Pirkanmaalta löytyy upeita puutarhakohteita, jonne kannattaa tulla kauempaakin. Kaikissa niistä en ole itsekään vielä ehtinyt käymään, joten kaikista ei ole kuvia. Lisään kuvia kun niitä saan otettua. Puutarhakohteiden lisäksi olen listannut muita kauniita tai muuten vain kiinnostavia kohteita. Listalla on jopa automuseoita, sillä hoksasin nostalgisten autojen miellyttävän kauneutta rakastavan silmää.
Pidän itse erityisen paljon kauniista maisemista ja rauhallisesta maaseutuajelusta sekä pienistä nähtävyyksistä. Hyvä kahvila tai ravintola matkan varrella on piste i:n päällä.
Aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.
KANGASALA
ARBORETUM FRICK
Arboretum Frick on 3,2 hehtaarin metsä- ja maisemapuutarha, jonka erikoisuutena ovat kesäkuussa kukkivat lähes 900 alppiruusua ja atsaleaa. Puistossa kasvaa yli 250 puulajia tai -lajiketta ja yli 300 pensaslajia tai -lajiketta. Noin puolet kaikista pensaista on itse siemenestä kasvatettua. Eri Rhododendron -lajeja tai lajikkeita on yli 60. Myös harvinaisia magnoliapuita ja -pensaita löytyy arboretumista paljon. Kukkivien puiden lisäksi 30 vuoden aikana rakennetussa puutarhassa on ruusuja ja pioneita. Kyllä siinä Katajakujan puutarha kalpenee ja voi tuntua vähän valjulta palata takaisin omiin pikkuympyröihin.
Arboretum sijaitsee Natura-alueeseen kuuluvan Ahulijärven rannalla. Järvi on tunnettu lintuvesi, jonka maisemissa pesii mm. kaulus- ja harmaahaikara, ruskosuohaukka ja lehtopöllö sekä harvinainen jalohaikara.
Puutarhakierroksen jälkeen voi nauttia kahvia ja pientä syötävää Pihakahvila Ruusupuun terassilla.
Arboretum Frick on avoinna toukokuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin. Pieni pääsymaksu.
Kotihaantie 20 Kangasala
Ensisijainen pysäköinti: Ahulinjärventie 21
Pieni parkkipaikka myös Kotihaantien alussa
040 7310922
Arboretum Frick on 3,2 hehtaarin metsä- ja maisemapuutarha, jonka erikoisuutena ovat kesäkuussa kukkivat lähes 900 alppiruusua ja atsaleaa. Puistossa kasvaa yli 250 puulajia tai -lajiketta ja yli 300 pensaslajia tai -lajiketta. Noin puolet kaikista pensaista on itse siemenestä kasvatettua. Eri Rhododendron -lajeja tai lajikkeita on yli 60. Myös harvinaisia magnoliapuita ja -pensaita löytyy arboretumista paljon. Kukkivien puiden lisäksi 30 vuoden aikana rakennetussa puutarhassa on ruusuja ja pioneita. Kyllä siinä Katajakujan puutarha kalpenee ja voi tuntua vähän valjulta palata takaisin omiin pikkuympyröihin.
Arboretum sijaitsee Natura-alueeseen kuuluvan Ahulijärven rannalla. Järvi on tunnettu lintuvesi, jonka maisemissa pesii mm. kaulus- ja harmaahaikara, ruskosuohaukka ja lehtopöllö sekä harvinainen jalohaikara.
Puutarhakierroksen jälkeen voi nauttia kahvia ja pientä syötävää Pihakahvila Ruusupuun terassilla.
Arboretum Frick on avoinna toukokuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin. Pieni pääsymaksu.
