Sarja alkaa olla puolessa välissä. On ännän aika. Ensin kuitenkin kiitos mukavista kommenteistanne! Mieltä lämmittää kun lähditte niin mahtavasti mukaan. Mieluisien M-asioiden listasta tuli aivan mahdottoman pitkä ja monipuolinen.
Mies, minä, me ja meidän perhe ja muut ihanat M-ihmiset (esimerkiksi Titan tyttäret) menivät listan kärkeen. Luepa mitä Kasvihormoni-blogin Sini mietiskeli näistä. Muun muassa miehen mielipiteitä - ja voimaa - arvostetaan.
Muheva multa, varsinkin kompostimulta, on menestyksen tae. Suvikummun Marja kertoi miten sokeritehtaalla tehdään multaa. Mielenkiintoista! Maanparannusaineitakin tarvitaan.
Merten muovijäte murehduttaa meitä, mutta me käytämme muovia järkevästi ja hävitämme sen vastuullisesti. Terrafiore käyttää myös riekaleiset kevytpressut. Mikä ettei, kunhan muistaa peittää ne, ettei mene valo läpi.
Mustikat tuorepuurossa ovat maukkaita. Marjapensaista on ihana maistella mustaherukoita ja muuta hyvää. Oman maan mansikka on tietysti... mmm... makeaa. Muita mainitsemisen arvoisia herkkuja ovat myös meloonit, maissit ja Melissa officinalis eli sitruunamelissa.
Malukset eli omenapuut, niin tavalliset kuin koristeomenapuutkin, menestyvät monilla. Rikkaruohoelämää-blogin Between on lapsena unelmoinut omenapuista, minä maanpeitekasveista. Olisi muuten mukava tietää millaisia puutarhaunelmia sinulla on lapsena tai nuorena ollut. Maanpeitekasvien puolesta puhui myös terrafiore blogista Terrafiore puutarhassa.
Kasvin paikka -blogin Reetalla on mielipide magnolioista: Magnolia on hänen puutarhansa ehdoton M. Muitakin magnolian ystäviä on ja lajikkeista mainittiin tarhamagnolia 'Leonard Messel', japaninmagnolia 'Vanha Rouva', tähtimagnolia 'Stellata Rosea' ja pensasmagnolia 'Wada's Memory'.
Toinen mielettömän ihana kasvi on Meconopsis Blue fertile 'Lingholm cf ' eli sinivaleunikko. Luepa Suvikummun Marjan mainospätkä!
Muita mainioita kasveja ovat mahonia, Microbiota decussata eli tuivio, Muscarit eli helmililjat, punainen 'Marechal Mac Mahon' pioni ja 'Morden Belle' ruusu. Kivipellon Sailan mielestä Mustialan ruusu (perintöruusu tai 'Minette') tuoksuu ruusuista ihanimmalta. Puista miellyttää erityisesti Mongolian vaahtera.
Maahumalaa, mirrinminttua, Mentha-sukua eli minttuja, maariankämmekkää, mesiangervoja ja Myosotis silvaticaa eli lemmikkiä ei jätetty mainitsematta. Malvatkin muistettiin, varsinkin maurinmalva.
Kivipellon Saila hehkutti L. martagonia eli varjoliljaa valkoisena ja punaisena. Minä olen metsästänyt valkoisia, mutta vielä en ole onnistunut niitä saamaan.
Muurikivet sekä metsäpuutarha ovat myös merkityksellisiä sekä tietysti metsäpuutarhan komistus Mattheuchia struthiopteris eli kotkansiipisaniainen. Onko kotkansiipi sinulle maskuliini vai feminiini? Betweenin mielestä se on ehkä miespuolinen ja minä olen samaa mieltä.
Mustilan arboretum kannattaa muistaa matkailukohteena.
No, nyt N:ään.
Mies, minä, me ja meidän perhe ja muut ihanat M-ihmiset (esimerkiksi Titan tyttäret) menivät listan kärkeen. Luepa mitä Kasvihormoni-blogin Sini mietiskeli näistä. Muun muassa miehen mielipiteitä - ja voimaa - arvostetaan.
Muheva multa, varsinkin kompostimulta, on menestyksen tae. Suvikummun Marja kertoi miten sokeritehtaalla tehdään multaa. Mielenkiintoista! Maanparannusaineitakin tarvitaan.
