PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: KORSNÄS, MAALAHTI, VÖYRI

Minusta on ihanaa matkustaa pienesti. Päivän tai parin reissu on juuri passeli. Paikalliset pienet ja omaleimaiset nähtävyydet ovat parhaita. Turistirysät jätän mieluiten muille.

Pohjanmaan rannikolla matkaillessa tuntuu melkein kuin ulkomailla olisi. Reissullani löysin viehättäviä, mukavan erilaisia kohteita ja yllätyin Brinkenin kotiseutumuseon kukkapuutarhasta. Joitakin kohteita jäi vielä ensi kertaan. Siksi niistä ei ole valokuvia ja niiden esittelytekstit on poimittu melkein suoraan netistä.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.

KORSNÄS

HARRSTRÖMIN KALASATAMA (KORSNÄS)

Harrströmin kalasatama on ihanan rauhallinen ja idyllinen paikka. Hyvää on myös se, ettei täällä myydä mitään, ei edes pääsylippuja. Museoon saa vapaasti kurkistaa ja muutenkin nauttia alueen tunnelmasta.

Kalasatamassa oli aikoinaan vilskettä. Kahden sadan metrin pituisen luonnonsataman ympärillä on paljon vanhoja ja uudempiakin venevajoja. Alueella sijaitsee kalastajatorppa, joka esittelee kalastajaperheen elämää 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. 

Kahdessa venevajassa on esillä vanhoja veneitä ja moottoreita. 

Rannan tuntumassa on rakennus, jonne pääsee syömään eväitään. Rakennuksesta on merinäköala.

Juuri ennen satamaa on Y-risteys. Jos menee vasemmalle, pääsee kalastajakylän vastarannalle. Sieltä hahmottaa kylän melko hyvin kokonaisuudessaan. 

Jos taas menee oikealle, päätyy varsinaiseen satamaan. Siellä puolestaan voi kuljeskella venevajojen tuntumassa, käydä museossa ja syödä eväitään joko ulkona pöytien ääressä tai sisätiloissa.

Sjötået 45, Korsnäs


HARRSTRÖMIN MYLLYMÄKI (KORSNÄS)

Kvarnbackenin mäellä, kauniissa ympäristössä, sijaitsee kaksi tuulimyllyä menneiden vuosisatojen ja entisaikaisen maanviljelysyhteisön muistomerkkeinä. ”Storkvarnen”, suomeksi Isomylly, on Suomen suurimpia tuulimyllyjä.

Storkvarnen rakennettiin 1840-luvulla, ja se on edelleen alkuperäisellä paikallaan meren ja sen navakoiden tuulten äärellä. Myllyn rakensivat Isak, Karl ja Johan Ingels. Myllyn siivet ovat 19,5 metriä pitkät ja mylly on maanpinnasta siiven yläkärkeen mitattuna 22 metriä korkea. 

Kvarnbackenin pienempi mylly rakennettiin 1800-luvun lopulla. Myllyjä on huollettu, ja ne ovat molemmat käyttökunnossa. Mäellä oli alun perin viisi tuulimyllyä ja koko kylässä kaksitoista pienehköä myllyä. Kvarnbackenin myllyt käynnistetään vuosittain kesäjuhlissa, jolloin ne jauhavat jauhoa.

Gamla Strandvägen 165 Korsnäs


HARRSTRÖMIN VANHA KIVISILTA (KORSNÄS)

Pohjanlahden rantatien varrella sijaitsevan Harrströmin sillan paikalla on ollut silta viimeistään 1600-luvun puolivälissä. Vuonna 1893 kuvernöörin päätöksen johdosta kyläläiset rakensivat paikalle kivipalkkisillan. Sillassa on käytetty satulakivirakennetta, mikä on muunnelma talonpoikaisista satulapuusilloista. Harrströmin kylä on vireä, ja sen asukkaat vaalivat siltaa osana hyvin säilynyttä kylää ja kalastussatamaa.

