torstai 8. joulukuuta 2022

SURU

Silmiä hiertää. Vatsaan sattuu. Suru puristaa sydäntä. Rose on poissa. 

Tällaista kuvaa en saa otettua enää ikinä. Tämä jäi viimeiseksi kuvaksi pienestä, persoonallisesta koirasta.

Minun rakas lenkkikaverini

Rosella oli iso lauma vahdittavana ja silmälläpidettävänä.

Rose seurasi minua kaikkialle: putiikkiin, puutarhaan ja kanalaan. Ikävä on kova.

Leikitäänkö, kanaset? Kuva on vuodelta 2014.

Tämäkin ihana kuva on
 vuodelta 2014.

Rose sai elää hyvän elämän, yli viisitoista vuotta.

Pieni koira jätti ison kolon sydämeen.

22 kommenttia:

  1. Lemmikin menetys on aina suuri suru. Onneksi on monet mukavat muistot jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos myötätunnosta! ♥ Osasin varautua menetykseen tietyssä määrin, koska Rose oli jo vanha. Sitä en kuitenkaan arvannut, miten suuri suru se silti on. On niiiin kova ikävä! ☹ Niin, onneksi on muistoja ja valokuvia, jotka herättävät taas lisää muistoja.

      Poista
  2. Voi miten surullista 💔
    Saitte ihanat 14 vuotta yhdessä. Voimia suruusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos osanotosta! ♥ Surullista tosiaan. ☹ Tänään varsinkin on tuntunut siltä, että miten ihmeessä tätä jaksaa. Onneksi on ihania muistoja ja rakkaita ihmisiä ympärillä.

      Poista
  3. Otan osaa. Tuli kyynel silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Tällainen myötätunto lämmittää todella sydäntä. ♥

      Poista
  4. Tunnen tämän surun niin hyvin. Lämmintä lohdutusta hyvien muistojen parissa. Onneksi Rose sai elää kanssanne pitkän ja hyvän elämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoistasi ja myötätunnosta! ♥ ♥ Olen muistanut sinua suruni keskellä. Siitähän ei ole kauan, kun te jouduitte luopumaan rakkaasta koirastanne. Ja muistan edelleen nyt, kun teillä on huolta ja murhetta pienen Rillan ♥ terveydestä. Se on juuri niin kuin blogissasi kirjoitit, että kun on ottanut vastuulleen eläimen, siitä on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla. Ja huoli on kova, olipa maailman tilanne mikä hyvänsä. Yritän hakea lohdutusta muistoista, mutta voi, miten koville tämä ottaa! ☹

      Poista
  5. Lämmin osanotto. Tiedän täsmälleen, miltä tuntuu. Menetimme 15-v. borderterrierimme juuri. Se on suuri suru ja tyhjä paikka, kun uskollinen ystävä ja rakas perheenjäsen on poissa. Suru laantuu aikanaan haikeudeksi, kauniit muistot jäävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Ehkäpä vain toinen lemmikin menettänyt täsmälleen tietää, mitä tällainen suru on. Voimia sinullekin suruusi! ♥ ♥ Valokuvia on ihana katsella ja muistella yhteistä aikaa. Silti välillä tuntuu, että surun alle aivan musertuu. Mutta kuten sanoit, suru laantuu aikanaan. Sitä toivon ja odotan.

      Poista
  6. Lämmin osanotto suuressa surussanne! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Tällainen myötätunto tulee kyllä tosi tarpeeseen. ♥

      Poista
  7. Lämmin osanottoni <3 Rakas lemmikki on yhtä tärkeä kuin kuka tahansa muukin perheenjäsen ja suru on suuri pitkän aikaa. Onneksi hyvät muistot jäävät ja tuovat lohtua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Juuri näinhän se on. Kun on elänyt yhdeksän vuotta tiiviisti yhdessä, tuntuu niin tyhjältä nyt. Ja lopulliselta. ☹ Onneksi on paljon valokuvia ja hyviä muistoja, jotka lohduttavat. Onneksi on myös blogiystäviä, jotka ymmärtävät tämän tunteen. ♥

      Poista
  8. Lämmin osanottoni! <3 Rakkaasta lemmikistä luopuminen on suuri suru ja kovin raskasta, onneksi muistot jää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Näinhän se on. Lemmikin omistajat sen tietävät ja tuntevat erityisen hyvin. Onneksi tosiaan muistot lohduttavat ja aika parantaa.

      Poista