tiistai 24. tammikuuta 2017

MINUN PUUTARHANI AAKKOSET: H

Ihanien puutarha-asioiden sarja jatkuu. Olen taas saanut teiltä aivan mahtavia kommentteja. Olette paneutuneet asiaan koko sydämestänne. Great!

Gladiolus 'White Prosperity'

Tita ei liene ainoa, jota vaivaa grandioosi eli suuruudenhulluus. Lue Titan hauska kommentti. Toki kaikki ei ole suuruudenhulluutta mikä siltä näyttää. Luin juuri ihanan tarinan siitä kuinka naiset lähtivät taimiostoksille aivan säälittävän pienellä autolla. Seurauksena oli tietenkin se, etteivät kaikki taimiostokset meinanneet mahtua kyytiin. Lue sinäkin Kivipellon Sailan postaus. Samalla saat tietää miten pikkugerbera, Gerbera nivea, päätyi Kivipellolle.

Geraniumit eli kurjenpolvet ovat monen suosiossa. Navettapiika kuvaili niitä osuvasti jokapaikanhöyliksi.  Suvikummun Marjan ja Kasvin paikka -blogin Reetan kommenteista voi saada hyviä vinkkejä kurjenpolvien valintaan ja käyttöön. Erityismaininnan sai peitttokurjenpolvi 'St' Ola'. Kyläkurjenpolvet 'Double Jewel' ja 'Summer Skies' pääsivät ostoslistalleni heti.

Glaucidium palmaticum eli sinikämmen erityisesti valkoisena sai suorastaan ylistystä Kivipellon Sailalta. Kannattaa lukea Sailan oodi sinikämmenelle.

Kellukat Geum coccineum ja Geum 'Mai Tai' ovat puutarhan väripilkkuja. Gillenia trifoliata eli perhoangervo on kuulemma kuin parvi pieniä perhosia olisi laskeutunut pensaaseen.

Gentianat eli katkerot ovat myös monen puutarhan kaunistuksia. Niistä täällä vasta haaveillaan.

Tomaatti 'Green Zebra' on gastronomian huippua. Gallica-ruusut ja gladiolukset tuovat puutarhaan glamouria. Kesäkukkana hurmaa silkkikukka Godetia grandiflora.


H-kirjaimen kohdalla sydäntä riipaisee, sillä H-alkuisia ihania asioita on niin paljon. Tämän enempää en kerta kaikkiaan pysty karsimaan.

H
HAKE JA HIEKKA. HARSO. HYVÄT HANSKAT. HEVOSENLANTA. HORTENSIA.

HAKE on ihan ehdoton vasta istutettujen puiden ja pensaiden juurella, varsinkin kun sen alle on laittanut kerroksen märkää sanomalehteä. Puut ja pensaat saavat hyvän alun kasvulleen, vaikka ne olisi alun perin istutettu maahan, jossa vielä on juuririkkakasvien juuria. Niinhän välillä on ihan pakko tehdä.

Happaman maan kasvit ovat mielissään hakkeesta.

HIEKKA toimii katteena varsinkin perennojen ympärillä. Melkein aina peitän vasta istutettujen kasvien tyvet hiekalla. Se katkaisee haihtumisen ja suojaa kasvin tyveä liialliselta kosteudelta. Se on kuulemma terveellistä.

Meidän puutarhassa on vielä paljon tyhjiä kohtia. Niihin olen laittanut paksun kerroksen joko märkää sanomalehteä tai mustaa muovia ja hiekkaa päälle. Noo, ne kohdat kyllä näyttävät hiekkaerämaalta, mutta onpahan siistiä eivätkä rikat pääse villiintymään. Sitten kun on sen aika, on ihanaa vetää katteet syrjään, muokata hiekka maan keventäjäksi ja istuttaa kasvit. Savimaassa jokainen hiekkakuorma on kotiin päin.

HARSO on välttämätön nykyisinä ilmastonmuutoksen aikoina. Ihanteellista istutusilmaa on mahdotonta saada, joten pitää tyytyä tuuliseen tai porottavaa säähän – ja käyttää kasvuharsoa istutusten suojaamiseen.

