PUUTARHAVUOSI 2025

Poimin ihan omin luvin tämän kivan haasteen Minnalta Hiidenkiven puutarhassa -blogista. Minna on laittanut tämän haasteen alulle jo monena vuonna, enkä enää pärjää ilman. Kiitos, Minna!

1. Mitä uutta teit tai koit puutarhassa?

Sain keväällä sähköpyörätuolin, joten sain kokea puutarhan täysin uudesta näkövinkkelistä. Opin pysähtymään hetkeen ja tarkkailemaan pieniä suuria ihmeitä luonnossa. Usein lähdin ulos vain kuunnellakseni ympäristön ääniä. 

Opin tunnistamaan useita lintujen ääniä. Tähtihetki oli se, kun kirjosieppo istahti sähkärini käsinojalle viereeni ja sain rauhassa katsella sitä silmästä silmään.

Käytin ensimmäistä kertaa elämässäni tekoälyä puutarhasuunnittelun apuna. Se olikin hauska yhteistyökumppani. Uusi istutusalue sai nimekseen Älypenkki. (yllä olevassa kuvasarjassa vasemmalla)

Hevoskastanjamme kukki ensimmäisen kerran puutarhassamme. (kuvasarjassa keskellä) Vaikka kukkia oli vain muutama, tapahtuma oli hyvin merkityksellinen. Nimittäin hevoskastanjan kukintaa saa odottaa vuosikausia eivätkä kaikki puut edes kuki.

Innostuin betonitöistä ja valoin puutarhan kulkuväylille useita koristeellisia laattoja. (kuvasarjassa oikealla)

Leikkasin tuijat ensi kertaa syksyllä, lokakuun loppupuolella. Olen kärsinyt siitä, että tuijat ruskettuvat heti kevätleikkauksen jälkeen. Olen yhdistänyt ruskettumisen nimenomaan leikkaukseen. Luulenpa, että jatkossakin leikkaan tuijat loka-marraskuun vaihteessa ennen pakkasia. 

Tein Joukon kanssa ensimmäisen lahopuuaitamme.

 

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Olin tehnyt To Do -listan, jota tunnollisesti noudatin. Pidin uudenvuodenlupaukseni kylvää kehäkukkia sekä istuttaa pari pussillista pikkukevätsipuleita joka syksy. 

Omalle tyylilleni uskollisena tein myös uusia ex tempore -puutarhasuunnitelmia. Liikenneympyrän suunnitelma täydentyi valmiiksi aivan yllättäen. (kuvasarjassa oikealla)

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Tänä vuonna olin kasviostosten suhteen aika maltillinen. Kävimme taimistoilla viitisen kertaa ja kerran nettiostoksilla. Ostoslistakin oli tällä kertaa lyhyehkö.

Ostin ennestään tuttuja pioneita: ’Shirley Temple’, ’Karl Rosenfield’, ’Coral Sunset’ (kuvasarjassa vasemmalla) ja ’Do Tell’ (kuvasarjassa keskellä). Hankin myös itselleni ihan uusia lajikkeita: ’Wladyslawa’, ’Petticoat Flounce’ ja ’Neon’. 

Muita perennoja tuli hankittua vain kaksi uutta lajia: päivänlilja ’Barbara Mitchel’ (kuvasarjassa oikealla) ja bellis.

Puita / pensaita on nyt kasvamassa seuraavat: kaksi ’Globosa’-tuijaa, kaksi ’Little Giant’ -pallotuijaa, rungollinen marja-aronia ’Hugin’, koristeomenapuu ’Aamurusko’, omenapuut ’William’s Pride’ ja ’Grenman’ sekä kirsikkapuu ’Fanal’.

Syksyllä hankin tuttuja tulppaanilajikkeita ja muita kevätsipulikukkia sekä uutena 'Pickwick-krookuksia.

Tämän kertaisista hankinnoista suurimman vaikutuksen tekivät aprikoosinväriset ’Barbara Mitchel’ -päivänliljat. Ne olivat olleet ostoslistallani jo kaksi vuotta sitten, mutta tuolloin niitä ei Viherlassilalla ollut. Nyt tärppäsi. Hyllyssä oli kuusi tainta. Kuudesta taimesta olin haaveillutkin. 

