PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: TURKU

Olemme usein matkustaneet Turkuun kasvien perässä puutarhamyymälän ollessa ykköskohde. Sen lisäksi olemme ehtineet päivän reissulla käymään joissakin muissakin mukavissa paikoissa, esimerkiksi kauppahallissa. Turun kauppahalli onkin mielestäni yksi Suomen kauneimmista.

Puutarhakohteiden lisäksi olen ottanut listalle muiden muassa Turun pääkirjaston sekä pari muraalia. Muraaleja olisi paljon enemmänkin, mutta mainitsin vain kiinnostavimmat. Puistoja Turussa on monta, mutta puistoja en yleensä ole näihin listoihin valinnut, ellei siellä ole ollut jotakin erityistä. Tähän valitsin ainoastaan Ruissalon kansanpuiston ja Linnanpuiston. Kannattaa vinkata, jos tiedät puiston, missä erityisesti kannattaa käydä.

Vielä on monta mielenkiintoista kohdetta näkemättä, joten niistä minulla ei ole kuvia. Aukioloaikoja en ole tähän laittanut, koska niissä saattaa tapahtua muutoksia.

RUISSALON SAARI

Ruissalo on ollut Turun linnan hovin metsästyspaikka. Nykyään siellä voi ihailla tammimetsiä ja 1800-luvun pitsihuviloita sekä paistatella päivää uimarannalla. Saaressa on myös Kansanpuisto, kylpylä sekä kasvitieteellinen puutarha.

 
RUISSALON KANSANPUISTO

Ruissaloon perustettiin 1800-luvulla promenadi eli Yleinen käytävä. Sittemmin sen nimi on muutettu Ruissalon Kansanpuistoksi. Puiston pinta-ala on 4,7 hehtaaria. Alue rajoittuu meren puolelta uimarantaan sekä viihtyisään niemenkärkeen, jossa on yhteysaluslaituri. Keskellä aluetta sijaitsee vanha ravintolarakennus. Kansanpuistosta lähtee kohti Pikku-Pukkia kaunis rantapromenadi pitsihuviloineen.

Kansanpuistontie 76 Turku

TURUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA

Ruissalossa toimii Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha ja sen kasvikokoelma sisältää yli 5000 lajia ja lajiketta. Ulkopuutarhassa voi nähdä laajan valikoiman hyötykasveja, ruusuja, kukkaniittyä, kivikkokasveja sekä eksoottisia puita ja pensaita. Kasvihuoneissa on laajat mehikasvien ja trooppisten lajien kokoelmat. Puutarhasta löytyy kolme keinolampea.

Ruissalon puistotie 215 Turku
+358 50 4090151
Puutarhaan on pääsymaksu.

LINNANPUISTO

Enemmän kuin itse Turun linna minua kiinnostaa linnan puisto, jonka alku on vuodessa 1900. Tuolloin kaupunginpuutarhuri Mauritz Hammarber ehdotti puiston rakentamista Turun linnan ympärille, sillä mereltä päin saapuvien huomio kiinnittyi ensimmäisenä nimenomaan linnan alueelle. Hammarberin seuraajana toimi puutarha-arkkitehti Söderberg.

Sataman puolelle tehtiin tuuheat istutukset, jotta savu ja melu eivät kulkeutuisi puistoon. Puistoon suunniteltiin ja ehkä toteutettiinkin näyttävä renessanssityylinen temppeli ja villiviinein katettu 20 metriä pitkä pergola sekä lukuisia muita koristeellisia rakennuksia. Puisto oli varmasti komea ja täytti tehtävänsä katseenvangitsijana. Valitettavasti kauneus on katoavaista. Puiston hoito laiminlyötiin ja kaupunkilaiset valittivat puiston muistuttavan kaatopaikkaa. Turun kaupungin 700-vuotisjuhlien kunniaksi puistoa kunnostettiin. Kunnostustöitä tarvittiin myös toisen maailmansodan pommitusten jälkeen.

Puisto on kasvillisuudeltaan hyvin monipuolinen käsittäen noin sata eri puu- ja ruohovartista kasvilajia. Puistossa kasvaa muun muassa koristepensaita, perennaryhmiä, sembramäntyjä, vaahteraa, tammia ja hevoskastanjoita. 

Linnankatu 80 Turku

SALAINEN PUUTARHA & KESÄKAHVILA (Kesäkohde)

Kesäkahvilan ympärillä kukoistaa puutarha. Mikäs sen mukavampaa kuin käydä kahvilla ja ihailla saman tien puutarhaa.

Avoinna sopimuksen mukaan.

Pahaniemenkatu 53 Turku
0400522019

KURALAN KYLÄMÄKI

Kuralan Kylämäki on aito 1950-luvun neljän tilan maalaiskylä, jonka alueella on ollut asutusta jo rautakaudelta lähtien. Kylämäen upeissa maisemissa voi ulkoilla ympäri vuoden ja tapahtumien yhteydessä pääsee tutustumaan 1950-luvun arkiseen elämänmenoon ja alueella sijaitseviin rakennuksiin. Pihapiiriin voi tutustua omatoimisesti myös museon aukioloaikojen ulkopuolella.

Jaanintie 45 Turku
+358 2 2620420

BRINKHALLIN KARTANO

Brinkhallin kartano sijaitsee Kakskerran saaressa. Kartanon omistaa säätiö, jonka tavoitteena on tuoda historiallisesti arvokasta antia kaiken kansan nautittavaksi.

Kesäkahvila Pehtoorinsiipi on ollut Brinkhallin pehtoorin eli tilanhoitajan asunto ja konttori.

Brinkhallin kartanolle pääset autolla, veneellä tai Fölin kyydillä.

Brinkhallintie 414 Turku

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO

Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo, josta löytyy 1700-luvun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki saman katon alta. Qwenselin säätyläiskodissa pääsee tutustumaan sen kuuluisimman asukkaan, Suomen kirurgian isän Joseph Pippingin perheen elämään ja aikakauteen. Apteekkimuseon offisiinissa puolestaan löytyy Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus vuodelta 1858.