Kuulun niihin hienohelmoihin, jotka eivät pidä maan mylläämisestä paljain käsin. Täytyy myöntää, että kaikki maan mönkijät on jotenkin mukavampi kohdata HANSKAT kädessä. En ole multasormi enkä viherpeukalo julkisilla paikoilla, mutta ihan salassa harrastustani en voi pitää: rusketusrajani ranteiden kohdilla kielivät kauas, että käytän kesäisin hanskoja. 


Näppylähanskojen aika on mennyt ohi jo aikoja sitten. En tiedä onko niitä koskaan puutarhaan tarkoitettukaan. Nyt tarvitsen hyvin istuvat hanskat, jotka ovat kuin toinen iho. Ja hanskoja pitää olla paljon. Niitä pitää pystyä vaihtamaan ja pesemään. Valkoiset eivät ole niin kuumia kuin tummat. Ne ovat suosikkejani.

HEVOSENLANTAKUORMA ei selitystä kaipaa. Sehän kai on jokaisen puutarhahullun lahjalistan kärkipäässä. 

HORTENSIAAKAAN en malta olla mainitsematta. Istutettuani ensimmäisen syyshortensiani ’Vanille Fraisen’ keväällä olin istuttanut hortensiahulluuden siemenen. Pensaan kukinta jo ensimmäisenä syksynä oli häkellyttävän runsas ja kaunis. Oli ihana seurata kuinka kukinta vaihtoi väriään, aivan kuin hortensia kukkisi kahteen kertaan. ’Vanille Fraisen’ valkoinen väri on puhdas ja raikas. Missään vaiheessa se ei näytä tunkkaiselta tai likaiselta. 

Terassihortensioihin olin ihastunut toki jo paljon aiemmin. Jos kysyttäisiin, että toivoisitko äitienpäivälahjaksi enemmän hortensiaa vai hevosenlantakuormaa, vastaisin: ”Kyllä kiitos, mieluiten molemmat.”

Terassihortensia kukkii melkein koko kesän. Se ehtii kyllä hintansa hankkia, vaikka sitten ei talvehtisikaan.

Mielelläni lukisin myös sinun puutarhasi ihania H-asioita?

Hihkaise, jos olet näppylähanskojen vankkumaton kannattaja. Voihan olla, että niissä on jokin juju, jota minä en ole tajunnut.

26 kommenttia:

  1. Onpas kiva idea tämä kirjainpostaus. Paljon mukavia juttuja olit löytänyt H-kirjaimesta. Entäpä vielä harava ja harso? - Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anneli! Tästä tuli paljon hauskempi kuin osasin arvatakaan kun puutarhaystävät ovat olleet niin innoissaan mukana!

      Harava ei ole minun H:ni, sillä meillä ei ole oikein haravoitavaa. Puumme ovat vielä niin nuoria, ettei niistä tule valtavia lehtimääriä. Ne vähät lehdet saavat maatua minne haluavat ;) Mutta ne harsot ovat tärkeitä, tottakai.

      Samoin sinulle, oikein hyvää loppuviikkoa!

      Poista
  2. Tämä menee kyllä ihan samaa linjaa tuon G-vastauksen kanssa, koska minun H on Hulluus. Puutarhahulluus on vallan suloista. Tästä ei tahdo edes parantua. Hulluutta on montaa lajia, josta aktiivisin diagnoosi on kyllä ruusuhulluudella. Hulluus on kantava voima puutarhassa. Pitää olla vähän hullu, että viitsii investoida rahaa, tehdä hitosti töitä ja pysyä koko kesä kotosalla ihan vain puutarhan vuoksi.

    Ja joo - tykkään myös hortessoista, mutta IsoHoo on kaikenkattavalla hulluudella. Se on puutarhan moottori. Ei tervejärkiset näitä hommia tälleensä repee tekemään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Hyvä, Tita! Juuri näin! Aika hullu täytyy olla, että sitten vielä läpi talven höpsöttelee puutarha-asioista ;) Mutta ihanaa se on ja on aivan huippua, että täältä saa myös vertaistukea :) Onneksi me sentään tiedostetaan tämä hulluus - ja nautitaan siitä!