Merten muovijäte murehduttaa meitä, mutta me käytämme muovia järkevästi ja hävitämme sen vastuullisesti. Terrafiore käyttää myös riekaleiset kevytpressut. Mikä ettei, kunhan muistaa peittää ne, ettei mene valo läpi.
Mustikat tuorepuurossa ovat maukkaita. Marjapensaista on ihana maistella mustaherukoita ja muuta hyvää. Oman maan mansikka on tietysti... mmm... makeaa. Muita mainitsemisen arvoisia herkkuja ovat myös meloonit, maissit ja Melissa officinalis eli sitruunamelissa.
Pensasmustikat loistavat syksyisin.
Malukset eli omenapuut, niin tavalliset kuin koristeomenapuutkin, menestyvät monilla. Rikkaruohoelämää-blogin Between on lapsena unelmoinut omenapuista, minä maanpeitekasveista. Olisi muuten mukava tietää millaisia puutarhaunelmia sinulla on lapsena tai nuorena ollut. Maanpeitekasvien puolesta puhui myös terrafiore blogista Terrafiore puutarhassa.
Kasvin paikka -blogin Reetalla on mielipide magnolioista: Magnolia on hänen puutarhansa ehdoton M. Muitakin magnolian ystäviä on ja lajikkeista mainittiin tarhamagnolia 'Leonard Messel', japaninmagnolia 'Vanha Rouva', tähtimagnolia 'Stellata Rosea' ja pensasmagnolia 'Wada's Memory'.
Toinen mielettömän ihana kasvi on Meconopsis Blue fertile 'Lingholm cf ' eli sinivaleunikko. Luepa Suvikummun Marjan mainospätkä!
Muita mainioita kasveja ovat mahonia, Microbiota decussata eli tuivio, Muscarit eli helmililjat, punainen 'Marechal Mac Mahon' pioni ja 'Morden Belle' ruusu. Kivipellon Sailan mielestä Mustialan ruusu (perintöruusu tai 'Minette') tuoksuu ruusuista ihanimmalta. Puista miellyttää erityisesti Mongolian vaahtera.
Maahumalaa, mirrinminttua, Mentha-sukua eli minttuja, maariankämmekkää, mesiangervoja ja Myosotis silvaticaa eli lemmikkiä ei jätetty mainitsematta. Malvatkin muistettiin, varsinkin maurinmalva.
Kivipellon Saila hehkutti L. martagonia eli varjoliljaa valkoisena ja punaisena. Minä olen metsästänyt valkoisia, mutta vielä en ole onnistunut niitä saamaan.
Muurikivet sekä metsäpuutarha ovat myös merkityksellisiä sekä tietysti metsäpuutarhan komistus Mattheuchia struthiopteris eli kotkansiipisaniainen. Onko kotkansiipi sinulle maskuliini vai feminiini? Betweenin mielestä se on ehkä miespuolinen ja minä olen samaa mieltä.
Mustilan arboretum kannattaa muistaa matkailukohteena.
No, nyt N:ään.
N
’NEW MOON’.
’NEW DAWN’. NOKKAKÄRRYT.
Kalpeankeltainen kullerolajike ’NEW MOON’ löytyi
lomamatkallamme eräästä kauppapuutarhasta. Olin vain löytöretkellä eli en
varsinaisesti tarvinnut mitään. Kuljeskelin taimihyllyjen äärellä. Luin
nimikyltit ja katselin taimet - ja pysähdyin. Sen vain tuntee kun oikea osuu
kohdalle. Siitä ei pysty jatkamaan ennen kuin on poiminut pari koekappaletta
koriinsa. Ostosta ei tarvitse sen kummemmin harkita tai veivata. Poimii
tanakimmat taimet mukaansa ja jatkaa taas rauhallisin mielin eteenpäin.
En ole varsinaisesti keltaisen ystävä, mutta eihän tätä voi vastustaa!
Uudessa isossa puutarhassa on se hyvä puoli, että kaikille
kokeiluille löytyy paikka ennemmin tai myöhemmin. Tämä ei ole mitenkään
oikeaoppista, mutta hauskaa kyllä. Väittäisin sen olevan myös viisasta. Voin
ostaa pari koekappaletta ja katsoa, jatkuuko ihastus myös kotona. Voin seurailla
millaiseksi taimet kehittyvät ja minkä seuraan ne parhaiten sopisivat. Siinä
samalla ne usein runsastuvat jopa niin, että niitä jakamalla jo pärjääkin
jatkossa, jos koko aluetta ei tarvitse saada kerralla kuntoon.