Jakamalla sain vielä lisää tuttuja perennoja: päivänliljoja, syysleimuja, kuunliljoja, sitruunatimjamia ja grönlanninhanhikkia.

4. Menetitkö kasveja?

Harmillisesti menetin vaaleankeltaisen 'Aicha'-ruusun. Vielä viime kesänä se kasvoi elinvoimaisena ja kauniina, mutta keväällä se ei enää noussut. 

'Gårdebo'- kirsikkapuun menetys ei sen sijaan ollut yllätys. Vuosi vuodelta puu oli muuttunut yhä huonokuntoisemmaksi. Nyt oli aika kaataa se. Lahoavan puun ja huonon polun paikalle tuli leveä polku. Nyt Roseletten pionipenkki pääsee oikeuksiinsa.

Luovuimme vihdoin myös huonokuntoisesta monihaaraisesta pajusta. Jo pitkään olin joutunut rajaamaan sen valokuvista pois. Myrsky oli katkaissut siitä yhden ison haaran viime vuonna. Nyt pojat katkaisivat puun tyylikkäästi niin, että yksikään ympärillä olevista perennoista tai puista ei tärveltynyt vähääkään.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Haluan ensimmäisenä mainita, että viime vuonna kirjaamani pitkäaikainen haave kukosta toteutui. Unelma tosin toteutui täysin eri tavalla kuin olin ajatellut. Ensin meille tuli Poppius II Pieni. Valitettavasti jouduimme siitä luopumaan, mutta nyt meillä on kolme uutta kukonpoikaa kasvamassa. Lyydia hautoi viisi munaa, joista kuoriutui kaksi kanaa ja kolme kukkoa.  

Patsaasta olen haaveillut pitkään. Olen ajatellut toivoa sitä mieheltäni syntymäpäivälahjaksi sitten, kun seuraavan kerran täytän pyöreitä vuosia. Olen jemmannut jo pyöreitä kiviä patsaan juurelle laitettaviksi.

Olen haaveillut myös portinpielien tiilipylväistä. Olisikohan ensi kesänä se aika, jolloin tiilet muurattaisiin? 

Kesäkeittiöstä haaveilen silloin tällöin, mutta haaveitahan saa olla. Sillä ei ole mikään kiire, vaikka saattaa minulla olla jo pöytä odottelemassa seiniä ja kattoa. Vähältä piti, ettei tullut jo liesikin odottelemaan.

6. Mikä asia kuluneelta puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2025?

Tämä oli se kesä, jolloin Lyydia hautoi viisi tipua. Juuri mikään ei mennyt niin kuin itse olin suunnitellut tai toivonut, mutta kaikki meni silti hyvin. Lyydia hoiti urakkansa liikuttavan tunnollisesti.

Sain keväällä sähköpyörätuolin ja rampin. Niiden myötä puutarhakin muuttui radikaalisti. Leveät polut avarsivat näkymiä ja soivat minulle mahdollisuuden kulkea taas pitkin ja poikin puutarhaa. On vaikea pukea sanoiksi sitä ilon ja vapauden tunnetta, jota koin pitkästä aikaa. Siitä inspiroituneena halusin tehdä betonilaattoja puutarhaan.

Aniliinit pionit kukkivat runsain määrin ensimmäistä kertaa.

7. Mikä olivat suurimmat saavutuksesi puutarhassa kuluneena vuonna?

Nurmikon yläreunan korjaaminen oli sinänsä pieni asia. (kuvasarjassa vasemmalla) Kuitenkin, kun työ oli odottanut jo vuosikausia, sen saaminen vihdoinkin valmiiksi oli suuri riemu. 

Laattakäytävän uuden ilmeen luominen kesti muutaman päivän, mutta tuntui suurelta saavutukselta. Olin sitä ehtinyt päässäni jo pitkään pyöritellä.

Lammen takana olevan istutusalueen täydennys ja kattaminen oli oikeasti iso työ. (kuvasarjassa oikealla)

Suuriin saavutuksiin voisi lukea myös Älypenkin toteuttamisen (kuvasarjassa vasemmalla) ja sen myötä Ameriikan yleisilmeen selkeyttämisen. 