Kotihaantie 20 Kangasala
Ensisijainen pysäköinti: Ahulinjärventie 21
Pieni parkkipaikka myös Kotihaantien alussa
040 7310922
LIUKSIALAN KARTANO & KAPPELI
Jos pidät kauniista maalaismaisemista, kannattaa etsiytyä kartanoiden läheisyyteen, vaikka itse kartanoon tai sitä ympäröivään puutarhaan ei pääsisikään tutustumaan. Liuksialan kartano on juuri tällainen paikka. Se sijaitsee Roineen rannalla ja kartanolle johtaa pari kilometriä pitkä koivukuja.
Aikoinaan Liuksialan kartano on omistanut maat Hämeenlinnaan saakka, joten mistään pienestä kartanosta ei ole kysymys. Liuksialan kartanon tunnetuin asukas on ollut kuningas Eerik XIV:n leski, Kaarina Maununtytär (1577–1612), joka on ainoa Suomessa asunut kuningatar.
Liuksialan kartanolta pääsee Leipintietä pitkin rauhallisessa maalaismaisemassa oikoreittiä kohti Vehoniemenharjua. En testannut tätä reittiä, mutta näin netissä sanottiin.
Jos pidät kauniista maalaismaisemista, kannattaa etsiytyä kartanoiden läheisyyteen, vaikka itse kartanoon tai sitä ympäröivään puutarhaan ei pääsisikään tutustumaan. Liuksialan kartano on juuri tällainen paikka. Se sijaitsee Roineen rannalla ja kartanolle johtaa pari kilometriä pitkä koivukuja.
Aikoinaan Liuksialan kartano on omistanut maat Hämeenlinnaan saakka, joten mistään pienestä kartanosta ei ole kysymys. Liuksialan kartanon tunnetuin asukas on ollut kuningas Eerik XIV:n leski, Kaarina Maununtytär (1577–1612), joka on ainoa Suomessa asunut kuningatar.
Helposti tulee ajateltua, että Kaarina Maununtytär (Kustaa Vaasan miniä) eleli helppoa ja ylellistä elämää kartanossa, mutta pitkä ja raskas on ollut Kaarinan matka Liuksialan kartanoon ja vielä sen jälkeenkin. Hänen puolisonsa Eerik XIV (1533–1577) nousi hallitsijaksi, mutta Eerikin nuorempi veli Juhana (1537–1592) nappasi kruunun, vangitsi isoveljensä ja pysyi kuninkaana kuolemaansa asti. Eerik XIV joutui vankilaan ja käsittääkseni vaihtoi vankilaa useampaan kertaan, joten vaimon lapsineen piti seurata mukana, jopa Kastelholmaan Ahvenanmaalle.
Kun Juhana lopulta tapatti veljensä Eerikin, hän kaikesta huolimatta kohteli veljensä vaimoa tämän arvon mukaisesti. Juhana osoitti Kaarinan asuttavaksi vauraan Liuksialan kartanon. Sinne Kaarina sai Turun linnasta vapauduttuaan asettua Sigrid-tyttärensä kanssa. Poikansa Gustaf karkotettiin Puolaan.
Viimeiset 200 vuotta kartano on ollut Meurmannin suvun omistuksessa. Liuksialan kartano on yksityiskäytössä ja sitä voi katsella vain hieman kauempaa.
Koivukujalta pääsee jonkin matkaa ennen kartanoa kääntymään Liuksialan kappelille, joka on rakennettu vuonna 1917. Samalla paikalla sijaitsi aikoinaan Kangasalan ensimmäinen kirkko 1400-luvulla.
Kappelikuja 19 Kangasala
ÄIJÄLÄ-TALO
Koivukujalta voi poiketa katsomaan myös karjalaisen kulttuurin historiaa esittelevän Äijälä-talon. Juhlatilana toimivan rakennuksen kirjastossa pääsee tutustumaan karjalaiseen historiaan. Avoinna sopimuksen mukaan.
Itse kävin vain pihalla. Jäi sellainen tunne, että päärakennus oli taidettu remontoida alkuperäisasusta kovin poikkeavaan tapaan.