Sitä minä vain jäin ihmettelemään, kuka ihmeessä haluaa nauttia eväänsä paholaisen silmien edessä. Pöydän ja penkkien päädyssä oli jonkinlainen paholaista esittävä teos. Jäin sitäkin miettimään, että miten se liittyi tähän kauniiseen vanhaan siltaan. Me istahdimme mieluummin nurmelle sillan kupeeseen, pienen kosken varteen syömään eväitämme ja nautimme ihanasta miljööstä.

Gamla Strandvägen 161 Korsnäs

 
KORSNÄSIN KIRKKO

Korsnäsin nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1831 ja edustaa tyyliltään uusklassismia. Valoisassa ja tilavassa kirkossa on harmoniset mittasuhteet. Kirkon alttarin paikka poikkeaa tavallisesta, sillä se on sijoitettu melkein keskelle kirkkoa.

Kirkon ympärillä on kaunis pihapiiri.

Kyrkobyvägen 45 Korsnäs


KORSNÄSIN PAPPILAMUSEO & KOULUMUSEO (Kesä-elokuun kohde)

1830-luvulta peräisin oleva pappila on säilynyt sellaisena kuin se oli 1900-luvun alussa. Tyylikkäät huoneet on sisustettu ajalle ja pappiloille tyypillisin huonekaluin. Puutarha luo puistomaista tunnelmaa.

Kävijä pääsee pappilamuseossa näkemään, miten pohjalainen pappisperhe asui ja eli 1800-luvun lopulla. Sisustus kuvaa sen aikaista pappiskotia alkuperäisine, 1890-luvun kakluuneineen. Seinät on tapetoitu vanhojen Korsnäsin kuvioiden mukaan painetuilla uusilla tapeteilla.

Pappila rakennettiin v. 1831–32 samaan aikaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Korsnäsin kirkon kanssa. Pappila toimi kirkkoherran asuntona aina vuoteen 1967. Se rakennettiin ns. kartanomallin mukaan eli siinä oli iso sali ja pitkänomainen eteinen keskellä, kaksi kamaria yhdessä päädyssä sekä kamari ja keittiö toisessa. Pappilaa laajennettiin ja pidennettiin 1890-luvulla yhdellätoista metrillä, ja siihen tehtiin uusi pääsisäänkäynti. Vanhan osan huonekorkeutta lisättiin siten, että kaikista huoneista saatiin 3,5 m korkeita.

Pappilat olivat ennen vanhaan eräänlaisia epävirallisia kestikievareita, joissa sivistyneistöön kuuluneet matkaajat yöpyivät. Siksi pappilassa oli ainakin yksi vierashuone, jota vanhan perinteen mukaan kutsuttiin piispanhuoneeksi. Korsnäsin pappilan piispanhuone on sisustettu uusrenessanssityyliin.

Pappilamuseon kalustus on ns. kertaustyylejä eli myöhäisempireä, uusrokokoota, uusrenessanssia ja uusbarokkia, jotka olivat suosittuja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kaikki salin huonekaluista ja verhotangoista aina kulmahyllyihin saakka on muotoiltu harkiten ja huolella. Osa huonekaluista on saatu lahjoituksena paikkakuntaan liittyneiltä pappissuvuilta, kun taas toiset on luovutettu käyttöön mm. Pohjanmaan museosta.

Ullakolla on koulumuseo, joka valottaa kirkkoherra Sigurd Öhrbergin 1930-luvulla harjoittamaa keskikouluopetusta.

Sopimuksesta museo voi olla auki muinakin aikoina. Pääsymaksu 5 €. Opastus sopimuksen mukaan.

Rakennus on vaikeakulkuinen liikuntarajoitteisille. Pihanurmikolla ja soralla sen sijaan pääsee pyörätuolillakin kulkemaan.

Kyrkobyvägen 30 Korsnäs
046 560 4267 tai 050 518 1949

KORSNÄSIN KOTISEUTUMUSEO

Pappilamuseon kanssa samassa pihapiirissä sijaitsee kotiseutumuseo. Sen rakennukset ovat kauniita ja pihapiiri miellyttävä.