Liikenneympyrän istuttaminen melkein valmiiksi kuuluu myös suuriin saavutuksiin. En ollut osannut kuvitellakaan, että saisin sen jo tänä vuonna viittä vaille valmiiksi. (kuvasarjassa keskellä)

Jouko teki suuren ja hyvin merkityksellisen työn leventäessään polkuja ympäri puutarhaa. Sen voi siis lukea meidän saavutukseksemme. 

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Keväällä pihaan tulla tupsahti peräkärrytolkulla risuja. Niitä minun ei tarvinnut sinänsä ostaa, mutta tapahtuma oli hyvin tärkeä. Vihdoinkin koitti aika, jolloin ei ollut puutetta hakkeesta. Löysimme myös paikan, josta saimme hakea suuria siistejä pahveja niin paljon kuin halusimme. Ja mehän halusimme, koska kattamista oli paljon.

Kasviostoksista valitsisin parhaimmaksi 'Barbara Mitchel'-päivänliljat. Kauniita aprikoosinvärisiä on yleensä vaikea löytää. Myös koristeomenapuu 'Aamuruskon' hankinta toivottavasti osui nappiin. Siltä se tuntuu ainakin nyt. Puun myötä innostuin istuttamaan koko Liikenneympyrän alueen melkein valmiiksi.

Lasihelmet olivat yksi parhaista ostoksista pitkään aikaan. Olin jo vuosia miettinyt, mitä kivaa voisin huonosti toimivilla käsilläni tehdä. Onnellisten yhteensattumien summana inspiroiduin betonitöistä ja varsinkin niiden koristelemisesta lasihelmillä. Nyt on mukavaa tekemistä niin aivoille kuin käsillekin.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

Eipä kai. 

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Nurmitädyke kukki runsaampana ja useammissa paikoissa kuin koskaan aikaisemmin. Olin jo pitkään suunnitellut sen jakamista, mutta yllätyksekseni se oli levinnyt itsekseen juuri sopivasti.

Mesimarja kukki niin kauniina ja runsaana, että minun täytyy ensi keväänä ostaa niitä lisää. Nykyisillä taimilla ei vielä tule marjoja.

Kaunopunahattu pääsi ensimmäistä kertaa todella oikeuksiinsa, kun se kasvaa nyt runsaina ryhminä.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Yli puolet elinvoimaisesta suuresta katajasta ruskettui yllättäen. Nyt toinen puoli katajasta on täysin vihreä ja toinen puoli ruskea. Annoin sille mahdollisuuden vielä toipua, mutta huonolta näyttää.

Vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi aluksi elinvoimaiset köynnöskuusama ja ruusuleimu ruskettuivat täysin kuolleen näköisiksi. (Kuvat on otettu ennen ruskettumista.) Epäilen syyksi runsaita sateita. Nimittäin vettä todellakin satoi aivan valtavat määrät. Kun sadekausi loppui, kasvit alkoivat vihertyä uudelleen. Oikeastaan en sanoisi, että petyin näihin kasveihin. Pikemminkin ihailen niiden urheutta selvitä vaikeissa olosuhteissa.

12. Pitikö puutarhabudjettisi?

En koskaan laske budjettia etukäteen (enkä kyllä jälkikäteenkään), mutta tällä kertaa voin sanoa sen alittuneen, kun en löytänyt kaikkia tarvitsemiani kasveja.  

13. Mitä opit?

Opin kuuntelemaan ja tunnistamaan lintujen ääniä. Alussa lintujen konsertti kuulosti yhdeltä sekamelskalta, mutta pikkuhiljaa opin Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla erottamaan lintujen ääniä. Opin nauttimaan kuuntelemisesta ja jokaisesta uudesta laulusta, jonka tunnistin. Ennen olin harmitellut sitä, että lintujen laulut olivat minulle vaikeita.  Nyt harmi vaihtui tyytyväisyydeksi jokaisesta uudesta melodiasta.

Loppukesällä perhosia näkyi paljon. Opin tunnistamaan neitoperhosen, amiraalin ja nokkosperhosen. Muutos oli siis 200 %, kun aiemmin olin tunnistanut ainoastaan sitruunaperhosen. Aika hyvä saavutus prosenteissa!  

Opin elvyttämään nuupahtaneet leikkoruusut upottamalla ne kokonaan ammeeseen viileään veteen useaksi tunniksi. Muutos oli uskomaton!