Läntinen Rantakatu 13 Turku
+358 2 2620280


ELÄVÄN KULTTUURIN KOROINEN

Elävän kulttuurin Koroinen ry:n ylläpitämä historiallinen pihapiiri, jossa sijaitsee mm. myrkyttömiä viljelypalstoja, permakulttuuritoimintaa, mehiläispesiä, savipaja, pyöräkirppari ja idyllinen kahvila.

Koroistentie 2 (Catilluksentie) Turku
040 360 0830

TURUN PÄÄKIRJASTO

Turun upea, uutta ja vanhaa yhdistävä pääkirjastokortteli tarjoaa kulttuuria eri muodoissa. Arkkitehtonisesti näyttävä rakennus tarjoaa tilat tapahtumille ja näyttelyille sekä useita lukunurkkauksia. Koko kirjastossa toimii langaton verkko, ja kävijöiden käytössä on myös useita kirjaston tietokoneita.

Itse viihdyin pitkään lastenosastolla katselemassa satuaiheisia pieniä näyttelyitä.

Linnankatu Turku
+358 2 330000

TURUN KAUPPAHALLI

Wanha Turun Kauppahalli on tunnelmallinen ostospaikka. Sinne kannattaa mennä fiilistelemään, vaikka ei olisi tarvetta ostaa mitään. Kannattaa silti käyttää tilaisuus hyväksi ja kokeilla paikallisia herkkuja.

Kauppahalli on avattu jo 1800-luvun lopussa.

Eerikinkatu 16 Turku


NAVETTA KORTTELIRAVINTOLA

Tätä ihanaa vanhaan tiilirakennukseen tehtyä ravintolaa voin suositella. Miljöö on ainakin ihan viimeisen päälle. Nautin erittäin maukkaan lounaan. Salaattipöytä oli runsas ja ruoka herkullista. Eikä ollut edes kallis.

Ravintola on kuulemma tunnettu artesaanipitsoistaan. Pitsat on valmistettu täysin käsityönä kekseliäillä täytevaihtoehdoilla. Muutakin ruokaa löytyy.

Virusmäentie 9 Turku
+358 40 1244112

MURAALI PINO

Vanhojen mainosten ja maalaustekniikoiden innoittamana taiteilija Jukka Hakanen maalasi Luostarinkadun koulualueen talon seinään kasan koulutarvikkeita, sillä alue on tunnettu pitkästä perinteestä koulujen sijaintipaikkana. Teos nimeltä Pino on valmistunut vuonna 2016.

Huomasithan, että Pinon alapuolelle on jätetty ihmisen verran tilaa, jotta voisit pidellä valokuvissa pinoa kämmenelläsi! Harmi, että en itse sitä huomannut ajoissa.

Luostarinkatu 15, Turku

MURAALI NIGHT WALK

Turun Nuorisoteatterin päätyseinässä on bulgarialaisten Arsek & Erasen maalaama muraali nimeltä Night walk, joka on valmistunut 2016.

Ursininkatu 4, Turku

VIHERLASSILA

Viherlassila on yksi suosikkikaupoistani. Valikoimat ovat monipuoliset ja kasvit on laitettu kauniisti esille. Palvelukin on ollut tosi hyvää. Viherlassilan kasvien perässä olemme matkustaneet Turkuun useammankin kerran.

Alakyläntie 2 Turku

FLÖR PELTOLA

Pyörähdin kerran nopeasti hakemassa muutaman ostoslistallani olleen tuotteen ja samalla reissulla löysin kauniin köynnöstuen. Jäi sellainen tunne, että tänne haluan uudestaankin.

Kaurakatu 43 Turku

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN, ORIVESI

Tampereen pohjoispuolen kunnissa on muutamia todella käymisen arvoisia puutarhakohteita. Samalla kannattaa katsastaa muutkin kohteet. Itselläni on vielä monta mielenkiintoista kohdetta käymättä. Päivitän juttua sitä mukaa, kun saan uusia kuvia.

HÄMEENKYRÖ

PINSIÖN TAIMISTO

Pinsiön taimiston yhteydessä on yli 6 000 neliömetrin upea näyttelypuisto. Sen malliryhmistä ja -rakenteista voit löytää vinkkejä ja ideoita omaan pihaasi. Voit tutustua puistossa erilaisiin pihan rakenteisiin kuten muureihin, vesiaiheisiin sekä pinta- ja katemateriaaleihin. Hortonomi Saara hoitaa näyttelypuistoa. Voit kysellä häneltä vinkkejä myös puutarhaan, lannoituksiin, leikkauksiin ja kasvien valintoihin.

Taimipihan välittömässä läheisyydessä palvelee Maalaiskahvila Viljamin Vintti.

Pentinmaantie 25 Pinsiö / Hämeenkyrö
p. 03 3122 2510


TIMIN MÄNTY

Timin mänty lienee Pirkanmaan vanhin ja kuuluisin mänty. Männyn syleilyyn tarvitaan kolmen ihmisen käsivarret. Männyllä on kairausten mukaan ikää vajat 400 vuotta.

Timintie 257 Hämeenkyrö


FRANTSILAN KEHÄKUKKA

Frantsilan Kehäkukka Pappilanjoen rannalla on Hämeenkyrön suosituin matkailukohde. Vuonna 1875 rakennetussa koulurakennuksessa toimii viehättävä kahvila, kasvisravintola sekä yrtti- ja lahjatavaramyymälä. Kesäkuukausina pihapiirissä on lisäksi 300 yrtin näytepuutarha, käsityöpuoteja sekä Hämeenkyrön matkailuinfo.

Yrjö-Koskisentie 1 Hämeenkyrö
p. 03 371 4637


F.E. SILLANPÄÄN MYLLYKOLU (kesäkohde)

Myllykolu Kierikkalan kylässä on kirjailija F. E. Sillanpään syntymä- ja lapsuudenkoti. Myllykoluun ja Töllinmäkeen voit tutustua eMuseo-mobiilioppaan avulla. Mobiiliopastus saatavilla aina https://emuseo.fi/fesillanpaa

Nobeltie 80 Hämeenkyrö
p. 0504005072

SASI-MAHNALA MAISEMATIE

Jos liikut Hämeenkyrössä, kannattaa ehdottomasti ajaa tämä kaunis maisematie, jonka varrella ovat kylät Sasi ja Mahnala. Sasin ja Mahnalan viitta on E12-valtatiellä nelisen kilometriä Pinsiön taimistolta (Pentinmaantie 25) pohjoiseen.  

