PUUTARHAVUOSI 2024

Poimin tämän kivan haasteen Minnalta Hiidenkiven puutarhassa -blogista. Minna on laittanut tämän haasteen alulle jo monena vuonna. Kiitos, Minna!

1. Mitä uutta teit tai koit puutarhassa?

Uusista asioista merkittävin oli se, kun ajelin pyörätuolilla puutarhan ympäri. Sain keväällä uuden, nätin, minulle räätälöidyn pyörätuolin. Jouko levensi puutarhan polut niin, että pyörätuolilla pääsi koko puutarhan ympäri. Oli ihanaa päästä kulkemaan puutarhassa vaivatta pitkän tauon jälkeen, mutta samalla se herätti haikeita ajatuksia. 

Lapset ovat kasvaneet. Trampoliini ja puumaja joutivat pois. Tämä merkitsee tietyllä tavalla uuden aikakauden alkua.

Jouko kysyi, miten pionin kukkavarsi leikataan maljakkoon. Varsi oli taipunut polulle, ja Jouko halusi ottaa sen talteen. Oli ihanaa huomata, että Joukostakin on alkanut tulla pioni-ihminen. Arvostan todellakin sellaista piirrettä.

Huomasin puutarhassamme ensimmäistä kertaa keltaisia käenrieskoja. Keväällä paljaassa puutarhassa keltainen on kiva, vaikka en kirkkaankeltaisen ystävä olekaan. Näin astereiden kukkivan puutarhassamme ensimmäistä kertaa. Olin istuttanut ne edellisenä syksynä. Ihastuin niihin välittömästi ja suunnittelin astereiden ympärille kokonaisen syyspenkin.

Näin 'Karl Rosenfield' -pionin, 'J.P.Connell' -ruusun ja purppuratulikukan kukkivan ensimmäistä kertaa puutarhassamme.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Tavallaan. Olin tehnyt To Do -listan, jota aika uskollisesti noudatin. 

Olin haaveillut grönlanninhanhikkien istuttamisesta lammen rantaan. Sain kuin sainkin koko lammen rannan istutettua täyteen.

Pidin lupaukseni istuttaa pari pussillista pikkukevätsipuleita joka syksy. 

Tekemiini suunnitelmiin kuuluu aina varaus suunnitelmien muutoksista. Tänä syksynä keksin Syyspenkin Ameriikkaan aivan ex tempore. Ideasta toteutuksen aloitukseen kesti varmaankin viisitoista minuuttia. (kuva ylh. oik.)

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Kasveja tulla tupsahti niin lahjoina, luonnon yllätyksinä, talvikylvöjen tuloksina kuin varta vasten ostettuinakin. 

Kukonhakureissulla kävimme Muhevaisella, matkan varrella siskoni mökille vierailimme Viherlandiassa ja Tommolan tilalla, lääkärireissulla poikkesimme Hankkijalla. Luujauhot piti hakea Ylöjärveltä asti, joten samalla pääsimme Pinsiön taimistolle ja huviajelulle muutenkin. Yhden pionisatsin ostin videopuhelun välityksellä, kun Jouko kävi Pirkkalassa asioilla.

Uusia perennoja: vaaleanpunainen loistosalvia 'Rose Queen' (ylh. vas.), ’Entrapment’-päivänlilja (kesk.), ’Hewitt’s Double’ -ängelmä (oik.), keijuängelmä, koristekastikka (alh. vas.), ’Lacy Doily’ -päivänlilja (kesk.), vaaleanpunainen myskimalva (alh.oik.), ritarinkannus, rönsyleimu, ’Rave On’ -päivänlilja, ’Luxury Lace’ -päivänlilja, ’Coral Reef’ -unikko, valeangervo, ’Anniversary Rose’ -tähkätädyke ja rantatädyke ’Pink Shades’, ketoneilikka.

Pionit: tusina vanhoja tuttuja lajikkeita, kuusi vaaleanpunaista ’Sarah Bernhardtia’ ja kolme hybridipioni ’Cythereaa’

Pensaat: kolme keijuangervoa, viisi koivuangervoa, pikkujasmike ’Avalanche’, morsionruusu, kolme ’Globosa’ -tuijaa, kolme ’Zen’Spirit Gold’ -keltajapaninangervoa, marja-aroniat

Yksivuotiset: orvokkeja, valkoisia verenpisaroita, callunoita

Sinellalta sain äitienpäivälahjaksi ’Karl Rosenfield’ -pionin, siskoni antoi maa-artisokkia.