Paljon olen näinä vuosina tuonut pioneja sisälle, mutta vasta nyt hoksasin viedä pienen pionikimpun wc:hen. Pienessä tilassa pionin tuoksu pääsee oikeuksiinsa. 

14. Vinkit ensi kasvukaudelle

Kanalan suursiivoukseen kannattaa varata kolme puolikasta poutapäivää silloin kun kukaan haudo.

Ameriikan syyspenkissä kasvavat syysleimut kannattaa latvoa / leikata alas elo-syyskuun vaihteessa, jotta ne kukkisivat mahdollisimman myöhään yhtä aikaa astereiden kanssa.

Isoihin betonitöihin kannattaa varata mahdollisimman viileä päivä siihen aikaan, kun yöt eivät ole liian kylmiä. Paras lämpötila valamiseen on mielellään alle +20, mutta selvästi yli + 5 astetta.

Keltaista pietaryrttiä kannattaa kuivattaa kukka-asetelmaa varten.

Ruukuissa kasvavat viiruhelvet ja poimulehdet kannattaa ottaa ajoissa katokseen, jotta ne talvehtisivat kuivina.

Tuijat kannattaa leikata loka-marraskuun vaihteessa.

15. Miten odotat tulevaa kasvukautta?

Mielenkiinnolla odotan, miltä puutarha levennettyine polkuineen näyttää keväällä, kun kaikki lähtee kasvuun. Kuinka nopeasti kasvillisuus peittää polkujen reunat niin, että ne näyttävät luonnollisilta? Antavatko sorapolut puutarhalle ryhdikkäämmän ilmeen? Miltä betonilaatat näyttävät lopullisilla paikoillaan? Kasvavatko koivuangervoaidat jo täyteen kokoonsa? Saammeko metsän laidan siistiksi? Löydänkö uusia kuvakulmia? Innolla odotan tulppaaneja, pioneita, päivänliljoja, kaikkea –kunhan olen ensin nukkunut kunnon talviunet.

16. Tuleeko mieleen vielä jotain, mitä haluaisit kertoa puutarhavuodestasi?

Perinteisesti puutarhassamme on vietetty kerran kesässä Tässä ei ole mitään järkeä –teemapäivää. Tänä vuonna teemapäivä oli onneksi peruttu. 

Jossain vaiheessa puutarhan ilme oli kieltämättä aika villi, mutta luotin siihen, että kyllä tämä tästä.

+ Kauden vaikuttavimmat (kukka)penkit

Eteläreunan nuori pioniryhmä tuotti valtavan paljon iloa. Kuvauskohteena se ei ollut paras mahdollinen, mutta menin useita kertoja päivässä sitä varta vasten ihailemaan. 'Miss America'  ei ole suotta saanut nimeään. 'Pink Hawaiian Coral' oli sekin sykähdyttävän kaunis niin väreiltään kuin muodoltaankin.

Sivupolku oli ollut aiemmin vain pahainen syrjäpolku, jota ei ollut tullut varta vasten lähdettyä katselemaan. Erään talvipäivän viihdykkeeksi päätin suunnitella siitä vetovoimaisen kohteen. Seuraavana vuonna tein siihen joitakin pienehköjä muutoksia. Muutokset eivät olleet suuren suuria, mutta ne todella kannattivat. Nyt kuljen Sivupolkua ilokseni joka päivä. 

Polun pään syyskesän ilme oli niin kiva, että siitä tuli otettua paljon valokuvia. 

+ Kauden vaikuttavin valokuvani

Lisäsin tähän loppuun vielä bonuksena valokuvan, joka on tehnyt minuun vaikutuksen. Pionit vain ovat niin ihmeellisen ihania. Tämä kuva päätyi myös tietokoneen näytön taustakuvaksi ensi kesään asti.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Kopioi kysymykset ja vastausvaihtoehdot tai ota pelkät kysymykset ja keksi niihin aivan omat vastauksesi. Minä kyllä vähän sovelsin ja keksin itse myös kysymyksiä. 

Haastan mukaan kaikki ne, joilla on joku puutarhalemmikki. Kaikenlaiset lemmikit huomioidaan kastemadoista alkaen. Suosittelen lämpimästi osallistumaan. 

Kiitos, kun olet kulkenut kanssani puutarhamatkaani!

Toivottelen Sinulle Onnellista Puutarhavuotta 2026!

Pauliina