torstai 23. helmikuuta 2017

MITÄ VAISTO SANOO?

Sain viimekertaiseen postaukseen kivoja kommentteja. Kiitos! Aika moni sanoi, että ostokset, nimenomaan puutarhaostokset, ovat puutarhan O. Puutarhoja kierrellessä huolet haihtuvat. Niin haihtuu myös järki - ainakin hetkellisesti - ja kotiin palaa onnellinen puutarhaintoilija.

Taas on käyty ostoksilla.

Siitä tuli mieleeni eräs heinäkuun loppupuolen päivä, jolloin lähdin mieheni ja parin lapsen kanssa ostoksille. Mies aikoi ostaa pelastusliivejä ja aitatarvikkeita. Minulla oli vain yksi asia: perennatuki. Pionirivistä puuttui yksi. (Tämä tapahtui siis ennen kuin mieheni alkoi taivuttaa pionituet itse.)

Ajattelin tietysti sivusilmällä vilkaista myös kasvitarjonnan, mutta mitään ei ollut tarkoitus ostaa. Olin vasta ostellut kasveja ja osa oli vielä istuttamatta. Sitä paitsi kasvien istuttaminen oli tuntunut aika työläältä ja ilmassa oli aavistus kyllästymistä/väsymistä. Kuinkas sitten kävikään?

Palatessa auto oli niin täynnä, että ruokakaupassa piti miettiä, mahtuuko tämä sokeripaketti enää autoon vai ostaisinko sen vasta ensi kerralla. Autoomme oli sullottu kaksi ’Diaboloa’, kaksi jaloangervoa, yksi iso kartiovalkokuusi, kahdeksan pientä tuijaa, yksi iso pallotuija ’Woodwardii’, viisi kuunliljaa, kaksi mehitähteä, yksi uusi maksaruoholajike. Ei sen enempää. 

Tästä riitti istuttamista moneksi päiväksi.

Jouko oli kotona ajatellut, että pitäisiköhän ottaa peräkärry mukaan. Vaisto oli kuulemma sanonut niin. Minun vaistoni oli sanonut, etten tällä kertaa osta kuin jonkun kauan etsimäni, jos sellainen sattuu vastaan tulemaan - tai jos on jotakin muuta aivan vastustamatonta. Niin, niitä aivan vastustamattomia oli sillä kertaa pakettiautollinen.

Pääni meni sekaisin kun puutarhamyymälässä oli 50 % alennus. En ollut raaskinut edes katsoa mitään isoja sokeritoppakuusia aiemmin. Nyt en voinut vastustaa virheetöntä yksilöä! Mies innostui tuijista, joille ei jäänyt hintaa montaakaan euroa per puu. 

Keittiön ikkunan alusta oli juuri työn alla, joten minun kannatti ostaa puoleen hintaan muutama kuunlilja, jotta saisin alueen jokseenkin valmiiksi. Nähdessäni edulliset mehitähdet ja ihanan Lyydian maksaruohon keksin, että laittaisin kaivon ympäristön valmiiksi vielä sinä syksynä. Olin luullut, että Lyydian maksaruoho olisi aina keltainen, mutta näissä olikin vaaleanpunaiset kukat. Ei siis ollut mitään syytä jättää niitä ostamatta. Sellaiset pikku purkit sitäpaitsi mahtuivat matkustamaan auton istuinten alla.

Ja arvatkaapa mitä - mies oli niin onnellinen siellä puutarhamyymälässä, että suikkasi minulle suukon keskellä käytävää.

Vielä ehdit kommentoida, mikä on sinulle oiva O. Minun puutarhani aakkoset: O

14 kommenttia:

  1. Oi, mitkä heräteostokset! Ihan tarpeeseen tulivat kuitenkin ja vielä edullisesti :)
    Onni on puutarhamyymälässä viihtyvä mies ♥

    Minun vaistoni sanoo, tai ei tarvita edes vaistoa, ihan kokemukseen perustuvaa tietoa on tämä; aina, kun menen puutarhamyymälään, tarvitaan vähintään hyvin tilava auto!
    Kasveilla vaan on sellainen taipumus, että ne tunkevat minun mukaani! Olen kevät- ja kesäkauden puutarhalla töissä, koko aikana on ehkä pari-kolme sellaistaa päivää, että minulla ei ole yhtään kasvipussukkaa kotiintuomisina!
    https://risusydan.blogspot.fi/2016/06/kissanruokaa_17.html, jos haluat, tästä linkistä voit käydä kurkkaamassa meidän viimekesäisen kissanruokahakureissun ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mikä ihana kissanruuan hakureissu! Kiva kun vinkkasit jutusta. Nauratti ja tuntui niin tutulta :) Ihan kaikissa puutarhamyymälöissä mies ei viihdy, mutta innostuu aivan valtavasti, jos on tarkoitus ostaa puita. Puut saavat hänen sydämensä tosiaan sykähtämään.

