KUKKO KIEKKU

Kanalaan on tullut syksy. Eräänä maanantaina kanat olivat lopettaneet hautomisen. Vanhemmat kanat – Myy, Milli ja Floora – olivat hautoneet superinnokkaasti jo keväällä ja saattaneet maailmaan kukon ja kolme kanaa. Se taisi olla niin hienoa, että ne päättivät ruveta hautomaan heti uudestaan, kun tiput oli vierotettu. Meinasivat kai, etteivät tästä kanalasta saa tiput loppua. Eivätkä ne olisikaan loppuneet, ellen olisi puuttunut asiaan. Parhaimmillaan pesästä rosvottiin parikymmentä munaa. Huh!

Enimmillään samassa pesässä hautoi neljä kanaa,

joista yhdelle ei ollut tilaa, niin se makasi kaikkien kolmen päällä.

Nuoret kanat, Lilli ja Lyydia, olivat nekin innolla touhussa mukana. Enimmillään samassa pesässä hautoi neljä kanaa, joista yhdelle ei ollut tilaa, niin se makasi kaikkien kolmen päällä. Mikään maanittelu ei saanut niitä luopumaan aikeistaan, kunnes yhtenä aamuna oli kylmä ja hoksasivat syksyn saapuneen.

Vähän on ahdasta.

Kanojen hautoessa Viuhti-kukko näytti masentuneelta. Se ei kutsunut kanojaan herkuille, vaikka olisin vienyt mitä tahansa. Söi vain itse. Kukaan ei kuitenkaan olisi tullut. Minun kävi Viuhtia sääliksi, mutta en voinut asialle mitään. Onneksi nyt kanat pyörivät sen ympärillä entiseen malliin. Lilli ja Lyydiakin ovat valinneet Viuhtin omaksi kukokseen, vaikka eivät sen kintereillä koko ajan kuljekaan.

Rakkaus näyttää olevan molemminpuolista.

Aliisa sen sijaan on rakastunut Rekkuun. Rakkaus näyttää olevan molemminpuolista. Kerran kesällä kukot ja kaikki muut kanat olivat ulkona paitsi Aliisa. Aliisa seisoi yksin ylätasanteella ja yhtäkkiä sille tuli hätä. Se alkoi kaakattaa kovaan ääneen. Rekku kuuli kaakatuksen ja kiiruhti Aliisan luo orrelle. Se johdatteli Aliisan pehkuille syömään jyviä ja sitten ne menivät yhdessä ulos.

Olin jo keväällä ajatellut, että voisin myydä Chabot (Rekun, Lillin ja Lyydian) ja jättää Aliisan itselle. Se on Mille Fleur, joita meillä on ennestäänkin. Loppukesällä päätin, että niin teen. Tulee enemmän tilaa ja on vähemmän siivottavaa. Menin kanalaan kamera kaulassa kuvatakseni Chabot myynti-ilmoitusta varten. Rekku ja Aliisa istuivat orrella nokat yhdessä. Lilli ja Lyydia olivat pehkuilla. Kuvasin, mutta myynti-ilmoitus jäi laittamatta. Miten voisin erottaa nuo rakastavaiset toisistaan!

En ihan onnistunut saamaan kuvaa Rekun ja Aliisan suudelmasta.

Se on luonnon laki.

Kaksi kukkoa pärjää oikein hyvin samassa kanalassa, kun Rekku väistää vanhempaa Viuhtia. Se on luonnon laki. Kun Viuhti tulee ylätasanteelle, Rekku lennähtää alas pehkuille ja päinvastoin. Aliisa seuraa Rekun perässä, totta kai. Nukkumaan sopivat sentään samoille orsille kaikki.

Voi olla, että keväällä etsin nuorisolle uuden, hyvän kodin. Olisi ihanaa kun Rekku saisi olla pääkukko omassa pienessä laumassaan. Aliisa pääsisi tietysti mukaan.

Kanalassa on sopuisaa ja rauhallista. Etualalla Lilli ja Lyydia, taaempana Myy ja Rekku.

Siihen asti kanalasta kuuluu silloin tällöin kahden kukon vuorolaulu. – Kukko kiekuu-uu, Viuhti kajauttaa sointuvalla äänellään. – Kukko kiekku, kuuluu teinikukon särisevä ääni.