tiistai 31. joulukuuta 2019

PUUTARHA-AIKOMUKSIA

En tee uudenvuodenlupauksia, koska en voi tietää pystyisinkö pitämään lupaukseni. Niiden sijaan kirjaan ylös puutarha-aikomuksia.

Aion tehdä samantyyppisen ostoslistan kuin viime keväänä. Se oli hyödyllinen ja hauska. Listallani haaveet kohtaavat realiteetit. Vanhasta kokemuksesta tiedän, että 'Garden Lace' -pioneita ei myydä joka taimiston laarissa. Hyvässä lykyssä sellaisen voi löytää yhdestä tai kahdesta paikasta koko Suomessa. Samoin on kyläkurjenpolvi 'Lauran' laita. Jos aion saada hailakankeltaisen ’Pacino’-Japanin unikon, minun täytyy olla valppaana silloin kun lomareittimme kulkee Plantagenin läheisyydestä. Ostoslistastani kirjoitin jutun täällä

Aion jatkaa hempeällä värilinjalla, vaikka trendit ovat menossa värikkäämpään suuntaan. Kuvassa on pioni 'Do Tell'.

Alkavana vuonna aionkin
paneutua valokuvaamiseen
entistä enemmän.

Aion kirjoittaa valmiiksi listan puutarhani monivuotisista kasveista. Nyt olen P-kirjaimessa. Listaa tehdessäni olen huomannut, että minulta puuttuu monia kuvia. Alkavana vuonna aionkin paneutua valokuvaamiseen entistä enemmän. Näin olen ajatellut ihan joka vuosi. Koskaan kuvia ei tunnu olevan tarpeeksi.

Aion etsiä Rekulle ja Aliisalle uuden kodin. Rekku on kiva kukko enkä malttaisi luopua siitä, mutta haluan sen saavan enemmän tilaa. Meillä se joutuu väistämään vanhempaa kukkoa. Hyvin ne pärjäilevät. Olisi vain niin ihanaa ajatella, että Rekku saisi jossain olla pääkukko ja sen ympärillä tepastelisi pieni kanalauma. Aliisa on niin ihastunut Rekkuun, että sen pitää ehdottomasti päästä mukaan. 

Aliisa seuraa Rekkua kaikkialle, vaikka Viuhtin seurassa saisi paremmat herkut. Toisinaan Rekku painaa nokkansa hellästi Aliisan niskahöyheniin.

Mutta eihän se kanojen kanssa
koskaan mene niin kuin itse suunnittelee.

Alun perin olin suunnitellut, että myisin Chabot eli Rekun, Lillin ja Lyydian. Mutta eihän se kanojen kanssa koskaan mene niin kuin itse suunnittelee. Tulee aina jotakin kanasuhdekoukeroita. Aliisa, joka on rodultaan Mille Fleur, ihastui Rekkuun. Lilli ja Lyydia, jotka ovat siis rodultaan Chaboja, valitsivat omaksi kukokseen Viuhtin. Se siitä minun suunnitelmastani sitten.

Aion pyytää ystäväni Ritvan puutarhavierailulle. Siitä onkin jo mahdottoman pitkä aika kun olemme viimeksi tavanneet.

Aion istuttaa kaksikymmentä pionia. Olen jo valmistellut istutuspaikat niille viime kesänä. Olin toivonut mieheltäni joululahjaksi rahaa pioneja varten (meillä tosin on yhteiset rahat) ja toiveeni toteutui. Minulla on säästössä entistäkin kukkarahaa, joten voin hyvillä mielin tehdä jättitilauksen. 

Pioni 'Gardenia'  

Aion käydä rikkakasvien kimppuun yhtä pontevasti kuin ennenkin, vaikka niiden sanotaan olevan nyt muodissa. Minä olen niin vanhanaikainen.

Aion heittäytyä
vallan villiksi.

Aion heittäytyä vallan villiksi ja istuttaa muutaman pussillisen pikkusipuleita syksyllä. Mitäs villiä tuossa nyt muka on? Ehkä ymmärrätte, jos olette lukeneet juttuni nimeltä Ikävin puuha. Joka vuosi minulle käy niin kuin Rusinakaakku-sadun tontulle. Tontulla on hyvä aikomus ilahduttaa ukkoa ja akkaa jouluaattona herkullisella rusinakaakulla. Tonttu leipookin kaakun, mutta päättää sitten maistaa siitä yhden rusinan. Käy kuitenkin niin, että kohta puolet kaakusta on syöty. Suruissaan hän syö loputkin ja päättää, että kunhan laskiainen tulee, hän leipoo ukolle ja akalle oikein herkullisia laskiaispullia.