      Olet varmasti ihannetyössä kun löydät kotiin viemisiksikin vielä kasveja niin usein.

      Minä lähdin viemään lapsia leirille viikonlopuksi ja tietysti suunnittelin samalle reissulle kiekan Viherlandiaan. Mies varoitteli ostamasta kasveja, jotta lapset mahtuisivat vielä paluukyytiin ;) Arvasi, etten ilman kasveja kotiin pääse, mutta taisi yllättyä kun oli vain pari orkideaa mukana, lisäksi säkki hydrosoraa, muutama ruukku, lannoitteita ja siemeniä kotiin tuomisina :)

      Poista
  2. 👍 Juuri postasin omasta ostosreissustani, joka päätyi täpötäyteen kärryyn. Taas kerran. Tämä taitaa olla puutarhanystävien yleinen toimintatapa. Minusta olisi ihana lähteä joskus kiertelemään vaikka Viroon puutarhakohteita. Isolla autolla tietenkin, että kaikki heräteostokset mahtuisivat mukaan 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin heti lukemassa postauksesi ja tuntui taas niin ihanan tutulta :). Tuli siitä mieleen yksi reissu, jolloin tungin itsekin kaikenlaisia häkkyröitä (=perennatukia) autoon työllä ja vaivalla. Ei meinannut nimittäin millään sopia ;)

      Poista
  3. Parhaimmat ostokset löytyvät juuri silloin, kun lähtee kauppaan "tällä kertaa en mitään tarvitse" -ajatuksella. Tänään pohdittiin vanhan autoni mahdollista vaihtamista uudempaan. Ensimmäinen ja tärkein kriteeti, joka mieleen tuli, oli iso tavaratila. Ainakin viisi multasäkkiä, pari tuijaa ja muutama kassi pikkuperennoja täytyy mukaan mahtua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, Between! Juuri noin auto pitäääkin valita. Eihän sillä moottorin tilavuudella niin väliä ;) Puutarhaintoilijoiden auton tavaratilan mittarina tuija on kyllä ihan hyvä. :)

      Poista
  4. Puutarhahommissa vaisto, sellainen puutarhurin vainu seuraa usein mukana, olen huomannut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla vaisto sanoi, että kullero 'New Moon' on ostettava ja siinä se kyllä oli oikeassa. Se oli sellainen hetki, jonka muistan vielä pitkään. Aika usein vaisto on sanonut, etten tällä kertaa osta mitään uusia kasveja ja usein ollaan menty aika lailla metsään ;)

      Poista
  5. Spontaanit ostosreissut ovat niitä parhaimpia :)
    Minulla on useammat puutarhan aakkospostaukset vielä lukematta, voi ei! Harmittaa että en ole ehtinyt kovin usein blogien pariin. Täytyy tänään uppoutua niihin kunnolla :)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se taitaa olla, että ajatukset lähtevät lentoon kun ei tarvitse etsiä jotakin tiettyä ja lopputuloksena onkin sitten autollinen kaikkea ihanaa.

      Niinhän se tahtoo olla, ettei aika riitä millään kaikkeen mitä haluaisi. Minä olen tuossa juuri kylvänyt ja laitellut viherkasveja. Vähemmän jää sitten aikaa istua tässä.

      Kiitos ja samoin sinulle aurinkoista viikonloppua!

      Poista
  6. Jep, noinhan siinä tuppaa käymään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, aika monesta blogista olen lukenut vastaavanlaisia juttuja. Niihin on helppo samaistua :)

      Poista
  7. Kyllä, kevätsekoaminen puutahamyymlässä on kovin tuttua. Ja ihanaa, että miehesi on ymmärtäväistä sorttia. Niin meilläkin, vaikka sekoaminen jää kyllä yksinomaan minun harteilleni.
    Poikkesin blogissasi nyt vasta ensimmäistä kertaa ja kovin ihastuttavalta näyttää. Minulle on tullut kevätsekoaminen myös puutarhablogien suhteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saara! Tosi kiva tavata sinua ensi kertaa täällä! Ihanaa, että meitä puutarhahulluja on niin paljon! Mieheni hullaantuu puista, minä enemmän perennoista, mutta toki vähän kaikesta mikä liittyy puutarhaan :) Joo, se on onni, että mies ymmärtää minun hullutuksiani, sillä ei voi puhua pelkästään kevätsekoamisesta, vaan mopo voi karata melkein milloin vain. Nyt helmikuussakin olen ehtinyt tilata jo vaikka mitä: siemeniä, perennoja, satsin pioneja ;)

      En ihmettele, että olet hurahtanut puutarhablogeihin. Täällä on ihmeellisen ihania ihmisiä ja on niin kiva kun muutkin ovat niin hulluina puutarhaan :)

      Poista