Näillä seuduilla, E12-valtatien varressa, on myös toinen huikean kaunis maisema. Minusta se on yksi kauneimmista maisemista mitä Suomesta löytyy. Kannattaa olla tarkkana, kun ajelee Ylöjärveltä päin pohjoista kohti. Pinsiön taimiston jälkeen tulee tuo yllä mainitsemani Sasin ja Mahnalan kyltti, ja jonkun matkaa siitä pohjoiseen päin on vasemmalla tuo laaja, kumpuileva peltomaisema.

IKAALINEN

WANHA KAUPPALA

Ikaalisten Wanha Kauppala on Suomen ensimmäinen kauppala. Sitä kutsutaankin Suomen vanhimmaksi, pienimmäksi ja kauneimmaksi. Kovin yhtenäinen alue ei kuitenkaan ole. Upeiden vanhojen talojen sekaan on rakennettu paljon uutta, tyyliin sopimatonta. Niin se valitettavasti on monissa muissakin paikoissa.

Ympärillä kimmeltää pelkkää vettä, siksi kadut näyttävät laskeutuvan suoraan järveen.

Voit tutustua Wanhaan kauppalaan taulun opastamana. Taulu kertoo vanhojen talojen ja kauppalan historiaa.

Vanha Tampereentie 1


VANHA NIEMEN KYLÄPUOTI & KAHVILA INGRID (Kesäkohde)

Idyllinen Kyläpuoti on vanha kunnon sekatavarakauppa, joka löytyy Ikaalisten Isoröyhiöstä Luhalahdentien varrelta. Kaupan seinät ja tiski henkivät historiaa. Kauppa on toiminut puodin tiloissa jo vuonna 1906. Kahvila Ingrid palvelee vanhassa pirtissä. Tilaa on myös ulkorakennuksissa sekä pihapiirissä.

Kauppa on auki kesäisin.

Luhalahdentie 1991 Luhalahti

 
RAHKOLA

Rahkola on alkujaan verotila vuodesta 1533. Päärakennus on tiettävästi valmistunut vuoden 1832 tienoilla ja se on puhdaspiirteistä empireä. Rahkola on toiminut kestikievarina, käräjätalona, kuntakokousten ja asevelvollisten kutsuntojen pitopaikkana, ravintola- ja juhlahuoneistona sekä kouluna. Pihapiirin rakennuksista Roosanpirtti on aikoinaan ollut myös asuinkäytössä, ja voi olla iältään vanhempi kuin päärakennus.

Nykyisin Rahkolan juhlatalon omistaa Ikaalisten kaupunki, joka osti tilan 1991. Päärakennuksessa on viihtyisät tilat n. 150 hengelle.

Rahkolassa järjestetään kesäisin tapahtumia, joista moniin on vapaa pääsy.

Rahkolankuja 10 Ikaalinen
050 594 9476

ORIVESI

HÖRTSÄNÄN ARBORETUM

En ole koskaan kierrellyt arboretumeita ja olen luullut, että en ole arboretumihminen. Hörtsänä oli kuitenkin niin vaikuttava paikka, että ehdotin Joukolle, josko hän ottaisi vanhuudenpäivien harrastuksekseen arboretumin istuttamisen.

Hörtsänä on tunnelmallinen, lehtomainen metsäpuisto, joka sijaitsee Onnistaipaleen kylässä. Arboretumin perusti vuonna 1909 Hugo Hörtsänä, joka oli innokas kasviharrastaja. Hän keräsi sinne kasveja Suomesta ja ulkomailta, istutti laajoja pensas- ja perennaistutuksia. Arboretumin alueella järjestettiin myös kesäjuhlia ja alueen kukkaloistoa kävi ihailemassa vuosittain satoja ihmisiä.

Arboretum jakautuu kahteen erityyppiseen alueeseen: metsään ja puistomaisesti rakennettuun osaan. Puistomaisessa osassa on kivirakennelmia ja istuksia.

Onnisjärventie 11 Orivesi
p. +358 50 555 3022
Alue on avoinna vierailijoille. Opastukset ennakkovarauksilla.

Navigaattori neuvoo hyvin ja kohteeseen on myös hyvät kyltit. Auto pitää jättää roskakatoksen luokse melko kauas ja kävellä peltomaiseman halki. Liikuntaesteiselle tuo matka tuntuu pitkältä. Hiekkatietä pitkin pyörätuolia voi olla vaikea työntää ja varsinkin lopussa on korkeuseroja. Puistometsässä pyörätuolilla pärjää joissakin kohdissa ainakin aluksi. Siellä on myös paljon portaita ja kapeita polkuja, joihin pyörätuolilla ei ole asiaa.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: JÄMSÄ, KEURUU, LAUKAA, LEIVONMÄKI, MUURAME, VAAJAKOSKI, ÄÄNEKOSKI

Monet näistä paikkakunnista ovat sellaisia, joiden ohi huristellaan Jyväskylään, pohjoiseen, etelään tai jonnekin muualle. Joskus kannattaa kuitenkin pysähtyä ja jaloitella näissä paikoissa, joista löytyy monenlaista mielenkiintoista. 

JÄMSÄ

WITIKKALAN KARTANO

Jos pidät kauniista ja laadukkaista sisustustuotteista sekä vanhan talon tunnelmasta, kannattaa ehdottomasti poiketa Witikkalan kartanoon. Hieno, vanha talo kätkee sisäänsä paljon houkutuksia kauneuden ystäville, myös vaatteita. Tämä ihana lifestyle-myymälä sijaitsee Jämsän keskustassa. Tarjolla on myös kahvia ja ruokaa.