Joka syksy minullakin on aikomus istuttaa sipuleita ja sillä tavoin ilahduttaa itseäni keväällä. – Ei haittaa, jos vielä viikon viivyttelen, ajattelen. Ehtiihän ne vielä istuttaa. Viikot kuluvat ja sipulit ovat yhä istuttamatta. Keväällä katselen haikeana muutamia penkistä nousevia sinililjoja ja haaveilen upeasta sinililjamerestä. Ja joka kevät päätän, että syksyllä sitten istutan oikein monta pussillista pikkusipuleita. 

Viime syksynä sain maahan pari pussillista narsisseja.

Aion blogata vähän vähemmän kuin ennen. Minulla on pari uutta projektia, jotka vaativat aikaa. Bloggaaminen kiinnostaa valtavasti edelleen, mutta jostain on nipistettävä. Uusi juttu kerran viikossa voisi olla sopiva tahti.

Aion haaveilla yhtä paljon kuin aina ennenkin. Kun haaveilee paljon pienistä asioista, monet niistä myös toteutuvat. Aion haaveilla pienestä puksipuupallosta terassille, muotoon leikattavasta pensaasta etupihalle, siisteinä kukoistavista perennapenkeistä, havuista, runsaista ruusupensaista muurin päällä. Voikukista, jotka loistavat poissaolollaan. 

Ruusu 'New Dawn'

Puuhakasta / leppoisaa, innostavaa ja onnellista puutarhavuotta 2020 kaikille! 

Sydämelliset kiitokset, hyvät lukijani, ihanista kommenteistanne ja innostavasta seurastanne! On ollut hauskaa intoilla puutarhasta Teidän kanssanne.

40 kommenttia:

  1. Nyt olet kyllä suunnitellut niin tarkkaan, ja niin upean uuden vuoden, joten toivotan onnistumisa ensi(kin) vuodeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥️ Kuulin että haaveet, suunnitelmat ja aikomukset kannattaa kirjoittaa itselle ylös. Tulee varmemmin kuljettua niitä kohti. Pitää varmasti paikkansa. Vuoden päästä sen näkee ;)

      Onnea sinunkin uuteen vuoteesi!

      Poista
  2. Ihania aikomuksia. Jättitilaus pioneja kuulostaa ihan huippuihanalta. Toivottavasti saat syksyllä istutettua pikkusipuleita, ne kyllä ihanasti kiittävät keväällä. Tai sitten palkkaat jonkun lapsistasi istuttamaan ne. Olen joskus heti kukinnan jälkeen kaivanut pienen nipun esim. skilloja uusille paikoille. Niiden lisääntyminen uusilla paikoilla on hidasta, mutta kyllä niiltä siemenet tippuvat maahan. Siten ei jää syksylle sekään homma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥️ Pioneista olen ehtinyt jo aika kauan haaveilemaan. Viime keväänä olin vähän myöhässä enkä ehtinyt kaikkea saamaan. Jospa alkavana vuonna onnistuisi.

      Tuossa olikin ideaa: joku lapsista ehkä haluaa tienata vähän taskurahaa. Vanhoja istutuksia en ole vielä ainakaan uskaltanut häiritä, sillä niitä ei ole kovin paljon. Onneksi on toivoa, että nekin pikkuhiljaa lisääntyvät.

      Poista
  3. Ei yhtään hassumpi aikomuslista! Paljon mukavia puuhia ja asioita odottamassa toteutumistaan. Minä pysyn myös vanhanaikaisena ja kitken rikkaruohoja tulevanakin kesänä. Rehottakoot joutomailla eikä minun kukkapenkeissäni! Inspiroivaa uutta puutarhavuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Ollaan vaan vanhanaikaisia: kyllä ne siistit istutusalueet taas palaavat muotiin jossain vaiheessa. Ja minulla ainakin rikkaruohot pitävät itse huolen siitä, etten tahtomallakaan tipahda muodin kärjestä ;)

      Eikös olekin ihanaa suunnitella jo uutta puutarhakautta!

      Poista
  4. Pionien jättitilaus, kuulostaa ihanalta.
    Minä voisin hyvin tarjota kodin helttapäille, millefleur on niin kaunis väri (tuhat kukkaa), värin nimi on hurmaava ja lintukin niin sievä. Saisimmepa polut risteämään niin nappaisin kyytiin.

    Oikein ihanaa alkavaa vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, miten hauskaa olisikaan, jos Rekku ja Aliisa saisivat kodin teiltä. Vieläkös sinulla on jälkipolven kuskaamista treeneihin Tampereelle? Vai muistanko oikein, että ajelit useinkin tänne päin? Tampere liippaisi jo aika läheltä. Kysyn sinulta, ennen kuin laitan mitään ilmoitusta niistä.

