sunnuntai 30. lokakuuta 2016

RIEMUA ROMUISTA

Vanha rouva hymyili minulle hyväntahtoisesti työntäessäni kirpputorin kassalle kitiseviä lasten ostoskärryjä, jotka oli lastattu sinkkivadeilla, kakkuvuoilla ja vanhoilla kattiloilla. Poika kantoi sylissään vielä valaisinta.

Kannoin löytöni kotiin. – Toit sieltä kaikki romut, mieheltä lipsahti. Loput sanat hän jätti sanomatta. Hymyilin. – Kohtapa näet, ajattelin. Sen mies tiesi sanomattakin, että olin saanut taas idean. Ja nyt kannatti odottaa ennen kuin sanoo mielipiteensä siitä. Kokemuksesta hän tiesi, että kaikki ei ole sitä miltä ensi alkuun näyttää.

Täytin vuoan hiekalla ja painoin kynttilät hiekkaan. Tuulisella terassilla kynttilöitä ei voi polttaa, mutta minusta ne ovat kauniita näinkin. 

Kokemus karttui esimerkiksi silloin kun maalasin ruskeaa kulmakaappiamme valkoiseksi. Taisin saada aika lailla kommenttia. Mennä nyt tärvelemään hyvä kaappi! Palaute oli vielä siinäkin vaiheessa viileähköä kun maalaus oli valmis. Mutta annapa olla kun kaappi pääsi sille paikalleen, jonne olin sen ajatellut! Mies ihastui valoisaan näkymään niin, että kysyi maalaisinko kaikki muutkin kaappimme.

Seitsemäntoista avioliittovuoden aikana oppii siis yhtä ja toista. Esimerkiksi mies oppii sen, että vaimon silmien loiste tietää hyvää hänelle itselleenkin. Jos joku asia - tässä tapauksessa ne romut - saavat vaimon silmät loistamaan, niin mitä sitä sammuttamaan. Hyvä miehen on paistatella päivää vaimon silmien loisteessa.

Vaimo oppii anteliaiden kiitosten merkityksen. Ei niin pientä asiaa, ettei vaimo voisi siitä vuolaasti kiittää ja kehua. Vaikka miehen antama apu olisi sellainen, joka kuuluukin tehdä perheen yhteiseksi hyväksi, sanotaan vaikkapa astianpesukoneen tyhjentäminen, vaimon kannattaa siitä kiittää. Eihän se ole vaimolta pois. Päinvastoin - mitä enemmän kiittää, sitä enemmän mies tekee. Molemmat tulevat onnellisiksi.

Ostoskärryillä sain vähän korkeusvaihtelua keittiön terassin syysasetelmaan. Rose tavoilleen uskollisena tuppautui taas kuvaan.

Seuraavana aamuna menin heti ensimmäisenä ulos ideoitani toteuttamaan – paljain säärin, talvitakki aamutakin päällä kun en malttanut enempää jäädä pukemaan, vaikka oli kylmä ilma.
Kakkuvuoassa palavat kynttilät saivat ihailevia katseita perheenjäseniltä. 

Kynttilöiden liekeissä grillasimme vaahtokarkkeja. Lapset olivat riemuissaan kun äiti söi kerrankin vaahtokarkkeja - ja saattaapa ostaa niitä toisenkin kerran. 

Herkun ohje on mitä yksinkertaisin. Keksin* päälle asetetaan suklaapala. Liekin lämmössä grillattu vaahtokarkki painetaan suklaan päälle, jolloin suklaa sulaa hieman. Sitten nautitaan tahmein sormin.
*Me pidämme Walkers- tai Muro-kekseistä, mutta Marie-keksi ajaa varmasti saman asian. 

Illalla loistivat lastenkin silmät. Positiivinen kierre oli lähtenyt liikkeelle.



Tervetuloa Leena Lyysaari-koskelin! Tosi kiva kun olet liittynyt lukijaksi. Toivottavasti viihdyt :)

P.S. Sain näin ihanan kommentin Leenalta Tuumasta toimeen -blogista: "Näköjään, kun hauskasti kerrot, saat minutkin lukemaan puutarhan kasveista. Täti- ja mekkojutut uppoaa kuin pehmeään voihin! Luen juttujasi aivan innoissaan, kuin joitain kivoja, lasten satuja. Kirja, jonka sinulle lainasin, edusti tylsää, nukuttavaa kerrontaa puutarhan kasveista..."