Ruusu ’NEW DAWN’ tuli meille puolestaan tarkkaan harkiten.
Olin perehtynyt köynnösruusuihin sen verran, että tiesin haluavani helpon ja
kohtuullisen varman lajikkeen Suomen oloihin. Vaihtoehdoiksi jäivät
’Pohjantähti’ ja tämä ’New Dawn’. Valitsin tämän vaaleanpunaisen enkä ole
ostostani katunut. Itse asiassa ostin niitä vielä lisääkin toiseen paikkaan.
Kukka on hyvin ruusumainen ja herkän kaunis. Se on reipas kasvamaan ja kukkii
runsaasti ja pitkään. Sen lehdet kiiltävät ja versot kurottavat tomerasti aina
vain ylöspäin.
’New Dawn’ jaksaa kukkia myöhään syksyyn asti.
NOKKAKÄRRYT toivoin äitienpäivälahjaksi ja sain! Ihana lahja, täytyy sanoa, vaikkakaan ei yhtä ihana kuin lasten itse tekemät lahjat. Nokkakärryistä on paljon iloa multasäkkien ja ruukkujen siirtelyssä. Yllättävän vaivattomasti niillä siirtyvät isohkotkin kivet. Ihan ilokseen niitä työntelee ja vetelee varsinkin kun ne ovat neutraalin harmaat - paitsi renkaat, joissa on vähän oranssia.
Mikä on sinun N-kirjaimesi? Olisi myös mukava kuulla millaisia puutarhaunelmia sinulla on ollut lapsena tai nuorena.
Sydämellisesti tervetuloa, Tuija Kukkonen, mukaan ihanien lukijoiden seuraan! Toivottavasti viihdyt.
Onnellista ystävänpäivää!
Sydämellisesti tervetuloa, Tuija Kukkonen, mukaan ihanien lukijoiden seuraan! Toivottavasti viihdyt.
Onnellista ystävänpäivää!
N niinkuin niittykukat. Minulla on mökillä kukkaniitty, jota kesäisempää näkyä en tiedä. Niityllä kasvaa mäkitervakkoa, ketoneilikkaa, erilaisia kelloja, kaunokkeja, päivänkakkaraa ja muuta kuivan niityn väkeä. Niitty ei vaadi kastelua eikä kitkemistä. Niitto syksyllä riittää. Niitty houkuttelee perhosia ja muita ötököitä, niityltä lapset saavat poimia rajattomasti kimppuja. Suosittelen kaikille niittyä! Aivan ihana muuten tuo New moon. Menee hankintalistalle! Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoistaNiitty on ihan varmasti iso N sellaiselle onnekkaalle, jolla sattuu olemaan niitty. Olen lukenut, että sen hoito tosiaan on helppoa, mutta tekeminen vaatii aika lailla työtä varsinkin ravinteikkaaseen maahan. Niitty tuo varmasti lapsuuden mieleen :)
Poista'New Moon' selvisi minulla suojaamatta ankarasta talvesta yllättävän vähin vaurioin. Sitä kyllä mielellään suosittelee.
Kiitos ja iloista viikon jatkoa sinulle!
Kevään ja syksyn keltaiset, eli narsissit ja nauhukset. Alkukesään tuovat narsissit iloa ja väriä, samoin syksyn korkealle kohoavat erilaiset nauhukset ovat helppoja kasvatettavia, täyttävät aukkopaikkoja ja antavat väriä loppukesän puutarhaan ja lisäksi perhoset hullaantuvat!
VastaaPoistaNokkakärryt ovat varmasti huippukäytännölliset!
Minulla on aika vähän narsisseja ja nauhuksia ei ollenkaan. Narsisseja olen kovasti havitellut, mutta osa niistä ei viihtynyt paikassaan. Niitä aion silti lisätä vähän joka vuosi.
PoistaNauhuksien suhteen olen vähän eipäs-juupas -tilanteessa. En ole keltaisen ystävä, mutta lehdet ovat kieltämättä komeita. Toisaalta keltainen väri sopii syksyyn. Välillä päätän kokeilla ja sitten taas perun päätökseni ;)
Joo, yllättävän kevyesti nokkakärryillä kulkee painavakin lasti eikä tarvitse nostaa korkealle kuten kottikärryjen kohdalla.