Koskentie 12 Jämsä
p. 0500 - 400 148


VIRTASEN KYLÄKAUPPA -MUSEO

Witikkalan kartanossa sijaitsee Suomen legendaarisimmalle kyläkauppiaalle, Paavo Virtaselle, omistettu pieni museo.

Paavo Virtanen piti kauppaansa Jämsän lähettyvillä Huhtialla ilman vapaapäiviä 70 vuoden ajan, aina kuolemaansa asti. Ollessaan 95-vuotias hän kuoli äkillisesti täyden työpäivän päätteeksi. Virtasen kyläkauppa rekonstruoitiin Witikkalan kartanoon.

Koskentie 12 Jämsä

 

KEURUU

KEURUUN VANHA ASEMA

Keuruun nähtävyys on Suomen kauneimmaksi asemaksi kutsuttu Keuruun vanha asema, jossa toimii nykyisin vanhojen tavaroiden liike.

Jyväskyläntie 1 Keuruu

PIHLAJAVEDEN ERÄMAAKIRKKO 

Erämaatie vie kirkolle. Näky on komea, kun jykevän kivimuurin ja hautausmaan ympäröimä erämaakirkko ilmestyy näkyviin synkän kuusimetsän keskeltä. Kellotapulin sipulin lisäksi muita koristeluja kirkossa ei juuri olekaan.

Kirkon rakensivat pihlajaveteläiset omin luvin ja talkoovoimin vuonna 1780, kun valtiovallalta ei oltu saatu lupaa omaan kirkkorakennukseen. Keuruun kirkkoon oli turhan pitkä ja työläs matka erämaiden keskeltä.

Yksi kirvesmiehistä putosi kirkon katolta ja kuoli. Mies haudattiin putoamispaikalle pääoven eteen, portin oikealle puolen. Hautakummun voi vieläkin erottaa käytävän reunalla.

Sisältä kirkko on koskettavan karu. Portin vieressä on vaivaisukko ja vanhat jalkapuut. Sivueteisessä on kirkon hautausmaalta kerättyjä vanhoja puuristejä. Moni haudatuista kuoli nälkään ja punatautiin.

Kirkon sivulaivan seinällä on tummuneita hahmoja kuin kirkkokansan varjoja. Yhden selityksen mukaan ne ovat piirtyneet kirkon seinään kirkkokansan nokisista ja märistä vaatteista. Kun kansa saapui kirkkoon pitkienkin matkojen takaa, heidän lämmittelyään varten kirkon eteen on saatettu talvisin tehdä nuotio. Kun kaikki kirkkovieraat eivät mahtuneet istumaan, osa seisoi ja nojaili seinään varjot jättäen.

Kirkko oli pihlajaveteläisten käytössä vajaat sata vuotta, kunnes Pihlajavedelle valmistui vuonna 1871 uusi kirkko. Sen rakentamiseen saatiin ihan lupakin. Uuteen kirkkoon haettiin lautoja vanhasta kirkosta, mistä on muistona vaaleampia lautoja, joilla erämaakirkkoa entisöitiin 1920-luvulla.

Nykyisin perille pääsee pitkin Erämaakirkon tietä. Pihlajaveden erämaakirkko on avoinna kesäisin.

LAUKAA

PÄIVIN PUSKA & PENSAS

Kohde kiinnostaa ensinnäkin hyvän nimen takia ja toisaalta siksi, että löysin sieltä joskus ilmeisen harvinaisia ’Garden Lace’ - pioneja. Mistäpä tietää, vaikka tältä taimistolta löytyisi muutakin mielenkiintoista. Taimisto sijaitsee luonnon keskellä Laukaan Valkolassa.

Tarjolla on marjakasveja, hedelmäpuita, koristepuita ja -pensaita, havuja, köynnöksiä, perennoja, kesäkukkia ja hyötykasvien taimia.

Valkolantie 1107 Valkola / Laukaa
0400-959008

LEIVONMÄKI

TOMMOLAN TILA

Olin kuullut Tommolan tilaa niin paljon hehkutettavan, että olin vakuuttunut perennanäyttelyn ja taimimyymälän olevan aivan omaa luokkaansa. Kävin tilalla syyskuun loppupuolella ja oli hienoa nähdä syyskukkijoita, joita oli yllättävän runsaasti kukassa. Tunne oli kuin olisin ulkomailla käynyt. Näyttelyalueella on yli 3000 erilaista perennaa, jotka houkuttelivat ostamaan itsellenikin kassillisen, vaikka ei minun mitään pitänyt enää tänä syksynä istuttaa.

Perennamyymälässä on runsas valikoima oman tuotannon taimia. Loppukesällä myytävänä on myös hedelmätarhan satoa: luumuja, makeakirsikoita ja omenoita.

Pihalla pääsee hyvin liikkumaan pyörätuolilla, mutta näytemaata ei pysty kiertelemään. Rinne on melko jyrkkä ja perennapenkkien väleissä kasvavat kapeahkot nurmikaistaleet, joten pyörätuolilla on hankala liikkua. Kokonaan ei silti tarvitse pois jäädä, sillä näytemaalle näkee aika hyvin myös alueen yläosasta. Jylhät maisemat ovat näkemisen arvoiset.

Tallimäentie 82 Leivonmäki
p. 0400 594436

 

 

MUURAME

SIIRIN PUUTARHA

Siirin puutarha on mainittu Avoimet puutarhat -sivuilla puutarhamatkailukohteena, johon voi tutustua sopimukseen mukaan. En ole itse vieraillut siellä, mutta puutarha näyttää kiinnostavalta valokuvien ja Instagram-tilin (tiinanpuutarha) mukaan.

Omistajat: Tiina ja Jani Hartikainen
Rajahongantie 101 Muurame
0408225797
Avoinna sopimuksen mukaan.

VAAJAKOSKI

NAISSAARI

Naissaari on kaunis paikka vanhalla teollisuuspaikkakunnalla. Vanhat punatiilirakennukset ovat kauniita luonnon keskellä. Erityisen kuvauksellinen on vanha vesivoimalaitos Wanha Woimala vuodelta 1920. Voimala toimii myös juhla- ja näyttelytilana.