Liuksialankuja 33 Kangasala
RAVINTOLA PAAKARI
.JPG)
Ravintola Paakari on nimensä mukaisesti aloittanut konditoriatoiminnasta. Kangasalan keskustassa sijaitsevaan Paakari on valittu Suomen viidenkymmenen parhaimman ravintolan joukkoon sijalle 39.
Paakarissa voi käydä arkisin lounaalla tai syödä kolmen ruokalajin illallisia.
Ruutanantie 3 Kangasala
SUSHI-RAVINTOLA KONNICHIWA
Tässä hyvätasoisessa ravintolassa on tarjolla monipuolinen sushibuffet ja muita aasialaisia ruokia useine jälkiruokineen kaikkineen. Kaiken kaikkiaan paikka on siisti ja miellyttävä.
Kirkkojärventie 6 Kangasala
MAISEMATIET
Yksi maisemareiteistä suuntautuu Kangasalan keskustasta kohti Kuohunharjua, jonka päältä pilkottaa näkymät Vesijärven suuntaan. Kuohunharjun jälkeen matka jatkuu Kaivannon kanavan yli Vehoniemenharjua kohti. Kovin hulppeita näköaloja autosta ei näe ellei pysähdy niitä varta vasten katsomaan.
Yksi maisemareiteistä suuntautuu Kangasalan keskustasta kohti Kuohunharjua, jonka päältä pilkottaa näkymät Vesijärven suuntaan. Kuohunharjun jälkeen matka jatkuu Kaivannon kanavan yli Vehoniemenharjua kohti. Kovin hulppeita näköaloja autosta ei näe ellei pysähdy niitä varta vasten katsomaan.
.JPG)
Vehoniemenharjulla on näköalatorni ja museon kahvilan terassilta on myös kaunis näköala (kuva yllä).
Toinen Kangasalan maisemareiteistä jatkuu Kuohunharjun jälkeen kohti Sahalahtea ja Kuhmoista. Tältä reitiltä löytyy Längelmäveden ylittävä Pelisalmen sillat, joka on maisemiltaan kauneudessaan monen mieleen.
Valkeakoskelta Ranta-Koivistoon tuleva Kaarina Maununtyttären tie tarjoaa reilun 20 kilometrin verran mutkikasta maalaistietä.
Valkeakoskelta Ranta-Koivistoon tuleva Kaarina Maununtyttären tie tarjoaa reilun 20 kilometrin verran mutkikasta maalaistietä.
Saarikylät maalaismaisemineen on mukavaa seutua Roineen rannoilla. Saarikylät koostuvat seitsemästä saarilla olevasta pikkukylästä. Yhdyskuntaa on sanottu Sisä-Suomen Ahvenanmaaksi. Aika pitkä pätkä Saarikylientiestä kulkee metsä- ja peltomaisemissa, mutta jossain kohtaa vesistöäkin näkyy.
Saarikylät, Heikin leipä: Saarikylientie 886
Saarikylät, Heikin leipä: Saarikylientie 886
SAARIKYLIEN TUULIMYLLY
Myllyn yhteydessä on Haaviston oma kotimuseo. Vanhoja vekottimia voi katsella ainakin Myllypäivien aikaan.
Saarikylientie
Lisätietoja: Pirjo Veckman, 040 552 6460MOBILIA - AUTON JA TIEN MUSEO
En etukäteen tajunnut, miten paljon pitäisin automuseossa käymisestä. Pääsylipun hinta (14 e vuonna 2024) tuntui kalliilta, joten kävimme vain Vehoniemen automuseossa, jonne oli ilmainen sisäänpääsy. Siellä oivalsin, miten kauniita vanhat autot ovatkaan ja päätin käydä täällä vielä jonakin päivänä.
Kustaa Kolmannen tie 75 Kangasala
Kustaa Kolmannen tie 75 Kangasala
VEHONIEMEN AUTOMUSEO JA KAUNIS NÄKÖALA
Vehoniemen Automuseossa on esillä loistoautoja, käyttöautoja, erikoisuuksia sekä moottoripyöriä vuosikymmenien varrelta. Kauneutta rakastavana ihmisenä huomasin viihtyväni museossa oikein hyvin.