      Poista
  3. Työkaluista heilurihara on erinomainen vekotin hiekkakäytävien putsaamiseen.
    Ja sitten niitä H-kasveja. Ihan ensimmäisenä mieleen tulee tänäänkin kukkakaupassa näkemäni helleborus eli jouluruusu, jota olen innolla viime vuosina istuttanut useampaan paikkaan toivein, että se jossain alkaa rehevöitymään. Hemerocallikset eli päivänliljat, joista erityisen ihastunut olen viime kesän hankintaan Agnes elper'siin. Kohta on aika hepatica nobiliksen eli sinivuokon. Heucheroja ei voi myöskään unohtaa, sillä keijunkukkia on montaa sorttia. Kuunliljoja eli hostia ei voi myöskään sivuuttaa. Mainitsit jo hortensiat. Hydrangea paniculata 'Vims Red' ja 'Vanilla Fraise' ovat syyskukkijoiden pensaseliittiä. Ja varjon seinustalle yksi ehdottomia suosikkejani on köynnöshortensia Hydrangea anomala subsp. petiolaris. Mahtoiko joku tärkeä unohtua. Ei hätää, varmasti muut jatkavat tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between taas mukavasta kommentista! Minulla ei ole heiluriharaa, mutta hara kuitenkin ja tykkään siitä kun kasvien väleistä pitää multaa harata.

      Minun jouluruusuni ovat vielä aika pieniä. Tykkään niistä kyllä hulluna, vaikka puutarhassa kukkia täytyy etsiä lehtien alta ;) Niiden rehevöitymisestä minäkin haaveilen.

      Minä haluaisin tykätä keijunkukista, mutta viime vuonna hermostuin kun niiden siementaimia oli joka paikka täynnä. Olin tietysti valinnut paikan väärin. Kauniita ne toki ovat.

      Kuunliljat jätin pois listalta kun muuten siitä olisi tullut niin pitkä. Olen kyllä hulluna niihin. Niitä on niin helppo yhdistellä, ovat kiitollisia kasvatettavia ja niitä on niin monenlaisia. Taas olen suunnitellut niille lisää paikkoja...

      Köynnöshortensia on vasta haaveiluasteella :)

      Poista
  4. Hiljaisuus on puutarhani tärkein H. Kotona joku höpöttää, laulaa, hakkaa kattilan kansia yhteen, kikattaa. Meillä kaikilla on kovat äänet ja paljon asiaa. Aikaisin aamulla tai myöhään illalla menen kahvi- tai teekupin kanssa puutarhaan ja siellä on ihan hiljaista. Se voittaa jopa hortensiat tai hevosenlannan 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, hiljaisuus on luksusta varsinkin lapsiperheissä. Jos saan itse valita, en koskaan puutarhassa kuuntele radiota. Aina en voi - meillä naapuri päättää mitä meidän pihalla kuunnellaan :(

      Poista
  5. Kyllä soot sitte hullu! Eikö sulla ny mitää muuta tyätä oo. Tokaasi rakas äiteeni mun puutarhaharrastuksesta :D
    Kasviista hostat, kuunlilijat, viää voiton tullen mennen. Niiren lehtimuarot ja färit on nii vaihtelevia. On hortessakki hianoja, mutta niiren kans en oo oikee hyvi päriänny. Vaikka viimme kesänä pari talavettamaani terassihortessaa innostuu ilokseni kukkimahan aiva maharottomasti.
    Ja hanskoja käytän puutarhahommis AINA. Rusketusrajat on tuttu juttu. Totuun käyttämähän hanskoja ku kersat oli piäniä. Oli palio mukavempi kaivaa niiren suusta hiataa, rapaa ja milloo mitäkin, suht puhtahin käsin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Eikös hulluna, siis puutarhahulluna, ole kiva olla!

      Joo, kuunliljat ovat ihan ehdottomia puutarhassa. Helppoja ja näyttäviä.

      Saapa nähdä miten minä noiden hortensioiden kanssa pärjään. Terassihortensia selvisi suojaamatta viime talvesta, mutta ei kukkinut. 'Vanille Fraise' kärsi, mutta en tiedä oliko syy talvessa vai minussa ;) Kaksi istutin lisää viime vuonna.