4. Menetitkö kasveja?

Talvi  tärveli sokeritoppakuusen. En jäänyt sitä harmittelemaan, kaivoin rujon puun pois. Sen lisäksi menetin kolmasosan vanhasta pajusta. Tilanteessa oli vähän dramatiikkaa, sillä rajuilma kaatoi suuren puunhaaran tien reunaan juuri ennen rippijuhlavieraiden tuloa.

Pääsin eroon vääränvärisistä 'Laura'-syysleimuista antamalla ne tuttavalleni, joka pitää sellaisista. 

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Puutarha ilman kanaparvea on kuin koti ilman kissaa / koiraa. Meillä on neljä kanaa, mutta kukko kuoli edellisenä kesänä. Pitäisi rouville saada uusi sulho. Olin ikionnellinen, kun löysin komean ja kohteliaan, ihan täydellisen kukon, jonka nimeksi annoin Poppius. Suureksi surukseni Poppius kuoli oltuaan meillä vajaan kuukauden.

Koko kesän etsin meidän kääpiökanoillemme sopivaa sulhasta. Vastailin seuranhakuilmoituksiin ja laitoin omia. Turhaan. Etsin myös siitosmunia, mutta ei tärpännyt sekään. Jospa ensi keväänä se oikea tulisi vastaan.

Olen haaveillut portinpielien tiilipylväistä jo vuosia. Olisikohan ensi kesänä se aika, jolloin tiilet muurattaisiin? Jouko on jo alkanut harkita asiaa.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2024?

Menetin Poppius-kukon kun se oli ollut meillä vasta noin kuukauden. Siinä ajassa se oli ehtinyt jo kesyyntyä ja näyttää kuinka esimerkillisesti piti huolta kanarouvistaan. Se oli kaunis kuin Aapiskirjan kansikuvan kukko, hyväsydäminen ja huolehtivainen. Ikävä on.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Kesän suurisuuntaisin projekti oli 21 pionin sekä muutaman pensaan istutus lammen taakse. Kaikkia pioneita ei löytynyt, joten kymmenkunta valmista kuoppaa jäi odottamaan istutuksia. Samaan syssyyn istutimme  lammen taakse kymmenkunta päivänliljaa. Lammen reunat istutin täyteen grönlanninhanhikkia.

Sen sijaan kesän merkityksellisin projekti oli polkujen leventäminen pyörätuolille sopiviksi. Työn teki mieheni Jouko, mutta minä olin hengessä mukana.

 

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Toivoin kahta kaunista köynnöstukea äitienpäivälahjaksi ja ne myös sain!


9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

Kyllä. Haksahdin ostamaan päivänliljoja ilman, että olin nähnyt edes kuvaa kukkivasta liljasta. Kun netissä tarkkaan valitsemiani lajikkeita ei Tommolassa ollut, vaihdoin ne toisiin myyjän kuvailun perusteella. Pieleen meni. Olin haaveillut persikkaisen pinkistä ryhmästä lammen taakse, mutta näiden päivänliljojen punainen nielu onkin lilaan taittuva viininpunainen. 

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Pensasmustikan oksat olivat upeita leikkokimpuissa loppukesällä. Toki tiesin niiden olevan kauniita kiiltävine lehtineen, mutta en aiemmin tajunnut kuinka helppoja välivihreitä ne ovat missä tahansa kimpussa. Ne kestivät aina vain ja sitten se varsinainen yllätys: kun oksat olivat olleet jo viikkoja kauniina maljakossa, ne alkoivat kukkia!

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Suklaakirsikka (etualalla) kasvaa paljon kituliaammin kuin samaan aikaan istutettu 'Leningradin musta'. Voi olla, että paikka ei ole paras mahdollinen katajien kainalossa.

12. Pitikö puutarhabudjettisi?

Eiköhän. Ainakaan velkaa ei tarvinnut kasviostoksia varten ottaa.

13. Mitä opit?

Viime vuonna kirjoitin: "Minun pitäisi varmaankin kirjoittaa vihkoon sata kertaa: 'En enää laiminlyö viiniköynnöstäni', jotta varmasti muistaisin leikata sen oikeina aikoina (elo- ja marraskuussa)." En kirjoittanut laiskanläksyäni. Opin, etten vieläkään oppinut, että laiskottelu kostautuu korkojen kanssa. Nyt viiniköynnökseni on mitä on.

Löysin päivänliljat myöhäissyksyn leikkokukkina. Kukat voi kerätä tiukkoina nuppuina ja silti ne jaksavat aueta. Niistä saa ihanan dynaamisia kimppuja, kun nuput aukeavat pikkuhiljaa eri puolilla kimppua. Vaikka kukat pysyvät hyvinä vain noin yhden päivän ajan, kimppu on pitkäikäinen, kun päivänliljoja on paljon.