      Kiitos! Toivottavasti alkava vuosi olisi onnellinen meille kaikille. ♥️

      Poista
    2. Seuraava visiitti Tampereelle onkin ihan lähiviikkoina ja jatkossa noin kuukausittain.

      Poista
    3. Jos lämpimät säät jatkuvat, niin varmaan ne voisi kuljettaa myös tällaisena aikana eikä odottaa kevääseen asti. Kovalla pakkasella en niitä uskaltaisi kuljettaa, jos vaikka matkalla sattuu jotain viivytyksiä. Ne ovat herkempiä kylmälle kuin maatiaiset.

      Täytyy sanoa, että nyt jo sydäntä riipaisee luopua noista kahdesta. Ne ovat niin ihana pariskunta. Toisaalta on helpottavaa ajatella, että ne saisivat väljemmät olot.

      Poista
  5. Ihanaa uutta puutarhavuotta 2020 sinulle.

    VastaaPoista
  6. Hyviä suunnitelmia. Kaikkea hyvää puutarhavuoteesi 2020!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Toivotaan suotuisia säitä ja muutakin hyvää.

      Poista
  7. Hyviä aikomuksia, minäkin ole vanhanaikainen ja poistan rikkaruohot, kun niitä tapaan. Pionien loistoa on ihana odottaa! Haaveilu on niin hauskaa, ja totta on, että välillä haaveet saattavat toteutua :). Toivon sinullekin oikein ihanaa puutarhavuotta ja onnellista vuotta muutenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Minä olen väkisinkin muodissa mukana. Keskeneräisessä puutarhassa rikkoja riittää.

      Voi miten paljon iloa pioneista on jo nyt! Ja toivottavasti niistä on iloa vuosikausiksi myöhemminkin.

      Toivotaan, että vuodesta tulisi onnellinen meille kaikille ♥️

      Poista
  8. Haaveile vaan edelleen! Jokaisen pitäisi haaveilla! Hyvää tätä vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaveet tekevät meille hyvää :)

      Kiitos! Toivotaan onnellista vuotta meille kaikille ♥️

      Poista
  9. Hyvää uutta vuotta 2020 Sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan, että tästä vuodesta tulee onnellinen meille kaikille ♥️

      Poista
  10. Hyvää uutta vuotta Pauliina! Suunnitelmat kuulostavat erinomaisilta, unelmien ja haaveiden voimaa ei pidä aliarvioida :) Ihanaa kun ajattelet, että Rekun ja Aliisan pitää saada olla yhdessä, rakkaustarinan pitää jatkua.
    Joulupostauksesi on hurmaava, minäkin täällä tirauttelin liikutuksesta sitä lukiessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle ♥️ Oli aivan ihanaa kuulla, että elit mukanamme meidän ilossa ja surussa. ♥️ Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, miltä kanan menettäminen tuntuu. Sinä sen aivan varmasti ymmärrät.

      Tiedän, että kanat ovat sopeutuvaisia, mutta niilläkin on tunteet. Siksi minulle on tärkeää, että nuo rakastavaiset saavat jatkossakin elää kylki kyljessä. ♥️

      Poista
  11. Sullon kiitettävä määrä hianoja puutarha-aikomuksia. Toivottavasti maharollisimman moni toteutuu. Hyvää uutta vuatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥️ Toivon sinullekin antoisaa ja hyvää vuotta niin puutarhaan kuin muutenkin!

      Poista
  12. Haaveita olla pittää! Hyvvee alakanutta vuotta 2020!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet aivan oikeassa. Kiitos samoin sinulle oikein hyvää vuoden jatkoa ♥️

      Poista
  13. Ihailen suunnitelmallisuuttasi ja järjestelmällisyyttäsi, siitä on toden totta etua puutarhan luomisessa! Tunnistan tuon saman haasteen noiden syysipuleiden kanssa. Oli vuosia, jolloin jaksoin paneutua asiaan ennen talven tuloa, mutta viime vuosina hyvät suunnitelmat ovat karisseet innon hiipuessa syksyn tullen. Pikkusipuleita puutarhaan mahtuu loputtomiin ja keväisin ne tekevät ihmisen ja pörriäiset niin onnellisiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maria! Tuo tietynlainen suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys on itselleni niin luontaista, etten edes huomannut sitä jutussani. Toisaalta taas olen hyvin nopea tekemään päätöksiä. Aina nekään eivät auta, vaan ne mokomat syyssipulit jäävät istuttamatta kaikista hyvistä päätöksistä huolimatta. Täällä maalla kun asun, sipulien hankkiminen ja istuttaminen ovat oma projektinsa. Kun istutusinto tulee, sipulit pitäisi olla jo hankittuna. Ei niitä saa heti siihen hätään. Jospa kaipaus kevätkukista vaihtuisi ensi vuonna iloon sinililjoista ja muista ihanuuksista.