Naissaaren parkkipaikalta alkaa Kanavuoren luontopolku. Kanavuorelta on upeat näkymät.

Luontopolku ei ole esteetön.

Vaajanvirta Jyväskylä

 

ÄÄNEKOSKI

PUKKIMÄEN PUUTALOALUE

Olen ajanut kymmenet kerrat Äänekosken ohi. Joskus olisi kannattanut poiketa Äänekosken kaupunkiin ja käydä katsomassa ainakin Pukkimäen puutaloalue. Alue on nimittäin kuin Astrid Lindgrenin kirjasta Melukylän lapset.

Puutaloalue on Äänekoski Oy:n työläisilleen rakennuttama asuinalue vuosilta 1920–1927. Alueella on kahdeksan Birger Brunilan suunnittelemaa neljän perheen taloa piharakennuksineen.

Rakennukset ovat puolitoistakerroksisia, harjakattoisia, yläosasta aumattuja, tyyliltään klassisia puutaloja. Kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa, johon kuuluvat mm. koristeleikkauksin somistetut kuistit, pieniruutuiset ikkunat, päätyjen kissanpenkit ja kattoikkunat.

Alue on hyvin viehättävä, rakennushistoriallisesti merkittävä ja se kuvaa historiallisessa mielessä tehtaiden rakennuttamana työläisten asuinaluetta. Maisemallisesti Pukkimäki on kaunis kokonaisuus ympäröivine puustoineen.

Leinonkatu Äänekoski

ÄÄNEKOSKEN TAIDEMUSEON ALUE

Äänekosken keskustassa sijaitsevan taidemuseon perusnäyttelyssä on mm. Wäinö Aaltosen, H. Ahtelan, Hugo Simbergin, Essi Renvallin, Simo Hannulan ja Veikko Vionojan teoksia. Museo järjestää myös useita vaihtuvia näyttelyitä vuoden mittaan. Niissä esillä on paikallisten ja paikkakuntaan liittyvien taiteentekijöiden töitä.

Vieraillessamme Äänekoskella taidemuseo oli suljettu, mutta minä olinkin kiinnostuneempi itse rakennuksesta ja sen pihapiiristä kuin taideteoksista. Taidemuseo nimittäin toimii vuonna 1900 tehtaanjohtajan asunnoksi rakennetussa kauniissa ”lohikäärmetyylisessä” hirsitalossa. Museota ympäröi Klubinmäen suojeltu, kulttuuriperinnöltään arvokas puistoalue vanhoine rakennuksineen. Museolta johtaa viehättävä rantareitti Äänejärven ympäristöön ja Häränvirralle. En löytänyt rantareitin alkupäätä, mutta vesistö ja kävelytie ovat taidemuseon rakennuksen komeammalla puolella eli eri puolella kuin sisäänkäynti.

Nykyinen museorakennus valmistui vuonna 1900 ja oli alun perin käytössä Äänekosken tehtaiden ensimmäisen isännöitsijän asuintalona. Sittemmin taloa asuttivat useammat tehtaan insinöörien perheet, ja 1940–1970-luvuilla rakennusta käytettiin tehtaiden klubina. Myöhemmin siinä sijaitsi Osuuskunta Metsäliiton piirikonttori.

Avoinna vuoden ympäri. Luiska pyörätuolia varten, inva-wc.

Kuhnamontie 1 Äänekoski

ÄÄNEKOSKEN TAIDEPUISTO

Keskustan tuntumassa sijaitsevalle metsäalueelle on puiden kaatamisen jälkeen kasvanut taidepuisto. Puistoon on taiteillut teoksiaan paikalliset taiteilijat sekä esimerkiksi päiväkotiryhmät. Jokainen voi tuoda puistoon esille omat teoksensa.

Minun makuuni taidepuisto on liian sekava ja täyteen ahdettu. Helmet jäivät erottumatta.

Taidepuistoon on vapaa pääsy. Aina avoinna. Alue ei ole esteetön.

Keskuskatu 7–13 Äänekoski


KOSKELAN ALPPIRUUSUPUISTO

Koskelan alppiruusupuisto on kauneimmillaan alkukesällä. Puistossa kasvaa myös mäntyjä ja luonnonkukkia.

Koulumäenkatu 17 Äänekoski

KOIVISTON KYLÄN MUSEOTIE

Koiviston kylällä sijaitseva viehättävä museotie on osa yli 200 vuotta vanhaa markkina- ja postitietä Kuopion ja Vaasan välillä.

Koivisto oli 1700-luvun lopulta 1840-luvulle Keski-Suomen pääteitten risteyksessä, maantieteellinen solmukohta ja hallinnollinen keskus. Poikittaistiestä käytettiin asiayhteydestä riippuen eri nimiä: Ruotintie, Kruununtie, Savontie, Vanha postitie, rahti-, kievari- ja sotatie, Kuopio-Vaasa-valtatie ja Suomen sodan tie. Se oli Pohjois-Hämeen ensimmäinen mittatie, joka oli varustettu puisilla virstantolpilla. Tuolloin Muhlunniemessä oli sisämaan ainoa postikonttori. 1820-luvun alkupuolella Pohjois-Hämeen ainoat markkinat toimivat Hirvaskankaalla.

Nykyisten pääteiden ja uuden neljän tien risteyksen syntyessä Hirvaskankaalle Koivistontie jäi palvelemaan historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän Koiviston kylätienä. Virallisen museotien avajaisia juhlittiin 1998.

Museotielle on opasteet valtatie 69:ltä. Se kulkee samansuuntaisesti ja palaa takaisin valtatie 69:lle, joten se ei lisää ajomatkaa. Tien varressa on pysähdyspaikka ja infotaulu. Harmillista vain, että pysähdyspaikka oli aivan valtatie 69:n vieressä, joten liikenteen melu oli melko häiritsevää kun kuitenkin oltiin museotien varressa.

