KOTTIKÄRRYILLÄ PUUTARHAN YMPÄRI Joulukuussa

Joulukuun 4. päivä

Sähköpostiin on tulla tupsahtanut uusi pionivalikoima. Panen merkille muutamia vaaleanpunaisia lajikkeita, joista olen haaveillut. Olen etsinyt niitä pitkään. Niille olisivat paikatkin valmiina. Eivät ne kuitenkaan saa aikaiseksi lämpimiä läikähdyksiä sydämessä. Into on talviunilla. Eihän sitä yksin viitsi villiintyä pioneista. Taidan itsekin olla nukahtamaisillani talviuneen.

Joulukuun 20. päivä

Tuijan oksat eivät näytä kovin raikkailta maljakossa. Sen siitä saa, kun vitkuttelee varjoyrttien poimimisen kanssa. Varjoyrttien vihreä olisi raikas, mutta vaikea niitä enää on kaivella polvenkorkuisen hangen alta.

Joulukuun 21. päivä

En ole vielä joulupöydän kukkakimppujakaan loppuun asti suunnitellut, kun olen miettimässä jo pääsiäisen juhlapöytää. Eilen kävin jouluostosten lomassa kangaskaupassa vilkaisemassa, olisiko siellä lautasliinoihin sopivaa pellavakangasta. Tämä on just niin minua. Pian on kevät.


Joulukuun 23. päivä 

Tästä alkaa minun jouluni. Kaikki lapset ovat kotona ja minä laitan kukkia maljakoihin. Koti on siivottu, joulukirjeet lähetetty. Nyt asettelen huolellisesti lasipulloihin aniliinin- ja vaaleanpunaisia neilikoita sekä valkoisia tulppaaneja.

Joulukuun 31. päivä

Olen ottanut väsähtäneet valkoiset tulppaanit maljakoista, ja nyt haluan täydentää vaaleanpunaiset ja kulahtaneen aniliinit neilikat joillakin uusilla. Voisin ajaa kukkakauppaan ja valita mitä vain hienoa, mutta haasteet viehättävät minua. Nyt aion taikoa lähikaupan suppeasta valikoimasta jotakin kivaa ja kaunista. Olisin voinut väittää, etten pidä oranssista. Kuitenkin palaan kotiin onnellisena valittuani puntin oransseja ruusuja. Ennakoikohan tämä, että tuleva vuosi on värikäs ja iloinen?