      Poista
  14. Ihania haaveiden listauksia ja pitkälle luotsaavia. pitkäjänteisiä suunnitelmia Sinulla! <3
    Kaikkea hyvää SInulle ja sinun puutarhallesi tulevana vuonna. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaveita pitää olla eivätkä ne edes maksa mitään :)

      Kiitos Kaisu ja sitä samaa toivon myös sinulle ja perheellesi ♥️

      Poista
  15. Haaveilu kuulostaa hyvältä, ja jättitilaus pioneja. Syyssipuleiden istutus ei ole minunkaan mieleen, pakkopullaa suorastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että on muitakin, joita syyssipulien istutus ei nappaa. Lohduttaa vähän :)

      Poista
  16. Minäkään en lupaa mitään, mutta haaveilen ja suunnittelen:)
    Minunkin tekisi edelleen mieli uusia pioneja, mutta paikat niille ovat kyllä hakusessa. Ehkä minun pitäisi muokata vanhoja kukkapenkkejä ja laittaa jotain pois, että saan pioneille lisää tilaa...

    Runsasta uutta puutarhavuotta 2020 sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaveet ja suunnitelmat vievät samaan suuntaan, vaikka emme lupaisikaan mitään. Onneksi näin.

      Sinulla on niin valmis ja ihana puutarha, etten lainkaan ihmettele paikkojen puutetta pioneille.

      Kiitos samoin sitä toivottelen sinullekin ja perheellesi ♥️

      Poista
  17. Onneksi et vähennä kirjoittamistasi yhtään enempää💚 Minulle tulee joka kerta niin hyvä mieli ja suu vetäytyy hymyyn kun käyn blogissasi. Kiitos kun jatkat💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, miten ihanaa kuulla! ♥️ Tulipa todella iloinen mieli tuollaisesta! Kiitos itsellesi aina niin mukavista kommenteista! Ja ilo on sinunkin blogissasi vierailla. Sieltä tarttuu innostusta moneen asiaan :)

      Poista
  18. juuri niin Pauliina, haaveet ja unelmat ovat elämän sulostuttajia, ja ne eivät viel edes maksa mitään;) pikkusen pisti hymyillyttämään tuo mieheltäsi toivoma ja saama joululahjasi. samoilla taajuuksilla ollaan, yhteiset rahat meilkin ollu jo yli 40 vuotta;)
    minusta postaus viikossa kuulostaa järkevältä ja mahdolliselta toteuttaakkin. tosin itse en aika-ajoin pysty edes joka viikko postaamaan tai edes vierailemaan muiden blogeissa, se välillä kyl hieman harmittaa. vuodenvaihteessa kävin hieman läpi viime vuoden postauksiani ja totesin, et mul on lähes yhtä paljon luonnoksi kuin julkaistuja postauksia!
    tunteet ne on eläimilläkin. mieleeni nousee muisto puolisonsa menettäneestä laulujoutsenesta, miten suuresti se surikaan puolisoaan, ihan sydäntä raastoi sitä seuratessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se vähän hassua toivoa rahalahjaa yhteisistä rahoista, mutta paremmin raaskii ostaa pioneja kun ne on lahjaksi saanut :D Kiva kuulla, että sinäkin vaikutat hyvin tyytyväiseltä yhteisiin rahoihin miehesi kanssa. Minusta se on yksi rakkautta ja yhteenkuuluvaisuutta lisäävä tekijä. En vaihtaisi omiin rahoihin.

      Tilanteen mukaan on hyvä bloggailla. Ymmärrän ja varmasti kaikki lukijat ymmärtävät, ettei aina ehdi kirjoittaa ja kommentoida, vaikka kuinka haluaisi.

      Varmasti on sydäntä raastanut katsella surullista joutsenta ♥️ Minulla oli hyvin tunteellinen koira tai oikeastaan kaksikin. Niitä oli hyvin vaikea jättää hoitoon, koska ne ikävöivät niin paljon. Meidän poissaollessa toinen ei syönyt ja toinen ei kakannut. Muuten aina niin iloinen koira aivan masentui kun menin sairaalaan vauvaa hakemaan. Eläimillä todellakin on tunteet ♥️


      Poista