Koivistonkyläntie Äänekoski


SUOLAHDEN WANHA ASEMA (Kesä-elokuun kohde)

Wanhan Aseman alue ja satama muodostavat arvokkaan liikenne- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Vanha rautatieasema sijaitsee kauniilla paikalla vesistön äärellä.

Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus siihen kuuluvine ratapihoineen, makasiineineen, veturitalleineen ja rautatieläisten asuinrakennuksineen valmistui vuonna 1898. Aluksi vaatimattomaksi laituriksi suunniteltu Suolahden liikennepaikka kehittyi tärkeäksi asemaksi ja asemarakennuksessa sijainneesta asemapäällikkö Ahoniuksen virka-asunnosta tuli merkittävä kulttuurikoti.

Avoinna kesä-elokuussa sunnuntaisin, mutta kauniilla piha-alueella voi kuljeskella muulloinkin.

Asematori 1 Suolahti
p. 040 762 3811

HUOMAA MYÖS

AVOIMET PUUTARHAT -TEEMAPÄIVÄ

Kerran kesässä vietetään Avoimet puutarhat -teemapäivää. Jos satut olemaan liikkeellä tuona päivänä, avautuu sinulle runsaasti lisää mahdollisuuksia tutustua keskisuomalaisiin puutarhoihin. Puutarhat avaavat porttinsa vaihtelevasti eri vuosina, joten katso ajankohtainen tarjonta Avoimet puutarhat -verkkosivulta.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: KORSNÄS, MAALAHTI, VÖYRI

Minusta on ihanaa matkustaa pienesti. Päivän tai parin reissu on juuri passeli. Paikalliset pienet ja omaleimaiset nähtävyydet ovat parhaita. Turistirysät jätän mieluiten muille.

Pohjanmaan rannikolla matkaillessa tuntuu melkein kuin ulkomailla olisi. Reissullani löysin viehättäviä, mukavan erilaisia kohteita ja yllätyin Brinkenin kotiseutumuseon kukkapuutarhasta. Joitakin kohteita jäi vielä ensi kertaan. Siksi niistä ei ole valokuvia ja niiden esittelytekstit on poimittu melkein suoraan netistä.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.

KORSNÄS

HARRSTRÖMIN KALASATAMA (KORSNÄS)

Harrströmin kalasatama on ihanan rauhallinen ja idyllinen paikka. Hyvää on myös se, ettei täällä myydä mitään, ei edes pääsylippuja. Museoon saa vapaasti kurkistaa ja muutenkin nauttia alueen tunnelmasta.

Kalasatamassa oli aikoinaan vilskettä. Kahden sadan metrin pituisen luonnonsataman ympärillä on paljon vanhoja ja uudempiakin venevajoja. Alueella sijaitsee kalastajatorppa, joka esittelee kalastajaperheen elämää 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. 

Kahdessa venevajassa on esillä vanhoja veneitä ja moottoreita. 

Rannan tuntumassa on rakennus, jonne pääsee syömään eväitään. Rakennuksesta on merinäköala.

Juuri ennen satamaa on Y-risteys. Jos menee vasemmalle, pääsee kalastajakylän vastarannalle. Sieltä hahmottaa kylän melko hyvin kokonaisuudessaan. 

Jos taas menee oikealle, päätyy varsinaiseen satamaan. Siellä puolestaan voi kuljeskella venevajojen tuntumassa, käydä museossa ja syödä eväitään joko ulkona pöytien ääressä tai sisätiloissa.

Sjötået 45, Korsnäs


HARRSTRÖMIN MYLLYMÄKI (KORSNÄS)

Kvarnbackenin mäellä, kauniissa ympäristössä, sijaitsee kaksi tuulimyllyä menneiden vuosisatojen ja entisaikaisen maanviljelysyhteisön muistomerkkeinä. ”Storkvarnen”, suomeksi Isomylly, on Suomen suurimpia tuulimyllyjä.

Storkvarnen rakennettiin 1840-luvulla, ja se on edelleen alkuperäisellä paikallaan meren ja sen navakoiden tuulten äärellä. Myllyn rakensivat Isak, Karl ja Johan Ingels. Myllyn siivet ovat 19,5 metriä pitkät ja mylly on maanpinnasta siiven yläkärkeen mitattuna 22 metriä korkea. 

Kvarnbackenin pienempi mylly rakennettiin 1800-luvun lopulla. Myllyjä on huollettu, ja ne ovat molemmat käyttökunnossa. Mäellä oli alun perin viisi tuulimyllyä ja koko kylässä kaksitoista pienehköä myllyä. Kvarnbackenin myllyt käynnistetään vuosittain kesäjuhlissa, jolloin ne jauhavat jauhoa.

Gamla Strandvägen 165 Korsnäs


HARRSTRÖMIN VANHA KIVISILTA (KORSNÄS)

Pohjanlahden rantatien varrella sijaitsevan Harrströmin sillan paikalla on ollut silta viimeistään 1600-luvun puolivälissä. Vuonna 1893 kuvernöörin päätöksen johdosta kyläläiset rakensivat paikalle kivipalkkisillan. Sillassa on käytetty satulakivirakennetta, mikä on muunnelma talonpoikaisista satulapuusilloista. Harrströmin kylä on vireä, ja sen asukkaat vaalivat siltaa osana hyvin säilynyttä kylää ja kalastussatamaa.

Sitä minä vain jäin ihmettelemään, kuka ihmeessä haluaa nauttia eväänsä paholaisen silmien edessä. Pöydän ja penkkien päädyssä oli jonkinlainen paholaista esittävä teos. Jäin sitäkin miettimään, että miten se liittyi tähän kauniiseen vanhaan siltaan. Me istahdimme mieluummin nurmelle sillan kupeeseen, pienen kosken varteen syömään eväitämme ja nautimme ihanasta miljööstä.

Gamla Strandvägen 161 Korsnäs

 
KORSNÄSIN KIRKKO

Korsnäsin nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1831 ja edustaa tyyliltään uusklassismia. Valoisassa ja tilavassa kirkossa on harmoniset mittasuhteet. Kirkon alttarin paikka poikkeaa tavallisesta, sillä se on sijoitettu melkein keskelle kirkkoa.

