tiistai 20. syyskuuta 2016

ELÄMÄ ON RUUSUILLA TANSSIMISTA

Väitetään, ettei elämä ole ruusuilla tanssimista. Joku ajattelija puolestaan on todennut, että elämä on ruusuilla tanssimista – toiset tanssivat terälehdillä, toiset piikeillä.

Kuulun niihin ihmisiin, jotka ainakin kuvittelevat tanssivansa terälehdillä. No, kai sitä tulee kuviteltua kaikenlaista kun kuulaana syyspäivänä istuttaa tulppaanien sipuleita maahan kurkien huutaessa yläpuolella. Sitä paitsi jos asuu Katajakujalla, asiat tapahtuvat muutenkin kuin sadussa.


Juhannusruusu 'Plena'

Tämähän on melkein kuin asuisi Ruusukujalla kuten Onneli ja Anneli*. Meillä sattuu muuten olemaan kaksi tyttöä: tummatukkainen ja vaaleatukkainen, toki sisaruksia eivätkä koulukavereita kuten Onneli ja Anneli. Sitten meillä on vielä neljä poikaa, pieni koira, kaksi kania, kukko ja kanoja.

Silloin tällöin meillä vierailee Rouva Ruusupuu. Eräänä kauniina syyspäivänä hän antoi meille kokonaisen leimupenkin. Siitä aion kertoa lisää vähän myöhemmin. Rouva Ruusupuun tuomisia ovat myös monet muut puutarhamme kasvit, kuten ihastuttava köynnöskuusama. Oikeastaan koko puutarhamme alkoi siitä kun hän soitti ja kysyi haluaisimmeko peräkärryllisen perennoja. Ja mehän halusimme. Istutin ne entisen talomme puutarhaan, mutta toki sain niistä jokaisesta jakopalan mukaani muuttaessamme uuteen paikkaan Katajakujalle.


Juhannusruusu 'Plena'

*Niille lukijoille, jotka eivät ole lukeneet Marjatta Kurenniemen kirjoja Onnelista ja Annelista, kerron heistä hieman. Onneli ja Anneli ovat kaksi ihanaa koulutyttöä, toinen tummatukkainen ja toinen vaaleatukkainen. Eräänä päivänä he löysivät Ruusukujalta kirjeen, jossa oli valtava määrä rahaa. Löytäjät saivat pitää rahat ja monen vaiheen jälkeen he saivat ostettua niillä talon, joka oli kuin nukkekoti. Talo oli juuri kahdelle pikkutytölle sopiva ja kaunis kuin karamelli. Nämä kaksi pientä koulutyttöä saivat asua talossa kahdestaan. Kaiken takana oli hyväsydäminen Rouva Ruusupuu. Tämä salaperäinen rouva tahtoi tehdä hyvää tuntemattomille ihmisille ja nautti ihanien yllätysten järjestämisestä. Sitten hän taas katosi. Onneli ja Anneli pääsivät mukaan jännittäviin seikkailuihin, jotka toki eivät olleet rouva Ruusupuun järjestämiä. Heillä sattui nimittäin olemaan mielenkiintoisia naapureita ja tuttavia...


Tervetuloa seuraamaan blogiani, jonka on tarkoitus vihertää läpi talven! 

Odotan innolla uusia puutarhaystäviä :-)

P.S. Jos pidit tekstistä ja/tai kuvista, niin vilkaisepa vielä juttuni pionista 'Madame Calot'. Juttu löytyy sivupalkista Kasvikavalkadi-otsikon alta.

1 kommentti:

  1. Vaihdoin blogini asetuksia ja olin menettää kaikki teidän tähänastiset ihanat kommentit. Niinpä tallensin ne kaikki ja liitin takaisin blogiin. Valitettavasti profiilikuvat menivät. Onneksi sanat jäivät :)

    Sanna Rasku: Ihana, uusi puutarhablogi! Loistavaa <3
    Pauliina Isopahkala: Kiitos, Sanna, kivasta palautteesta! Tuollainen palaute on oikein tervetullutta ja kannustaa jatkamaan :)

    Una: Voi ihanuus miten tuli kesä vahvasti mieleen juhannusruusuistasi!
    Minun juhannusruusuni ovat vielä pieniä ja kumma kyllä rusakot söivät niitäkin talvella, piikeistä huolimatta. Jospa nekin yrittivät tanssia ruusuilla?
    No siitä viisastuneena olen nyttemmin ympäröinyt juhannusruusujen alut verkolla.
    Kohta saa laittaa verkot jo kaikille muillekin herkkiksille, koska ainakin meidän pihassa joku söi jo kesällä toiseen paikkaan siirretyn orapihlajan runkoja. =(

    Pitäisi olla aita koko pihan ympärillä.
    Ihan kuin teidän pihassa olisikin aita?
    Pauliina Isopahkala: Hei! Olin tosi iloinen kommentistasi ja siitä, että liityit lukijaksikin. En vain tiedä mikä tätä Bloggeria vaivaa kun se tiputti muutaman vastaukseni pois jossain vaiheessa. Mielelläni vastaan kaikkiin kommentteihin ja on kurjaa kun ne vain häviävät :(. Onneksi vierailijoiden kommentit ovat säästyneet. Tervetuloa nyt vielä uudemman kerran! Toivottavasti viihdyt!

    Piia Anneli / Aamukastetta puutarhassa –blogi:
    Tulipa kesäiset fiilikset näin kaiken ruskan loiston keskellä! Mukava löytää blogiisi!
    Pauliina Isopahkala: Hei! Noloa, etten ole vastannut tähän viestiisi - tai sitten olen, mutta viesti on kadonnut johonkin taivaan tuuliin :( Joka tapauksessa tervetuloa blogini lukijaksi! Olen tosi iloinen kun löysit tänne :) Toivottavasti voin ilahduttaa myös sinua!

    Elina Karila: Ihana juhannusruusu!
    Tarina kuin satukirjasta :)
    Minusta oli ihana lukea Onnelin ja Annelin tarinoita tytöille.
    Pauliina Isopahkala: Elina, hauska kuulla, että teidänkin lapsille on luettu Onnelia ja Annelia. Mä tykkään niistä tarinoista varmaan yhtä paljon kuin lapsetkin :) Muistan kun tänne muutettuamme sanoit meidän asuvan kuin satukirjassa. Siltä minustakin tuntuu ja kirjoitin tuon lausahduksesi tänne blogiin :)

    VastaaPoista