      Mukava kuulla, että on muitakin hanskojen käyttäjiä. Valkoiset kädet ruskettuneiden käsivarsien jatkona ovat kyllä aika hauskat!

      Poista
  6. Jaahas! H.
    Mitä olennaisimmin puutarhasteluun kuuluu Haaveilu! (ja joskus harvoin myös Haahuilu) Että jäisi myös aikaa Haaveilulle, tarvitaan ehdottomasti kunnon kerros Haketta, säästyy monelta rikkaruohojen perkauskierroksella ja säästyneen ajan voi käyttää Haaveiluun.
    Hanskat ovat ihan ehdottomat, ilman niitä en tee mitään. Hanskojen pitää olla juuri sopivan kokoiset, yhtään eivät saa olla liian isot. Käytänkin nitriili-kertakäyttöhanskoja. Ne ovat yllättävän kestäviä, jos ei osu mihinkään terävään, pari kestää kyllä koko päivän. Ne ovat kuin toinen iho, pikkuisimmatkin rikkaruohot pystyy niillä perkaamaan.
    Kasvipuolella ihanin H on Helleborus-Jouluruusut. Viime kesänä heivasin talon päädyn varjopenkista toiset H:t, eli hostat metsäpuutarhan laitamille ja sain ison alueen jouluruusuille. Samassa paikassa oli ennenkin jouluruusuja, mutta viime talvi tuhosi ne, vain pari selvisi. Loppukesällä istutin sinne 12 uutta jouluruusua, mm. kellojouluruusun Helleborus foetidus, viherjouluruusun Helleborus viridis, jouluruusun Helleborus x hybridus 'Luua Plum'.
    Heucherat-keijunkukat ovat muodostuneet yhdeksi keräilykohteeksi, H. Midnigt rose on yksi lemppareista.
    Hydrangeat-hortensiat! Mustilanhortensia, H.paniculata 'Mustila' on ihan paras. Viihtyy meillä oikein hyvin ja kukkii erityisen runsaasti. Kiinanhortensia H. heteromalla 'Bougie' on ensi kesän hankintalistalla.
    Hederat-muratit on vielä ihan pakko mainita, mainioita varjon kasveja, jotka voi myös talvettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Mitä puutarhat olisivatkaan ilman haaveilua! Mitenkäs minä sen unohdin :o ?
      Hake ja helppohoitoisuus liippaavat läheltä. Työtä saa toki olla, mutta kyllä minäkin haaveilen mieluummin kuin kitken ;) En haaveile loikoilusta, vaan uusista istutuksista ja siis työstä. Niinhän se menee.

      En minäkään osaa tehdä mitään ilman hanskoja, mutta kertakäyttöiset olisivat minulle liian kuumat. Hyvä idea silti.

      Itse olen vasta aloittelija jouluruusujen kanssa. Meidän varjopaikat ovat tällä hetkellä vielä aika vähissä. Toki kaikki jouluksi ostetut säästän.

      Muratit ovat minunkin lemppareitani. Sisällä niitä on useita, mutta ulkomurattien talvetus on vasta suunnitteluasteella ;)

      Kiitos, Marja, taas paneutumisestasi asiaan! Sain taas monta uutta juttua, jotka pitää Googlettaa :)

      Poista
  7. H:n kohdalla on kyllä tungosta, kasveja on pitkät luettelot. Yllä onkin jo melkoinen lista, mutta pistänpä siihen perinneperennojen sarjasta HARMAAMALVIKIN, joka on uskollinen peruskasvi yhtä hyvin HELLEKESÄNÄ kuin sadevuonna. Viime vuosina ihstukseni on nostattanut monipuolinen HAJUHERNE. Pääsköön tähän vielä HUMALA, joka on kiitollinen kiipeilijä sopivassa paikassa. Hups - ei tarvittu yhtään latinankielistä nimeä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirkko, hyvästä ja harkitusta H-kasvien luettelosta!

      Harmaamalvikkia olen katsellut jo pitkään sillä silmällä, että se muuttaa meille kun siementävien kasvien rinne vapautuu katteen alta ja pääsen sen alueen kimppuun.