Kirkon ympärillä on kaunis pihapiiri.

Kyrkobyvägen 45 Korsnäs


KORSNÄSIN PAPPILAMUSEO & KOULUMUSEO (Kesä-elokuun kohde)

1830-luvulta peräisin oleva pappila on säilynyt sellaisena kuin se oli 1900-luvun alussa. Tyylikkäät huoneet on sisustettu ajalle ja pappiloille tyypillisin huonekaluin. Puutarha luo puistomaista tunnelmaa.

Kävijä pääsee pappilamuseossa näkemään, miten pohjalainen pappisperhe asui ja eli 1800-luvun lopulla. Sisustus kuvaa sen aikaista pappiskotia alkuperäisine, 1890-luvun kakluuneineen. Seinät on tapetoitu vanhojen Korsnäsin kuvioiden mukaan painetuilla uusilla tapeteilla.

Pappila rakennettiin v. 1831–32 samaan aikaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Korsnäsin kirkon kanssa. Pappila toimi kirkkoherran asuntona aina vuoteen 1967. Se rakennettiin ns. kartanomallin mukaan eli siinä oli iso sali ja pitkänomainen eteinen keskellä, kaksi kamaria yhdessä päädyssä sekä kamari ja keittiö toisessa. Pappilaa laajennettiin ja pidennettiin 1890-luvulla yhdellätoista metrillä, ja siihen tehtiin uusi pääsisäänkäynti. Vanhan osan huonekorkeutta lisättiin siten, että kaikista huoneista saatiin 3,5 m korkeita.

Pappilat olivat ennen vanhaan eräänlaisia epävirallisia kestikievareita, joissa sivistyneistöön kuuluneet matkaajat yöpyivät. Siksi pappilassa oli ainakin yksi vierashuone, jota vanhan perinteen mukaan kutsuttiin piispanhuoneeksi. Korsnäsin pappilan piispanhuone on sisustettu uusrenessanssityyliin.

Pappilamuseon kalustus on ns. kertaustyylejä eli myöhäisempireä, uusrokokoota, uusrenessanssia ja uusbarokkia, jotka olivat suosittuja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kaikki salin huonekaluista ja verhotangoista aina kulmahyllyihin saakka on muotoiltu harkiten ja huolella. Osa huonekaluista on saatu lahjoituksena paikkakuntaan liittyneiltä pappissuvuilta, kun taas toiset on luovutettu käyttöön mm. Pohjanmaan museosta.

Ullakolla on koulumuseo, joka valottaa kirkkoherra Sigurd Öhrbergin 1930-luvulla harjoittamaa keskikouluopetusta.

Sopimuksesta museo voi olla auki muinakin aikoina. Pääsymaksu 5 €. Opastus sopimuksen mukaan.

Rakennus on vaikeakulkuinen liikuntarajoitteisille. Pihanurmikolla ja soralla sen sijaan pääsee pyörätuolillakin kulkemaan.

Kyrkobyvägen 30 Korsnäs
046 560 4267 tai 050 518 1949

KORSNÄSIN KOTISEUTUMUSEO

Pappilamuseon kanssa samassa pihapiirissä sijaitsee kotiseutumuseo. Sen rakennukset ovat kauniita ja pihapiiri miellyttävä.

Olimme sellaiseen aikaan liikkeellä, ettei ollut mahdollisuutta käydä sisätiloissa. Joskus olisi kiva käydä katsomassa morsiankamaria, jossa esitellään vanhan ajan häitä. Esillä on morsiuspuku ja muitakin tekstiilejä. 1800-luvulla oli tapana, että tuleva vaimo valmisti villapaidan tulevalle miehelleen. Paita valmistettiin yhdessä ystävättärien kanssa, joista yksi oli erikoistunut kuvioreunuksen tekoon.

Alueella on tuulimylly, viljalainamakasiini, pieni ruusutarha sekä mauste-, yrtti- ja vihannesmaa, jossa kasvaa muun muassa koiruohoa, rohtosalkoruusua, liperiä ja aaprottimarunaa. Alueen vieressä on lyhyt yhden kilometrin vaellusreitti. Luhtirakennukseen on sisustettu 1950-luvun huone, ja lisäksi siellä on käsityövälineitä, vaunuvaja, piiankamari ja kyläkauppa. Kyläkaupan sisustus on peräisin J.L. Söderlundin vanhasta kyläkaupasta ja esillä on enimmäkseen sota-ajan tuotteita.

Raiteet pyörätuoleille. Talonpoikaistuvan ja luhdin yläkerrokset ovat vaikeakulkuisia liikuntarajoitteisille.

Kyrkobyvägen 32 Korsnäs

 

MAALAHTI

BRINKENIN KOTISEUTUMUSEO (MAALAHTI)

Orrengårdenintalo (1879) ulkorakennuksineen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden: talon kaikki esineet ja työkalut ovat alkuperäisessä ympäristössään. Muut kaksikymmentä rakennusta on siirretty alueelle.

Erityisen paljon minua ilahdutti taloon kuuluva hämmästyttävän hieno ja iso kukkapuutarha. Kukkapuutarha on entistetty sellaiseksi kuin se oli 1930-luvulla. 

Museotie 13 Maalahti


MAALAHDEN KIRKKO

Seurakunnan kolmas kirkko rakennettiin C. Bassin piirustusten mukaan vuosina 1828–29. Kellotapuli on kuuluisan arkkitehti C. L. Engelin luomus ja se rakennettiin 1832. Tapulin eteläpuolen seinässä olevan vaivaisukon on tehnyt Torsten Lundmark vuonna 1990.

Kirkonkuja 2 Maalahti

VÖYRI / ORAVAINEN

VIRGO TYÖLÄISKOTIMUSEO

Virgo työläiskotimuseo kuvaa ainutlaatuisesti 1900-luvun tekstiilityöläisten elämää. Tyypillinen tehdastyöläisen koti on sisustettu aitoon ympäristöön. Esineet ja valokuvat kertovat tehtaalaisten työntäyteisestä elämästä.