Museokahvila on tunnettu herkuistaan ja hienoista järvimaisemistaan, joita voi ihailla suurelta lasitetulta terassilta. Museon naapurissa on vuonna 1927 rakennettu Vehoniemenharjun näkötorni, josta avautuvat kansallismaisemat Roineelle ja Längelmävedelle. Jos näkötorni ei ole sinun juttusi (liikuntarajoite tai joku muu syy), ihaile maisemia kahvilan terassilta tai jatka matkaa Pälkäneelle, josta löydät Pälkäne-portaat ja autolla saavutettavat hulppeat maisemat.
Museokaupasta, Leilan lelukaupasta, voi ostaa autojen pienoismalleja, leluautoja, autokirjoja sekä Kangasalla valmistettua posliinia ja kädentaitajien tuotteita.
Jatkuvasti vaihtuvaan näyttelyyn on vapaa pääsy.
Vehoniemen Automuseo sijaitsee Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueella. Hyväjalkaisille on tarjolla luontopolkuja.
Vehoniemenharjuntie 92 Kangasala
VEHONIEMEN ALAMAJAN KARTANOKAHVILA
Alamaja rakennettiin 1800-luvun lopulla Joutsiniemen kartanon kesäpaikaksi. Nykyään Alamaja toimii kahvilana ja tilausravintolana. Kahvila sijaitsee järvimaisemissa Kaivannon kanavan kupeessa.
Alamaja rakennettiin 1800-luvun lopulla Joutsiniemen kartanon kesäpaikaksi. Nykyään Alamaja toimii kahvilana ja tilausravintolana. Kahvila sijaitsee järvimaisemissa Kaivannon kanavan kupeessa.
Tarkistathan aukioloajat Facebook-sivuilta.
Alamajantie 90 Kaivanto
Puh. 040 526 3878
Puh. 040 526 3878
TAIDEKESKUS KUHMALAHDEN TAIDEPAPPILA
Taidepappilan rakennus toimi Kuhmalahden seurakunnan pappilana jo vuodesta 1651, jolloin Pietari Brahe lahjoitti sen papin virkataloksi. Vuonna 1971 pappila siirtyi keramiikkataiteilija Teemu Luodon omistukseen, ja siitä muotoutui tunnettu taide-elämän keskus kesäkursseineen ja tapahtumineen.
Vuotuisen vaihtuvan näyttelyn lisäksi Taidepappilassa on esillä pysyvä näyttely Teemu Luodon veistoksia sekä puutarhassa kiertävä taidepolku.
Taidetie 19 Kangasala
+358 40 0268966
Taidepappilan rakennus toimi Kuhmalahden seurakunnan pappilana jo vuodesta 1651, jolloin Pietari Brahe lahjoitti sen papin virkataloksi. Vuonna 1971 pappila siirtyi keramiikkataiteilija Teemu Luodon omistukseen, ja siitä muotoutui tunnettu taide-elämän keskus kesäkursseineen ja tapahtumineen.
Vuotuisen vaihtuvan näyttelyn lisäksi Taidepappilassa on esillä pysyvä näyttely Teemu Luodon veistoksia sekä puutarhassa kiertävä taidepolku.
Taidetie 19 Kangasala
+358 40 0268966
PÄLKÄNE
PYHÄN MIKAELIN RAUNIOKIRKKO
Rauniokirkossa voi piipahtaa oman aikataulun mukaan. Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko osuu viehättävän matkailureitin, Pirkanmaan läpi kulkevan 12-tien varteen. Keskiaikaisen harmaakivikirkko rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495–1505 välisenä aikana ja vuonna 1740-luvulla kirkon rakenteet alkoivat pettää. Nyt kirkosta on jäljellä enää rauniot, joiden lomassa järjestetään vihkimistilaisuuksia, jumalanpalveluksia ja konsertteja.