14. Vinkit ensi kasvukaudelle

Koskaan ei ole liian aikaista hankkia kasvukaudella tarvittavat luujauhot. Muuten Matti Myöhäiset saavat ajella niiden takia kymmeniä tai satoja kilometrejä. Eräs lomamatkoistamme suuntautui Tampereen pohjoispuolen naapurikuntaan ainoastaan sen takia, että ainoat jäljellä olevat pakkaukset löytyvät Ylöjärveltä.

Kokeilin pizzan päällä kuunliljan pilkottuja lehtitötteröitä. Nuoret kuunliljan lehdet olivat yllättävän raikkaita ja meheviä. Ensi keväänä pitää muistaa kokeilla niitä myös salaatissa. 

Kanalan suursiivoukseen kannattaa varata kolme puolikasta poutapäivää silloin kun kukaan haudo.

Syysistutuksissa kannattaa suosia erikokoisia ruukkuja. Isolla terassilla ainakin yksi saavin kokoinen ruukku on tosi käytännöllinen. Suureen ruukkuun kannattaa ostaa tavanomaista suurempia kasveja. 

15. Miten odotat tulevaa kasvukautta?

Tässä istun ja kirjoittelen auringonpaistetta odotellen. Siitä se kevät pyörähtää käyntiin, kun aurinko paistaa ensi kerran jouluajan jälkeen. 

16. Tuleeko mieleen vielä jotain, mitä haluaisit kertoa puutarhavuodestasi?

Olemme juhlineet viidet rippijuhlat puutarhamme ollessa kovin keskeneräinen. Nyt kun puutarhamme alkaa olla kutakuinkin kuosissaan, vietimme kuopuksen rippijuhlia. 

Perinteisesti puutarhassamme on vietetty kerran kesässä Tässä ei ole mitään järkeä -teemapäivää. Tänä vuonna perinne katkesi. Teemapäivä oli peruttu. Pienet muutokset puutarhassa (kuten kurjenkellojen ja akileijojen keskittäminen yhdelle alueelle sekä koivuangervoaidan istuttaminen) olivat tehneet hyvää yleisilmeelle, rikkatilanne oli hallinnassa ja kuihtuneet pionipenkit oli siistitty.

+ Kauden vaikuttavimmat (kukka)penkit

Joukon vallille kaksi vuotta sitten istutetut pionit kukkivat ensi kertaa runsaina: aniliinia, vaaleanpunaista ja valkoista. Rinteeseen kohoava penkki teki suuren vaikutuksen. Jouko nimesi tuon pioniryhmän puutarhan kauneimmaksi kukkapenkiksi. Kieltämättä paikka ja värivalikoima olivat osuneet nappiin, mutta minusta keskeneräisyys laski kukkaryhmän kauneutta. Onneksi se asia korjautunee.

Pidin todella paljon tästä entisen potagerin uudistuneesta näkymästä. Alue tulee muuttumaan vielä paljon, kunhan koivuangervot kasvavat täyteen mittaansa ja voin muotoilla ne. Ympyrän keskelle on mietinnässä joku katseenvangitsija. Kaikesta keskeneräisyydestään huolimatta minusta tämä pala valkoista puutarhaa näytti hyvin viehättävältä.

Loppukesällä, kukinnan pikkuhiljaa vähetessä, tuli usein ihailtua tätä talon kulman penkkiä. Sen kukinta näkyi kauas ja kauniisti puiden muodostaman kehyksen läpi, jota tosin en saanut valokuvaan.

+ Kauden vaikuttavin valokuvani

Lisäsin tähän loppuun vielä bonuksena valokuvan, joka on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Tämä kuva päätyi myös tietokoneen näytön taustakuvaksi.

Minulle tulee kuvasta mieleen ihmiselämän monimuotoisuus. Samassa ihmisessä on mukana niin nuoruuden herkkyys ja tulevaisuuden toivo kuin keski-iän kauneus ja voima sekä muistutus kaiken katoavaisuudesta.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Kopioi kysymykset ja vastausvaihtoehdot tai ota pelkät kysymykset ja keksi niihin aivan omat vastauksesi.

Haastan mukaan kaikki ne, joille tulee kevätolo jo tammikuussa. Suosittelen osallistumaan. 

Kiitos, kun olet kulkenut kanssani puutarhassani!

Toivottelen Sinulle Onnellista Puutarhavuotta 2025!

Pauliina