sunnuntai 12. marraskuuta 2017

IHANAA ISÄINPÄIVÄÄ!

Minun piti odottaa puolisoani ja tulevaa lasteni isää aika kauan. Hyvää kannatti odottaa.

Siihen aikaan minulla oli monta lemmikkieläintä – koiria, kissoja, vuohia ja hevonen. Eläimet sitoivat eikä niiden luota helposti lähdetty. Ystäväni olivat huolissaan ja sanoivat, etten koskaan löydä miestä kun olen niin paljon vain kotona.

Onneksi satuin olemaan kotona juuri silloin kun Jouko tuli. Siitä on nyt aikaa pian yhdeksäntoista vuotta.

Olen valinnut tähän juttuun kuvia kukista, joita olen istuttanut erityisesti Joukoa varten. Hän pitää  syvänpunaisista kukista.

Hyvää miestä ei noin vain oteta, se annetaan. Ihan lahjaksi. Tuosta lahjasta olen niin kiitollinen, etteivät sanat riitä sitä kertomaan.

Olemme kuin oranssi ja indigo. Miten kaksi näin erilaista ihmistä voikaan sopia niin hyvin yhteen! Eräänä kesäpäivänä tulin kaupungilta ja ensimmäisenä mielessäni oli päästä vessaan, saada tavarat autosta, syödä kun en ollut koko päivänä syönyt juuri mitään, ehkä vähän huokaistakin. Sitten voisin alkaa miettiä jotain muuta. Mutta mieheni on toisenlainen. Hän oli minua auton ovella vastassa ja ennen kuin ehdin saada jalkaani maahan, hän jo pyysi katsomaan betonimyllyn paikkaa. Oli saanut idean ja tehnyt tilaa ja nyt olisi vielä hyvä saada vaimon mielipide asiaan.

Onneksi vastakohdat täydentävät toisiaan. Liian harmoninen puutarha olisikin tylsä. On kuitenkin hyvä, että rakkautemme puutarhasta löytyy runsaasti myös harmonisia värisävyjä. Elämän tärkeimmät arvot, rakkaus lapsiin ja kotiin, suhtautuminen työhön ja vapaa-aikaan sekä monet muut asiat sointuvat keskenään.

Hoidettuna rakkauden puutarha kaunistuu vuosi vuodelta aivan kuin puutarhat talojen ympärillä. Siellä lastenkin on hyvä kasvaa, kukoistaa ja tuoda omia sävyjään yhteiseen maisemaan.


Mieheni hoitaa sitä tekemällä pieniä, suuria palveluksia. Hän tietää, että tulen onnelliseksi kun astianpesukone on tyhjennetty ja aamun astiat laitettu koneeseen ennen kuin ehdin edes herätä.

Hän tietää,  että vääntämällä pionitukia, rakentamalla kanalan ja varaston tai lyömällä lusikoita litteiksi, hän saa minut niin onnelliseksi, etten tiedä miten päin olisin. Hän tietää, että kuuntelemalla oloni helpottuu – eikä tarjoa ratkaisuja. Häneltä löytyy tarpeen tullen turvallisia, helliä, kauniita, kannustavia ja rohkaisevia sanoja. Hän välittää. Hän tietää, että hieronta puutarhapäivän jälkeen on ihan parasta. Hän tietää miten puutarhahöperön vaimon saa onnelliseksi.

Ja minähän olen onnellinen! Kiitos, Jouko!


Onnellista isäinpäivää!

P.S. Omasta isästäni kerroin viime isäinpäivänä otsikolla Onnellista isäinpäivää!

12 kommenttia:

  1. Kaunis postaus. Ihanaa isänpäivää kaikille isille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anneli! Kyllä isät ovat juhlapäivänsä ansainneet!

      Poista
  2. Kaunis tunnustus miehelle! Taitaa olla isänpäivälahja parhaasta päästä lukea sydämestä tehty kirjoitus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tita! Olet oikeassa: mies on koko päivän loistanut kuin aurinko! On lukenut sen postauksen tarkemmin kuin minkään muun postauksen ikinä :)

      Poista
  3. Olen todella kiitollinen Taivaan Isälle vaimosta ja lapsista. Kiitos rakkaille upeasta laulusta ja runsaasta aamiaisesta. Tämä postaus oli myös jännä yllätys. Kiitos Pauliina ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi <3 On ollut ihana katsoa kuinka onnellinen mies voikaan olla! :)

      Poista
  4. Mahtava isänpäiväkiitos ja puutarhahullun naisen kiitos! Eivät kaikki miehet jaksa noin auliina tätä puutarhavouhotusta! Kiitollisia saatte olla puolin ja toisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirkko! Välillä Jouko ihmettelee miten voin olla niin kiinnostunut puutarhasta kesät talvet, mutta en minäkään ymmärrä miten päivän politiikka voi olla niin innostavaa ja kiinnostavaa. Onneksi me molemmat ajattelemme, että meillä voi olla aivan omat kiinnostuksenkohteet. Ei ole pakko harrastaa yhdessä. Sillä pääsee pitkälle kun arvostaa toisen kiinnostuksenkohdetta. Joskus olen kysynyt, eikö häntä hävetä kun olen tällainen puutarhahöperö ja höpsöttelen täällä blogissa kaikenlaista. Ei kuulemma hävetä, tykkää siitä. :) Kuten sanoit, kiitollinen saan olla!

      Poista
  5. Kaunis kirjoitus.
    Isät ovat ehdottomasti ansainneet oman päivänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kruunu Vuokko! Niin minunkin mielestäni isät ovat sen ansainneet. <3 Toki muistin niitäkin ystäviäni, joilla ei enää omaa isää ole elossa eikä heillä sinkkuina ole omien lastenkaan isää, jota onnitella.

      Poista
  6. Oi miten ihana mies sinulla on💚 Saan jälleen kutsua sua onnen tytöksi😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minna! Olen ihan samaaa mieltä :) Olisin hullu, jos en olisi kiitollinen ja onnellinen sellaisesta miehestä!

      Poista