Aloitetaanpa...
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
Oi voi, tämä alkoi heti tökkiä. Mitenkäs minä sen logon tähän saisin? Vastahan minä opin linkittämään kokonaisia blogeja, mutta nyt pitäisi saada pelkkä kuva.
Kai tällainen töpeksiminen keltanokalle sallitaan... Hyppään siis seuraavaan kohtaan.
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.
No, tämä on helppo. Olin lukenut puutarhaoppaita yllin kyllin. Halusin lukea kirjoja, joissa olisi ajatuksia puutarhasta. En löytänyt montaa ja ne vähät oli pian luettu. Piti alkaa kirjoittaa itse, sivu kerrallaan. Siispä aloin blogata. Onneksi aloin, sillä tämä on paljon hauskempaa kuin kirjan kirjoittaminen kun saa olla vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa. Itse asiassa se on ihan huikeaa!
Joan Marblen Puutarha Italiassa on viimeisin kirja puutarhasta, jonka olen lukenut.
Joo, siis itselleni ja muille keltanokille. Näiden periaatteiden mukaan itse bloggaan:
* Otsikoin jutut ihan vääräoppisesti. Otsikon pitäisi olla kuvaileva, esimerkiksi: Puolihydroviljely. Siten hakukoneet löytäisivät sen helposti, kun joku etsii sellaista tietoa. Sen sijaan otsikoin jutun vaikkapa: En osaa kastella kukkia. Kyllä niitäkin jotkut ovat lukeneet ja olen tyytyväinen siihen.
* Pyrin kirjoittamaan lyhyesti. Karsin turhat sanat pois.
* Pyrin välttämään toistoa kuvissa. Valitsen kahdeksasta ihanasta iltaruskokuvasta kaikkein ihanimman ja laitan sen. Loput seitsemän samankaltaista iltaruskoa saavat tylysti jäädä tiedostojen uumeniin. Ehkä joskus tarvitsen sieltä taas jonkun johonkin toiseen postaukseen.
* Kirjoitan silloin kun tulee inspiraatio.
* Vastaan joka ikiseen kommenttiin, koska se on kohteliasta ja sitä paitsi pidän siitä.
* Pyrin kommentoimaan toisten blogeja. Pidän siitäkin ja sitäpaitsi on kiva ilahduttaa ihmisiä. Monesti harmittelen kun kommentointi silti jää. Joskus luen blogeja kännykältä, jolloin vastaaminen on kankeaa. Usein taas iskee kirjoittamisvimma. Vaikea on silloin tehdä kahta asiaa yhtä aikaa.
Onneksi bloggaamisessa ei ole deadlineja ja jutun raamitkin saa tehdä aivan itse.
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.
Terrafiore blogista Terrafiore - Puutarhassa muisti minua tällä haasteellisella haasteella.
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.
Tämä on vielä vaikeampi kuin ensimmäinen kohta. Tämä tökkää jo heti siihen puuttuvaan logoon. Eihän sellaista tunnustusta ja haastetta voi kenellekään lähettää, josta puuttuvat ne hienot palkintopystit.
Sitten on se toinen vaikeus keksiä kymmenen bloggaajaa, jotka eivät vielä ole tätä ilmeisen tunnettua haastetta saaneet. Muutaman hyvän, upouuden blogin keksin ehkä, mutta kymmenen - ja ne pystit...
Tämä meni nyt ihan syteen ja saveen, mutta sellaista on keltanokan elämä blogien suuressa maailmassa. Ei helppoa, ei. ;)
Keltanokat suuressa maailmassa
P.S. Vielä ehdit kertomaan mikä on sinun L-kirjaimesi. Minun puutarhani aakkoset: L
P.P.S. Nyt keksin kopioida ne pystit ja tässä ne sitten ovat kauniisti sivun keskelle aseteltuina. Huh! Jo helpotti ;)
Tämä on mukava haaste. Kivat vastaukset ja kauniit kuvat.
VastaaPoistaKiitos, Anneli! Minä kyllä tykkään haasteista :)
PoistaOlipa mukavat vastaukset...hiljalleen tekemällä oppii!
VastaaPoistaKiitos, Saila! Joo, kun en ole syntynyt tietokone kainalossa, niin oppiminen on vähän hitaanlaista toisin kuin lapsilla ja nuorilla ;)
PoistaHyvinhän selevisit :) Jokaasesta uuresta tempusta minkä ittekki opin, oon toooosi tyytyvääne, ku en mikää tekniikan ihimelapsi oo.
