kauemmanki. Ja tua tarhaiiso!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sinullakin on nietospensas. En tiedä mikä minun iiriksille tuli, mutta minusta ne kukkivat kauemmin kuin ennen. Tietysti se vaikuttaa kun meillä on iiriksiä vähän joka puolella puutarhaa ja vähän eri-ikäisiäkin.

      Vähän jännittää miten tulen juttuun tarhaiison kanssa, onko kenties liiankin voimakas kasvi. Tässä vaiheessa kuitenkin olen täysin hurahtanut siihen :)

      Poista
  6. Kaunis nietospensas. Pionikin on uhkean näköinen. Kurjenmiekka on hieno kasvi, se vuan vuatii ruista ranteessa jaettaessa. Meilläkin syksyllä ol rautakankikin asseena, jotta juurakot suatiin jaittuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, nuo kaikki ovat kauniita ja lisäksi helppoja - paitsi iiristen jakaminen :) Minä luulin, että minulla ei ollut tarpeeksi hyvä kunto kun ähersin yhden juurakon kimpussa koko illan ja otti voimille. Nyt onneksi tiedän, ettei se pelkästään minusta johtunut :) Onneksi on tätä vertaistukea!

      Poista
  7. Kesäkuvat ovat näin tammikuussa parasta viihdykettä. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! Minua sykähdyttävät erityisesti kevätkuvat, joissa maa on vielä karu. Ne kuvat ovat täynnä toivoa :) Eikä siihen enää kovin pitkä aika ole.

      Poista
  8. Kivoja kuvia!
    Tuo tarhaiiso on käsittämättömän komea. Sellainen minunkin on saatava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirjo! Tuo tarhaiiso oli minulle ihan uusi tuttavuus ja ihastuin siihen aivan täysin. Vielä ei ole kokemusta miten se käyttäytyy ja uskallanko sitä suositella, mutta komea se ainakin on.

      Poista
  9. Kiva kun vastasit haasteeseen, kiva oli postauskin!!:) Nietospensasta minäkin ihailen ja ihmettelen, ja tuo tarhaiiso, kaunis tosiaan, mutta onko mahdoton leviämään ja saako helposti poiskitkettyä jos vallan riehaantuu? Mukavaa viikonloppua, Pauliina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mukava vastata ja helppokin se oli kun keksin koota yhteen nuo kivat yllätykset. Olin jo kesän kuluessa tehnyt niistä listaa :)

      Oli tosi kiva löytää tuo nietospensas, sillä kauneuden lisäksi se on myös helppo. Tarhaiisosta mietin ihan samaa kuin sinäkin. Siksipä en sitä uskalla kenellekään suositella ennen kuin tutustun siihen paremmin. Netistä en äkikseltään löytänyt mitään varoituksen sanoja.

      Kiitos samoin, oikein hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista
  10. Iirkset ovat ihania, minunkin kestosuosikkeja ja luottoperennoja! Nietospensaan olen raapustanut johonkin muistiinpanojen 'kasvihaaveet' -listalle, tänä vuonna jos minäkin sen saisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että sinäkin olet iiristen ystävä. Meitä on varmaan paljon :)

      Tuntuu, että nietospensas on hurmannut aika monet. Niitä on ilmeisesti alkanut tulla enemmän tarjollekin. Minulla on nyt kahta lajiketta, jotka molemmat tulivat vastaan ihan etsimättä.

      Pitääkin kurkata mitä minun kasvihaaveet-listallani on :)

      Poista
  11. Tarha-iiso näyttää ihanalta pörriäismagneetilta. Kiitos haasteesta! Vastaan siihen, kunhan ehdin :) Terkuin Viherrilli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sitä se tarhaiiso todella onkin :)

      Mukava kun innostuit haasteesta. Se ei onneksi vanhene eikä happane.

      Poista