Ensin ei tullut mieleen ensimmäistäkään puutarha-N:ää!
VastaaPoistaMutta onhan niitä; N (typpi) on tarpeellista, joskin vain sopivasti annosteltuna muiden ravinteiden kanssa.
Erityisen tärkeä on Nipsu, meidän 16-vuotias puutarhakissamme!
Missään nimessä ei voi unohtaa Aito kissanminttua (Nepeta cataria). Musta puutarhapantteri Onni hoivaa sitä erityisellä rakkaudella. Keväällä, kun ensimmäiset versot näkyvät maan pinnalla, minun pitää laittaa sille lasikello suojaksi. Muuten Onni rakastaisi sen hengiltä. Kissanminttu on onneksi melko voimakaskasvuinen, kesällä ei enää haittaa, vaikka sitä käydään maistelemassa ja sen päällä nukutaan päiväunet.
Narsissit! Vaikka ovat keltaisia, tykkään niistä silti. Luminarsissi Rip van Winkle on ihana pikkuinen, näyttää ihan tupsulta kerroittuine kukkineen ja on hyvä leviämään. Orkideanarsissi Thalia onkin valkoinen, herkkä ja siro. Valkonarsissi poeticus on tosi vanha lajike, hyväntuoksuinen, valkoinen, vain matalan torven reuna on oranssinpunainen.
Neilikat; vanhanajan perinnekukka harjaneilikka. Ketoneilikka Dianthus deltoides 'Artic fire' on erityisen suloinen. Aivan verraton kesäkukka on tarhaneilikka 'Pink kisses, ihanan tuoksuinen ja jaksaa kukkia koko kesän!
Ensi kesän haaveissa on hankitalistalla Nietospensas Deutzia glabrata. Se on vähän arka, mutta haluan kokeilla kuitenkin.
En muista lapsena unelmoineeni erityisesti mitään puutarhaunelmia. Sain elää unelmassa mummuni puutarhassa, ei tarvinnut enää unelmoida mistään. Luulin varmaan, että kaikkien pihat ovat samanlaisia paratiiseja.
Meidän pojilla oli pienenä selvät suunnitelmat puutarhan suhteen. Teekkari, joka on vanhempi, teki suunnitelman, että hän hän haluaa myydä ihmisille kauniita kukkia.(Pojat pääsivät aina välillä käymään työpaikalleni puutarhalle) Pikkuveli saisi kasvattaa ne ja hän myisi ja pitäisi rahat :) Eipä tullut kuitenkaan kummastakaan puutarhuria!
Mukavaa ystävänpäivän iltaa sinulle ♥
Kauan eläköön Nipsu, Onni ja kissanmintut!
PoistaMinua vähän hymyilytti kun kirjoitit pitäväsi narsisseista, vaikka ne ovat keltaisia. Minulla on vähän sama vika, etten varauksettomasti pidä keltaisista, en ainakaan keväällä ja varsinkin voikukkien aikaan. Keltaisia narsisseja ostan silti joka kevät, sillä ne tuovat pääsiäisen. Maahan olen istuttanut valkoisia ja runoilijanarsissi tosiaan on ihana. Thaliaa taisin laittaa viime syksynä.
Neilikoista pidän minäkin. Täytyypä katsoa Googlesta nuo mainitsemasi lajikkeet. Minä hankin viime kesänä kaksi nietospensasta. Tuolla ne nyt havujen alla uinuvat. Toivon parasta niiden puolesta.
Ihania nuo pienten lasten suunnitelmat :)
Oikein hyvää viikon jatkoa!
Komppaan Sirkkua. Keväällä narsissit ja syksyllä nauhukset.
VastaaPoistaNokkakärryjä oon himiööny jo jonki aikaa, mutta non ainavaa kaupas.
Minulla puolestaan on niin, että narsissit ehdottomasti, mutta nauhukset joka toinen päivä ei ja joka toinen päivä kyllä ;)
PoistaKyllä minäkin kauan haaveilin nokkakärryistä ennenkuin tulin pyytäneeni niitä lahjaksi. Silloin mies otti asiakseen etsiä toivomusteni mukaiset kärryt :) Sellaisia ei nimittäin ollut ihan joka kaupassa.