VastaaPoistaHet rupes laulattamahan....aurinko paistaa ja vettä sattaa, taitaa tulla.....
Joo, oppia ikä kaikki :) Olen tässä samalla opetellut sitä, ettei kaikessa tarvitse olla hyvä ;)
PoistaKun katson ulos, tulee lähinnä mieleen: Lunta tulvillaan, on raikas talvisää... :)
kivat vastaukset ja kauniit kuvat!
VastaaPoistaKiitos, Sussi, kivasta palautteesta! Mukava, että tykkäsit :)
PoistaOlipa yllätys nähdä Puutarha Italiassa tuolilla:) Sinulla on aivan samat periaatteet, kuin minullakin bloggaamisessa. Tänään minulla on juuri sellainen lue muiden blogeja ja kommentoi- ilta. Siitä tulee itselle tosi hyvä mieli. Mutta ajan saa kyllä kulumaan.... Mukavaa loppuviikkoa teidän perheelle!
VastaaPoistaHarvemmin siinä tuolilla mitään kirjoja onkaan, sillä minulla on paha tapa lukea syödessä ainakin silloin kun syön yksin. Toisten seurassa syödessä en lue. Täytyy tunnustaa, että aika vähän tulee luettua muuta kuin blogeja ja lehtiä. Kuten jo mainitsinkin, niin usein kirjoittaminen vie voiton. :)
PoistaOikein hyvää viikonloppua teillekin!
Kiitos! Minulla on menossa nyt Pieni lankakauppa. En kovin aktiivisesti ehdi minäkään lukea, mutta silloin tällöin vaikka unilääkkeeksi.
PoistaPiti heti käydä kuukkeloimassa millainen kirja tuo on. Nimi on ainakin houkutteleva. Kehuja tuo kirja oli saanut. Ihan kiinnostavalta se vaikuttaa. Minulla on meneillään muutama puutarhasuunnittelua käsittelevä kirja - kuinkas muuten ;)
PoistaOnnea haasteesta ja kiva oli lukea vastauksesi. Voi miten suloisia ovatkaan pienet keltanokat!
VastaaPoistaKiitos, Sirkku! Suloisia ne ovat vieläkin, vaikka ovatkin jo aikuisia. :) Yksi kana ja kukko jäivät meille. Muut annoimme pois. Minä aina ihailen niitä kun käyn kanalassa ja sinne aina aivan unohtuu. On vain niin kiva seurailla kun ne puuhakkaina nokkivat herkkuja, kylpevät ja touhuavat.
PoistaMukavaa viikonloppua!
Kiva postaus ja aivan ihanat kuvat! Juu, kännykällä on hankala kommentoida, siksi minullakin se joskus jää. Vallankin jos on niitä robottitunnisteita. Aurinkoa viikonloppuusi. Täällä on huikea sää, tosin katselen sitä ikkunasta.
VastaaPoistaKiitos, Satu, kivasta palautteesta! Joo, itse en ole laittanut ainakaan tarkoituksella mitään robottitunnisteita, mutta niitä vaan tulee :(. Ei auta, että yhden tempun oppii kun aina on sata muuta pulmaa odottamassa ;)
PoistaTäällä oli aika pilvinen sää, mutta ei haitannut. Tein vähän siemen- ja kukkatilauksia...
Hyvää vointia sinulle!
Mukavat vastaukset, hyviä neuvoja ja hyvinhän ne pystitkin sait näkyviin! Itselläni on sama pulma kommentoinnin kanssa: monet mainiot keskustelut ehtivät mennä ohitse, ennen kuin ehdin mukaan kommentoimaan, ja varsinkin jo tulee luettua blogeja työmatkabussissa kännykällä, jossa kommentointi ei ole aina kovin näpsää. Kiitos kirjavinkistä - kuinkas en tuota kirjaa ollut tiennytkään, vaikka siinä on kaksi rakkainta harrastusta peräjälkeen heti kirjan nimessä!
VastaaPoistaKiitos, terrafiore! Siinäpä se. Tietokoneen äärellä kommentointi sujuu yleensä helposti eikä kone robottivarmistuksiakaan kysele.
VastaaPoistaPuutarha Italiassa -kirjan kieli on todella loistavaa luettavaa. Itse odotin läpi kirjan, että milloin päästään uppoutumaan varsinaiseen asiaan eli puutarhaan. Yllättävän vähän puutarhuroinnista loppujen lopuksi kerrottiin, mutta mielenkiintoisia olivat. Kaikkinensa kirja oli minusta lukemisen arvoinen, vaikka päääpaino tuntuikin olevan sanalla Italia.