Lue juttu, jota Leena kommentoi: Maksaako vaivan?

Leenan oma blogikin on tosi kiva. Kannattaa tutustua tästä. Mukavaa päivä jatkoa sinulle!


 

19 kommenttia:

  1. Hups! Unohdin laittaa Leenan blogin osoitteen. http://tuumasta-toimeen.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. Jaahas, pitänee tullata oma romuvarastokin ja inspiroitua askaroimaan. Kiitos mukavasta postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! On aina niin kiva, jos joku tykkää jutusta ja vielä kivempi, jos saa siitä jotain inspiraation poikasta :) Hyvää alkavaa viikkoa!

      Poista
  3. Mahtavia tuunauksia ja löytöjä!!
    Kyllä mieskin on tyytyväinen!
    Kaunista lokakuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Susanna! En ole aiemmin ollut kirpputori-ihminen, mutta nykyään pitää silloin tällöin käydä löytöretkeilemässä ;) Samoin sinulle kaunista lokakuun loppua!

      Poista
  4. "Toisen romu on toisen aarre!" on minun mottoni. Koskaan ei voi tietää, miten toinen näkee itselle tarpeettoman tavaran ja päinvastoin. Nuo romut ovat minustakin ihania, ja kynttilät tekevät niistä SEN jujun. olen samaa mieltä tuon Leenan kanssa, että sinulla on kivan kirjoittajan taito!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sirkku, ihanasta palautteesta! Se on juuri niin, kuten sanoit romuista ja aarteista. Se onkin niin kivaa, että ihmiset ovat erilaisia. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta, tulee vaihtelua ja aina uusia ideoita. Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  5. Niinhän se on kuten Sirkku tuossa edeltävässä kommentissa osuvasti sanoo, että toisen romu on toisen aarre. Pitäisi itsekkin käydä kirpputorilla useammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen aikaisemmin pelkästään vienyt tavaroita kirpputorille, mutta viime aikoina olen sieltä myös tehnyt löytöjä. Huomasin, että se on ihan hauskaa :) Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  6. Itse keräilen kirppikseltä vanhaa rojua saunan vintille tekemääni "mummulaan". Vanhoissa tavaroissa on sitä jotain, mitä nykyajan kiinamassasta ei löydy. Ihania tuunauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Nykyajan tavarat ovat usein niin heikkolaatuisia, että harmittaa. Vanhan ajan tavarat ovat aivan toista luokkaa. Ostin juuri vanhoja emaliastioita kanojen ruokakupeiksi. Ne ovat kauniita ja käytännöllisiä. Sinulla on varmasti tunnelmallinen "mummula" siellä vintillä! Kiitos, Mari, kivasta palautteesta! Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  7. Komppaan edellisiä - siis toisen romu, toisen aarre! Olipa niin kiva postaus kerrassaan...meillä on ihanat miehet :D Kommentteja tulee, joskus hiukan ennenaikaisia, mutta pilke rouvan silmässä paljastaa, että asiat jo suunnitteluvaiheessa on ajateltu loppuun ja sielun silmissä nähty lopputulos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, kommenttisi oli aivan ihana! Se sai hymyn huulille. Eihän siihen ole mitään lisättävää :D Oikein hyvää alkavaa viikkoa! Täällä paistaa aurinko, toivottavasti sielläkin!

      Poista
  8. Kivoja ideoita, romut kunniaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari! Romut saavat kivasti luovuuden liikkeelle :) Hyvää viikon jatkoa sinulle!

      Poista
  9. Kaunista, kaunista ja kaunista! Kyllä sinulla on taito hyppysissä niin sisustuksen, puutarhan ja miehen kanssa. Ja kaiken muunkin kanssa! Kiitos yllättävästä huomiosta postauksessasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Leena! Sinä olet niin ihanan kannustava. Se on juuri sitä, että kun iloa levittää ympärilleen, se vaan lisääntyy :) Ilon pisaroista tulee puroja ja puroista jokia... Helppo on blogiasi suositella, sillä se on tosi mukavaa luettavaa. Olen lukenut ihan kaikki postaukset, ihan vain lukemisen ilosta. Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä, jos siltä näyttää :) Hyvää päivän jatkoa!

      Poista