Raunioita ympäröi viljavat pellot ja maalaismaisema.
Rauniokirkontie 16 Pälkäne
SYRJÄNHARJU JA PÄLKÄNE-PORTAAT
Pälkäne-portaat ja varsinkin sen ylätasanne on juuri sinulle, joka haluat nähdä hulppeita maisemia, mutta näkötornit tai portaiden kiipeäminen eivät ole sinun juttusi (liikuntarajoite, tiukka aikataulu tai jokin muu syy). Näköalatasanteelle pääsee autolla ja näköalat ovat huikeita.
Portaat ovat toki myös sinulle, joka haluat kuntoilla. Halutessasi voit aloittaa reippailun Aapiskukko-huoltoasemalta, kiivetä 210 askelmaa ja palkita itsesi kauniilla näköaloilla.
Syrjänharjuntie kulkee nimensä mukaisesti korkealla harjulla ja molemmin puolin tietä pilkistää vesistö. Harjun laelta aukeavat kauniit maisemat Pälkäne- ja Mallasvedelle.
Portaiden alapää: Tervapirtintie 7 Pälkäne
Portaiden yläpää ja näköalatasanne: Syrjänharjuntie (vähän ennen Syrjänharjun vesitornia)
VALKEAKOSKI
VISAVUORI
Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin (1864–1942) taiteilijakoti ja ateljee. Lisäksi Visavuoresta löytyy Kari-paviljonki, jossa on esillä pilapiirtäjä Kari Suomalaisen töitä ja ajoittain vaihtuvia näyttelyitä. Taiteilija Kari Suomalainen (1920–1999) oli Helsingin Sanomien ja koko maan tunnetuin pilapiirtäjä. Wikström oli hänen isoisänsä.
Kuvanveistäjä Emil Wikström rakensi ainutlaatuisen hirsilinnansa, Visavuoren, Sääksmäelle 1900-luvun alussa. Visavuoressa ovat paikallaan alkuperäiset huonekalut ja mm. isännän itsensä suunnittelemat takat. Talon urut ja tähtitorni kertovat mestarin monista mielenkiinnon kohteista. Veistoksia on esillä noin sata.
Huvilan entisöity puutarha on nähtävyys. Alueella on myös museopuoti ja kahvila.
Visavuorentie 80 Tarttila
03 543 6528
Museo on auki ympäri vuoden, tarkista aukioloajat netistä.
VOIPAALAN TAIDEKESKUS
Voipaalan kartanon taidekeskuksessa järjestetään nykytaiteen näyttelyitä ympäri vuoden. Näyttelyn yhteydessä on avoinna myös kartanokahvila. Kartanon läheltä löytyy myös 500 vuotta vanha Sääksmäen kirkko.
Voipaalan kartanolla on 1700-luvun barokkimainen puutarha. Barokkimainen puutarha hedelmäpuineen oli harvinaisuus 1700-luvun Suomessa. Maanviljelyksen kehittämisessä kartanolla on ollut merkittävä rooli: Suomen ensimmäinen sokeritehdas oli Voipaalassa.
Voipaala on avoinna ympäri vuoden. Kahvila ja wc ovat pääsymaksutonta aluetta.
Kuvaaminen näyttelyssä on sallittua, kun kuvaat yleisnäkymää tai itseäsi/ystäviäsi teosten jäädessä taustalle. Kuvaaminen on luvanvaraista, jos kuvaat yksittäistä taideteosta. Valokuva, jossa on yleiskuva tiloista, on sallittu jakaa somessa. Myös kaikki selfiet Voipaalassa ovat jopa suositeltavia.
Alueella on laaja pysäköintialue. Päärakennuksen vieressä on tilaa parille lyhytaikaiselle pysäköinnille, mm. inva-paikka. Alueen rakennukset ovat vanhoja, peräisin 1700–1900-luvulta. Esteettömyys pyritään huomioimaan tilojen perusparannusten yhteydessä.