No selevä juttu taas - NAISENERGIA! Sillä tehdään puolet maailman ihmeistä. Toinen puoli tehdää Miesenergialla. Mutta sattuneesta syystä Naisenergia on minulla käyttövoimana puutarhassa. Sillä luodaan uusia visioita, uusia alueita ja uusia istutuksia. Miesenergiaa tarvitaan matkan varrella vääntämään, työstämään ja runttaamaan voimalla. Miesenergia projektissa on neuvottelun tulosta, joten Naisenergian pitää olla keskustelevaa ja osin ovelaakin. Lopulta Mies- ja Naisenergiat ovat sulassa sovussa ja sievästi linjassa lopputuloksen äärellä. Molemmat tyytyväisinä.
VastaaPoistaKuulostaa tutulta, että nainen ideoi ja visioi. Mies käyttää enemmän voimaa. Meillä mies toimii kehuilla ja kiitoksella :) Naisenergia lisääntyy innostuksesta, uusista ideoista, kasvien kasvusta ja vaikka mistä. Hyvä, että miehet ja naiset ovat niin erilaisia. Kuten sanoit, molemmilla on vahvuutensa ja molemmat ovat tyytyväisiä :)
PoistaN tuntui aluksi vaikealta. Ajattelin, että odottelen ja kuulostelen mitä ystävät kirjoittelevat...
VastaaPoistaNo tottahan N löytyi meiltäkin!
Nöpö - ihanuuspuutarhakissani, rakkauteni, pikkuinen pupuseni, kullannuppuseni
Narsissit - vallankin pikkunarsissit, toki keltaisetkin, mutta ne ihan pienikukkaiset, niihin hullaannuin ihan täysillä: Oxford gold, Hoop's petticoat, Little spell, Minnow, Julia Jane, Hillstar, Jetfire, Peeping Tom, Tete Bouclé, Winter walzer...ja nunnanarsissit, runoilijat, isomummun aarteet...
Neidonhiuspuu - kummitytön lahja, toivon sille pitkää ikää, sen pitäisi meillä vielä talvehtia!
Navetta - navetassa talven viettävät kanat. Siellä on myös kaikki multa- ja turvepussini, ruukut, tuet, taimikasvatusruukut, kastelukannut ym. Tärkeä siis kaikkinensa
Nivelrikko - äh, vihulainen, mukana kulkee, rajoittaa pihahommia, opettanut tekemään kaikkea hiukan toisella tavoin, antaisin pois jos voisin!
Neilikat - vallankin pienet ketoneilikat - ihania! Neilikan tuoksu on upea!
Aika monta ännää tuli :D
Kiitos, Saila! Kiinnostavan listan tosiaan sait. Nyt mun täytyy käydä kuvahausta katselemassa nuo mainitsemasi pikkunarsissit.
PoistaMistä kummityttösi olikin osannut valita sinulle neidonhiuspuun lahjaksi? Ihana lahja! Minä olen saanut omilta lapsiltani viherkasvilahjoja ja kolikoita kasvien ostamista varten. Nekin ovat olleet ihania ja mieleenpainuvia.
Voi kuvitella, että navetta tosiaan on N parhaasta päästä. Meiltä puuttuu vielä kunnon tila puutarhatarvikkeiden säilytystä varten, mutta jospa ensi kesänä varasto olisi jo valmis. Siitä haaveilen, että saisin kaikki tarvikkeet nätisti hyllyille. :)
Voi, niin mielellään tuon nivelrikon varmasti antaisi pois, mutta ei taitaisi olla halukkaita ottajia :(. Rajoittaa varmasti muutakin elämää monin tavoin. Voimia sinulle! Toivottavasti lämpö ja aurinko teki hyvää siellä lomallanne ja toivotaan aurinkoa myös ensi kesäksi.
Katsoin nuo pikkunarsissilajikkeet netistä. Mielenkiintoisia! Varsinkin 'Winter Walzer' oli hauska, raikas ja 'Hoop's Petticoat' puolestaan herkän kaunis ja 'Tete Boucle' keltaisista tosi söpö kerrottu. Oletko tilannut ne ulkomailta?
PoistaJuu, tilasin viime syksynä ensi kerra Eurobulbsilta ja olin erittäinkin tyytyväinen laatuun, vaikka postimaksujakin tuli. Valikoima oli hyvä ja mopo keuli tietenkin!