      Poista
  8. Täällä onkin tullut paljon hyviä H- valintoja vastaan.
    Minun valintani ovat Hostat eli kuunliljat. Voiko niitä ilman tulla edes toimeen. Mielestäni ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa ilman kuunliljoja ei voikaan tulla toimeen ;) Paikkoja on taas suunniteltu aika monelle uudelle tulokkaalle.

      Poista
  9. Taas ehdin matkaan vasta parin kirjaimen viiveellä. Hoo on haastava kuten rikkaruohot pihassa, mutta löydän kaksi kasvia, jotka kolahtavat heti:
    Hosta. Monta mahtavaa versiota! Upeita lehtiä! Ja kaiken hyvän päälle saa leikata kukkavarret sisälle, kun pihalla niitä kasvatellaan lehtien, ei kukkien vuoksi. Jee! (Näistä tulee blogiinikin ihan oman postaus, kunhan elämän tästä vähän rauhoittuu.)
    Hemerocallis. Päivänliljat ovat ihan huippuja, minä tykkään eritoten sellaisista keltaisista perusversioista, jotka jaksavat nostaa ainakin sata, ehkä viisisataa kukkaa penkkiinsä. Kasvi on callis vain arvonsa puolesta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdit kuitenkin - hyvä! :) Kai elämässä täytyy olla haastetta, ettei olisi liian helppoa. Voisi olla liian tasapaksua kun ei voisi iloita puutarhan siistiytyneestä ilmeestä kun on saanut rikat kitkettyä ;)

      Joo, kuunliljafani olen minäkin, vaikka ne eivät listalleni mahtuneetkaan. Mielenkiinnolla jään odottelemaan postaustasi niistä. Kuunliljavinkit ovat aina tervetulleita!

      Poista
  10. Hih, mitähän minä vielä keksisin... hyönteiset! Minun haaveevi on monimuotoinen puutarha, joka houkutelee syövereihinsä monenmoista eliöstöä. Töiden lomassa tulee pysähdyttyä seuraamaan maan pienimpien aherrusta omissa kiireissään ja samalla mietittyä syvällisiäkin; miten maailmankaikkeus on rikas ja meille 'viisaille' ihmisille vielä osin niin tuntematonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, Maria! Tärkeän H-asian toitkin esiin. Miten me pärjäisimmekään ilman hyönteisiä? Emme mitenkään.

      Minäkin mietin syvällisiä kun kirjoitin seuraavaa postaustani. Onhan luonto niin monipuolinen ja ihmeellinen, että väkisinkin pistää miettimään. Monesti mietin esim. muurahaisia. Miten hieno kommunikointisysteemi niillä onkaan! (Työni liittyy nimenomaan kommunikointiin, niin tulee mietittyä aika usein juuri sitä puolta hyönteistenkin kohdalla.) :)

      Poista
  11. Hepokakka on ehdoton H puutarhaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vain :) Arvasin, että puutarhaihmiset ymmärtävät sen päälle.

      Poista
  12. Kyllä hortensiat ovat meidänkin puutarhassa paikkansa ansainneet! Ja haketta kuluu runsaasti, myöskin sanomalehtipedille;) Ja näin talvella havut nousevat hyvinkin suureen arvoon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, Pioni! Havuja pitää olla aivan ehdottomasti. Taas olen suunnitellut uusia havuja ensi kevään istutuslistalle. Näin talviaikaan ne tosiaan tulevat helposti ekana mieleen.

      Poista
  13. Puutarhani tärkein H taitaa olla hortensiat, nuo upeat loppukesän ja syksyn kukkijat:) Ei sovi kyllä tuota mainitsemaasi hakettakaan unohtaa. Se pitää maassa kosteuden ja estää rikkakasvien itämisen tuoden myös viimeistellyn ilmeen puutarhaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä kommentistasi, Puutarhamyyrä! Havu antaa puutarhurille lisäaikaa monessakin mielessä. Hakkeen avulla ilme on viimeistelty, vaikka ei olisi ehtinyt kaikkea istuttamaankaan mitä on aikonut. Eikä kulu niin paljon aikaa kitkemiseen ja kasteluun.

      Poista