Laajat parkkipaikat ja pihatiet ovat esteettömiä, mutta sorapäällysteisiä. Voipaalan pihasta lähtee ulkoilureitit Rapolanharjulle, jonka maastokierros ei sovellu liikuntarajoitteisille.
Sääksmäentie 772 Sääksmäki
p. 040 335 7071
KAUPPILANMÄEN MUSEOALUE (kesäkohde)
Kauppilanmäen museoalue esittelee paperitehtaan työläisten asunto-oloja. Alueella on viisi asuinrakennusta, jotka kuvaavat paperityöläisten asunto-oloja 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Lisäksi alueelta löytyy työväentalo, savusauna, aitta sekä vanha sahakone.
Kauppilanmäen piha-alue on yleinen puisto, jossa voi nauttia vaikka omat eväänsä. Upeat puiset rakennukset ja vehreä alue ovat varsin rauhallinen keidas lähellä Valkeakosken kanavaa.
Rinnekatu 5 Valkeakoski
Museon parkkipaikka Kauppilankatu 11–13. Myös Rinnekadun varressa on syvennys, jossa voi pysäköidä.
040 563 6017 (kesällä)
040 756 5291 (talvella Myllysaaren museon info)
Opastus kuuluu pääsylipun hintaan. Opastukset tasatunnein Työväentalolta.
Museoalue on osittain mäessä sijaitseva puisto, jossa kulkee hiekkateitä ja polkuja. Maasto ja rakennukset ovat osittain vaikeakulkuisia. Museorakennuksiin ei pääse ilman portaita. Yläpihalla on tasaista nurmikkoaluetta. Alueella ei ole inva-wc:tä.
TERVAPÄÄSKY PUUTARHAKAHVILA (kesäkohde)
Tämä mustan hirsihuvilan vanha puutarha on saanut historiallisen puutarhan arvonimen neljäntenä Suomessa, tunnuskasvinaan kultaterttuselja (Sambucus racemosa "Aurea"). Huvila on mainittu valtakunnallisesti merkittävien rakennusten luettelossa.
Huvilan puutarha on Th. Renvallin suunnittelema. Puutarhan kasvien värit sointuvat tummaa huvilaa vasten. Ikivanhasta asutuksesta kertovat kulttuuriseuralaiskasvit kuuluvat paikan kasvikerrostumiin Renvallin istuttamien ja uudempien perennoiden seassa. Puutarhan on entisöinyt noin kymmenen vuotta sitten museopuutarhuri Anna Kamara.
Sääksmäentie 825 Valkeakoski
040 5264825 tai 0407154160
Puutarhakahvila Tervapääsky on avoinna vain kesäisin.
KAUNIS TIE TARTTILASTA IITTALAAN
Jos sinulla ei ole kiirettä, kannattaa ajaa Valkeakosken Tarttilasta Iittalaan pientä tietä. Rauhallisesti ajellen näet monia kauniita maisemia ja yksityiskohtia tien varrella. Tie kulkee seuraavien kylien kautta: Tarttila, Saarioispuoli, Sirkankulma, Kuurila ja Pispanmäki.
Tarttilan koulu: Koulukuja 4 Valkeakoski
Voipaalan kartanon taidekeskuksessa järjestetään nykytaiteen näyttelyitä ympäri vuoden. Näyttelyn yhteydessä on avoinna myös kartanokahvila. Kartanon läheltä löytyy myös 500 vuotta vanha Sääksmäen kirkko.
Voipaalan kartanolla on 1700-luvun barokkimainen puutarha. Barokkimainen puutarha hedelmäpuineen oli harvinaisuus 1700-luvun Suomessa. Maanviljelyksen kehittämisessä kartanolla on ollut merkittävä rooli: Suomen ensimmäinen sokeritehdas oli Voipaalassa.
Voipaala on avoinna ympäri vuoden. Kahvila ja wc ovat pääsymaksutonta aluetta.