Olimme sellaiseen aikaan liikkeellä, ettei ollut mahdollisuutta käydä sisätiloissa. Joskus olisi kiva käydä katsomassa morsiankamaria, jossa esitellään vanhan ajan häitä. Esillä on morsiuspuku ja muitakin tekstiilejä. 1800-luvulla oli tapana, että tuleva vaimo valmisti villapaidan tulevalle miehelleen. Paita valmistettiin yhdessä ystävättärien kanssa, joista yksi oli erikoistunut kuvioreunuksen tekoon.

Alueella on tuulimylly, viljalainamakasiini, pieni ruusutarha sekä mauste-, yrtti- ja vihannesmaa, jossa kasvaa muun muassa koiruohoa, rohtosalkoruusua, liperiä ja aaprottimarunaa. Alueen vieressä on lyhyt yhden kilometrin vaellusreitti. Luhtirakennukseen on sisustettu 1950-luvun huone, ja lisäksi siellä on käsityövälineitä, vaunuvaja, piiankamari ja kyläkauppa. Kyläkaupan sisustus on peräisin J.L. Söderlundin vanhasta kyläkaupasta ja esillä on enimmäkseen sota-ajan tuotteita.

Raiteet pyörätuoleille. Talonpoikaistuvan ja luhdin yläkerrokset ovat vaikeakulkuisia liikuntarajoitteisille.

Kyrkobyvägen 32 Korsnäs

 

MAALAHTI

BRINKENIN KOTISEUTUMUSEO (MAALAHTI)

Orrengårdenintalo (1879) ulkorakennuksineen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden: talon kaikki esineet ja työkalut ovat alkuperäisessä ympäristössään. Muut kaksikymmentä rakennusta on siirretty alueelle.

Erityisen paljon minua ilahdutti taloon kuuluva hämmästyttävän hieno ja iso kukkapuutarha. Kukkapuutarha on entistetty sellaiseksi kuin se oli 1930-luvulla. 

Museotie 13 Maalahti


MAALAHDEN KIRKKO

Seurakunnan kolmas kirkko rakennettiin C. Bassin piirustusten mukaan vuosina 1828–29. Kellotapuli on kuuluisan arkkitehti C. L. Engelin luomus ja se rakennettiin 1832. Tapulin eteläpuolen seinässä olevan vaivaisukon on tehnyt Torsten Lundmark vuonna 1990.

Kirkonkuja 2 Maalahti

VÖYRI / ORAVAINEN

VIRGO TYÖLÄISKOTIMUSEO

Virgo työläiskotimuseo kuvaa ainutlaatuisesti 1900-luvun tekstiilityöläisten elämää. Tyypillinen tehdastyöläisen koti on sisustettu aitoon ympäristöön. Esineet ja valokuvat kertovat tehtaalaisten työntäyteisestä elämästä.

Masuunintie 29 Oravainen (Vöyri)

ORAVAISTEN KOULUMUSEO

Oravaisten koulumuseossa esitellään seudun kouluhistoriaa vanhassa luokkahuoneessa, jonka seinät notkuvat kauniista kuvatauluista, vanhoista kirjoista ja mustavalkoisista luokkakuvista. Muut jännittävät esineet kertovat koulurakennuksen monipuolisesta käytöstä vuosien saatossa.

Avoinna sopimuksen mukaan.

Kimontie 494 Oravainen (Vöyri)

KLEMETSINTALOT

Isovihan jälkeen rakennetut talot ovat rakennettu Västerbottenin tyyliin ja ovat uniikki kulttuuriperintö. Talot toimivat nyt kotiseutumuseona. Alueella on kahvila, näyttelyjä ja mökkejä vuokrattavana.

Kärklaxintie 308 Maksamaa (Vöyri)


KIMON RUUKI

Voit vierailla kauniilla ruukin alueella. Alueella sijaitsevat Kimon ruukin museo, taidegalleria, Café Einar, ruukinalue, jatulintarha ja luontopolut.

Kimon ruukissa järjestetään yleisötapahtumia, taontakursseja, taontapäivä, juhannussalon pystytys, ulkojumalanpalveluksia, moottoripyörä- ja veteraaniautotapaamisia, yhteislauluiltoja ja kulttuuri-iltoja.

Bruksgatan 38 Kimo / Oravainen