PoistaNo niin, arvasin :) Olivat sen verran erikoisia lajikkeita, etten ole niihin itse törmännyt. Kiva kuulla, että sieltä uskaltaa tilata sitten kun suomalaiset valikoimat on jo kokeiltu. Ja tietenkin mopo karkaa kun alkaa tilata. Samoilla postimaksuilla saa ja muita hyviä selityksiä riittää ;)
PoistaÄm niin kuin ämpäri, än niin kuin neilikka! erityisesti harjaneilikka, sillä en saanut sitä laitettua hoohon.
VastaaPoistaHarjaneilikka on tosi uskollinen kukkija, josta on iloa usealle vuodelle, vaikka sitä sanotaankin kaksivuotiseksi kasviksi. Toki se antaa odotuttaa ensimmäistä kukintaa kaksi vuotta, mutta ei se mihinkään häviä, kun muistaa poimia kukat maljakkoon. Silloin lehtiruusuke talvehtii ja seuraavana vuonna se kukkii taas! Tässä on harjaneilikan koukuttavuus: sitä on muistettava leikata reilulla kädellä maljakoihin, tai muuten se tekee siemeniä ja tulkitsee elämäntehtävänsä suoritetuksi. Ja jos joku kukkavarsi lopulta unohtuu leikata, ei ykisttäisen kukkavarren siementuotanto saa kukkaa tulkitsemaan koko ruusukkeen lakastamisen olevan ajankohtaista, kyllä se vielä seuraavanakin vuonna nostaa uusia kukkavarsia.
Jotta kukkatuotanto kuitenkin pysyy varmana, pitää neilikan antaa siementää (tai itse laittaa siemeniä lisää) jokainen vuosi. Tällöin pihaan kasvaa uusia pieniä vauvataimia, joista tulee taas uusia kasveja.
Hyvä harjaneilikka!
Sini K.
kasvihormoni.fi
:D Ekaks meni aivan täydestä tuo ämpärijuttu. Kyllä nauratti!
PoistaHyvä esittely harjaneilikasta. Kiitos! Siitä on varmasti vielä kovasti hyötyä.
Jäi tämä bloggaaminen nyt viikonvaihteen aikana kokonaan kun kävin Jyväskylässä - ja tietysti Viherlandiassa :) Oli kaiken kaikkiaan tosi kiva reissu ja nyt on taas viherkasvien lannoitteet hankittu pitkäksi aikaa. Niin, ja tarttuihan sieltä matkaan aika monta ihanaa juttua :)
Narsissit ja neilikat tulivat ensimmäisinä mieleeni minullakin N:n kohdalla. Narsississa arvostan sen kauneuden ja lajikerunsauden ohella sitä, että ne ovat hyvin kestäviä. Neilikoista löytyy myös paljon ihania vaihtoehtoja suloisen tuoksun kera. Puutarhastamme niistä löytyy sulka-vuori-harja ja ketoneilikka.
VastaaPoistaKiitos, Kruunu Vuokko! Hyvät ännät :) Minä olen narsissien kanssa vasta aika alkumetreillä, mutta tarkoituksenani on laittaa niitä joka vuosi ainakin jonkin verran.
PoistaMinulla on sulka- ja ketoneilikkaa. Ne ovat kyllä ihania. Reippaita ja helppoja.
Onpa tuo kullero ihanan värinen!
VastaaPoistaNiinpä! Ihastun siihen vaaleaan kulleroon aina vain enemmän :)
PoistaNarsissit, jopa keltaiset, ovat kyllä mun N.
VastaaPoistaEnsimmäiset on jo ostettu, mietin vielä vienkö ne kasvariin vai jätänkö sisätiloihin.
Ja kevään tullen niitä löytyy puutarhasta, aika monta erilaista sorttia, historialliset ovat niitä kaikkein ihanimpia!
Jopa keltaiset :D Mietin, että itsekin hankin välillä keltaisia narsisseja, vaikka en ole keltaisen ystävä. Ehkä salaisuus piilee siinä, että niitä ei sekoita vahingossakaan voikukkiin. Kevätvuohenjuurta sen sijaan en halua puutarhaani kun se on niin voikukkaa muistuttava.
PoistaItsekin ehdin hankkia jo pari perunanarsissia. Ne kukkivat ihanasti ja tuoksuvat voimakkaasti ruokailutilan pöydällä. Pääsiäisenä on sitten keltaisten vuoro :) Toivottavasti meidänkin puutarhasta ainakin joitakin narsisseja nousisi.