Kuvaaminen näyttelyssä on sallittua, kun kuvaat yleisnäkymää tai itseäsi/ystäviäsi teosten jäädessä taustalle. Kuvaaminen on luvanvaraista, jos kuvaat yksittäistä taideteosta. Valokuva, jossa on yleiskuva tiloista, on sallittu jakaa somessa. Myös kaikki selfiet Voipaalassa ovat jopa suositeltavia.
Alueella on laaja pysäköintialue. Päärakennuksen vieressä on tilaa parille lyhytaikaiselle pysäköinnille, mm. inva-paikka. Alueen rakennukset ovat vanhoja, peräisin 1700–1900-luvulta. Esteettömyys pyritään huomioimaan tilojen perusparannusten yhteydessä.
Laajat parkkipaikat ja pihatiet ovat esteettömiä, mutta sorapäällysteisiä. Voipaalan pihasta lähtee ulkoilureitit Rapolanharjulle, jonka maastokierros ei sovellu liikuntarajoitteisille.
Sääksmäentie 772 Sääksmäki
p. 040 335 7071
KAUPPILANMÄEN MUSEOALUE (kesäkohde)
Kauppilanmäen museoalue esittelee paperitehtaan työläisten asunto-oloja. Alueella on viisi asuinrakennusta, jotka kuvaavat paperityöläisten asunto-oloja 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Lisäksi alueelta löytyy työväentalo, savusauna, aitta sekä vanha sahakone.
Kauppilanmäen piha-alue on yleinen puisto, jossa voi nauttia vaikka omat eväänsä. Upeat puiset rakennukset ja vehreä alue ovat varsin rauhallinen keidas lähellä Valkeakosken kanavaa.
Rinnekatu 5 Valkeakoski
Museon parkkipaikka Kauppilankatu 11–13. Myös Rinnekadun varressa on syvennys, jossa voi pysäköidä.
040 563 6017 (kesällä)
040 756 5291 (talvella Myllysaaren museon info)
Opastus kuuluu pääsylipun hintaan. Opastukset tasatunnein Työväentalolta.
Museoalue on osittain mäessä sijaitseva puisto, jossa kulkee hiekkateitä ja polkuja. Maasto ja rakennukset ovat osittain vaikeakulkuisia. Museorakennuksiin ei pääse ilman portaita. Yläpihalla on tasaista nurmikkoaluetta. Alueella ei ole inva-wc:tä.
TERVAPÄÄSKY PUUTARHAKAHVILA (kesäkohde)
Tämä mustan hirsihuvilan vanha puutarha on saanut historiallisen puutarhan arvonimen neljäntenä Suomessa, tunnuskasvinaan kultaterttuselja (Sambucus racemosa "Aurea"). Huvila on mainittu valtakunnallisesti merkittävien rakennusten luettelossa.
Huvilan puutarha on Th. Renvallin suunnittelema. Puutarhan kasvien värit sointuvat tummaa huvilaa vasten. Ikivanhasta asutuksesta kertovat kulttuuriseuralaiskasvit kuuluvat paikan kasvikerrostumiin Renvallin istuttamien ja uudempien perennoiden seassa. Puutarhan on entisöinyt noin kymmenen vuotta sitten museopuutarhuri Anna Kamara.
Sääksmäentie 825 Valkeakoski
040 5264825 tai 0407154160
Puutarhakahvila Tervapääsky on avoinna vain kesäisin.
KAUNIS TIE TARTTILASTA IITTALAAN
Jos sinulla ei ole kiirettä, kannattaa ajaa Valkeakosken Tarttilasta Iittalaan pientä tietä. Rauhallisesti ajellen näet monia kauniita maisemia ja yksityiskohtia tien varrella. Tie kulkee seuraavien kylien kautta: Tarttila, Saarioispuoli, Sirkankulma, Kuurila ja Pispanmäki.
Tarttilan koulu: Koulukuja 4 Valkeakoski
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti