MINUN PUUTARHASALKKUNI

Rea Peltolan kirjat ovat puutarhakirjojeni parhaimmistoa. Kirjasta Taitava puutarhuri, sivuilta 96-97 sain idean kantovaatteeseen, jonka toteutin omalla tavallani ja nimesin sen puutarhasalkuksi. Apuväline on aivan loistava! Kun salkun leväyttää auki, siihen on helppo kerätä oksat ja perennan varret. Salkkuun mahtuu oksia kahden kottikärryllisen verran. Täysikään salkku ei paina juuri mitään, joten se on helppo kantaa vaikeakulkuisistakin paikoista kompostille toisin kuin kottikärryt.

Rea oli käyttänyt pressua. Itse hankin kangasta, jota käytetään veneen tai puutarhakeinun kattona tai muussa sellaisessa, jossa kangas joutuu alttiiksi kosteudelle, lialle ja auringon valolle. Kangas on vedenpitävä, likaa hylkivä, homesuojattu ja sen voi pestä 30 asteessa. Pesun jälkeen silitys aktivoi kankaan ominaisuudet. Kangas ei purkaudu, joten reunoja ei tarvinnut ommella.

Kangas on napakkaa. Nuppineulat menivät läpi juuri ja juuri.

Mitoitin salkun koon harjanvarsien ja kankaan leveyden mukaan ja ostin kangasta harjanvarsien pituuden verran. Yhtään kangassuikaletta ei mennyt hukkaan - paitsi tietenkin niiltä kohdin, joihin leikkasin neliön muotoisen aukon kättä varten. Mitoitus osui nappiin ainakin minun kokoiselle käyttäjälle.

Rea oli käyttänyt niittejä. Minä tein harjanvarsille kujat ommellen. Ompeleet vaikuttavat hyvin kestäviltä, sillä ompelin saumat nailonlangalla useaan kertaan. Päitä en ommellut kiinni ja harjanvarret pysyvät hyvin, vaikka kuja ei ole tiukka.

Kuvittelin hurauttavani saumat tuosta noin vain, mutta ei se ihan niin mennyt. Kangas oli jäykkää ja paksua ja pyrki liukumaan paininjalan alla. Saumoista tuli kuin muurahaisten polut. Mieheni mielestä minun voivotteluni vinkkuroiden ompeleiden takia oli absurdia ja niinhän se olikin. Mutkittelevat saumatkin kestävät kyllä. Mutta minä olisin halunnut suorat saumat! Luulin, ettei tämän helpompaa ommeltavaaa olisikaan: neljä lyhyttä suoraa pätkää.

Käytössä unohdin ompeleet ja pelkästään nautin. Miten helppoa onkaan kulkea puutarhassa salkku kainalossa ja keräillä myrskytuulen tuivertamat oksat parempaan talteen. Salkun tyhjentäminenkin on helppoa kun päästää toisesta harjanvarresta irti. Salkku säilyy nätisti rullalla, mutta minä levitin sen avokompostin suojaksi.

Katsellessa ikkunasta ulos alkaa väkisinkin laulattaa: "Lunta tulvillaan, on raikas talvisää..." Onneksi toukokuun lumi ei ole pysyvää. Vink, vink. Nyt onkin hyvä aika värkätä itselleen puutarhasalkku, ellei sellaista ihanuutta vielä omista.