Masuunintie 29 Oravainen (Vöyri)

ORAVAISTEN KOULUMUSEO

Oravaisten koulumuseossa esitellään seudun kouluhistoriaa vanhassa luokkahuoneessa, jonka seinät notkuvat kauniista kuvatauluista, vanhoista kirjoista ja mustavalkoisista luokkakuvista. Muut jännittävät esineet kertovat koulurakennuksen monipuolisesta käytöstä vuosien saatossa.

Avoinna sopimuksen mukaan.

Kimontie 494 Oravainen (Vöyri)

KLEMETSINTALOT

Isovihan jälkeen rakennetut talot ovat rakennettu Västerbottenin tyyliin ja ovat uniikki kulttuuriperintö. Talot toimivat nyt kotiseutumuseona. Alueella on kahvila, näyttelyjä ja mökkejä vuokrattavana.

Kärklaxintie 308 Maksamaa (Vöyri)


KIMON RUUKI

Voit vierailla kauniilla ruukin alueella. Alueella sijaitsevat Kimon ruukin museo, taidegalleria, Café Einar, ruukinalue, jatulintarha ja luontopolut.

Kimon ruukissa järjestetään yleisötapahtumia, taontakursseja, taontapäivä, juhannussalon pystytys, ulkojumalanpalveluksia, moottoripyörä- ja veteraaniautotapaamisia, yhteislauluiltoja ja kulttuuri-iltoja.

Bruksgatan 38 Kimo / Oravainen

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: NUUTAJÄRVI, PUNKALAIDUN, URJALA

Pirkanmaan pieniltä paikkakunnilta löytyy aihetta kiireettömälle maaseutuajelulle.  Itse pidän erityisen paljon pienistä paikkakunnista ja niiden pienistä nähtävyyksistä. Turistirysät ovat toisia varten. 

Aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.

NUUTAJÄRVI

NUUTAJÄRVEN LASIKYLÄ

Nuutajärvellä on puhallettu lasia jo vuodesta 1793. Alueen 1850-luvulta peräisin olevissa rakennuksissa toimii pajoja, myymälöitä, kahviloita ja ravintoloita. Lasinpuhaltajien lisäksi kylällä työskentelee keraamikkoja sekä metalli- ja kultaseppiä.

Lasikylä on idyllinen ja hyvin pidetty kokonaisuus eikä kaupallisuus hypi silmille. Pääosin rakennukset ovat hyväkuntoisia.

Voit katsella käsityöläisten työtä ja kokeilla itsekin lasin tai raudan työstämistä, jos varaat ajan etukäteen.

Pruukinraitti 15 Nuutajärvi 

PUNKALAIDUN

Punkalaitumen pitäjän keskusta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Punkalaitumella on kauniita peltomaisemia. Kannattaa ajella rauhassa, jotta ehtii niitä ihailemaan. Kuviin en maisemia saanut sellaisenaan.

PUNKALAITUMEN PAPPILA

Jos haluaa käydä Punkalaitumen pappilassa, kannattaa jättää auto kirkon pihaan ja kävellä sieltä riippusillan yli pappilaan. Pappilan pihaan pääsee autollakin, mutta kävely sillan yli on vaivan arvoinen.

Ei ole suotta sanottu, että Punkalaitumen pappila on yksi Suomen suurimmista. Upeat tuijat sopivat täydellisesti pappilarakennuksen eteen. Rakennusta ympäröi nuorehkolta vaikuttava puutarha.

Pappilan takaa alkaa vanha kuusimetsä, johon on merkitty puolen kilometrin mittainen luontopolku. Olisi ollut ihanaa pujahtaa sammaleiseen, satumaiseen metsään, mutta en olisi pystynyt kävelemään siellä. Onneksi metsän edessä kasvoi tatteja. Ne näyttivät oikein viehättäviltä.

Pappilan uusrenessanssityylinen päärakennus valmistui vuonna 1897. Pappila on peruskorjattu vuonna 1977. Pappilan suunnitteli vammalalainen rakennusmestari Kaarle Kulmala.

Kirkolta pääsee kulkemaan riippusillan yli pappilaan pyörätuolilla, mutta maasto on mäkinen. Pappilan pihapiirissä on helppo kulkea pyörätuolilla.

Kostilantie 67 Punkalaidun


METSÄPOLKU

Metsäpolku alkaa pappilan parkkipaikan vierestä ja päättyy pappilan takapihalle suuren tammen lähistölle. Noin puolen kilometrin merkitty polku kiemurtelee vanhan metsän ikikuusten ja mustikkamättäiden lomitse. Matkan varrella on kosteita paikkoja, hakkuuaukean reunaa, maahan kaatuneita ja osittain maatuneita puita sekä suuria haapoja, joiden latvat kurkottelevat kohti taivaita. Taukopaikan penkeillä on hyvä kaivaa eväät repusta.

Kostilantie 67 Punkalaidun

RIIPPUSILTA PAPPILAAN

Punkalaitumen kirkolta johtaa jokisilta Punkalaitumen pappilaan. Alkuperäinen jokisilta rakennettiin vuonna 1931 riippusiltamalliseksi kävelysillaksi. Silta uusittiin vuonna 1955, mutta se jouduttiin korjaamaan perusteellisesti Punkalaitumenjoen ruoppaustöiden ja vuoden 1966 kevättulvien jälkeen.

Pysäköimme Punkalaitumen kirkon pihaan ja kävelimme hautausmaan poikki alas rantaan. Kävelytietä reunustaa koivukuja. Tummavetisen joen yli johtaa kaunis, valkoinen riippusilta. Sillan sanotaan johtavan pappilalle, mutta sitä ei näkynyt. Aprikoimme josko tuo punainen maatilalta näyttävä talo olisi sittenkin pappila, vaikka ei siltä vaikutakaan. Yllätys oli melkoinen, kun mäen yläosasta alkoi pilkistää vaaleankeltaista. Komea näkymä avautui kulkijalle pikkuhiljaa. Ihana!

Lauttakyläntie 20 Punkalaidun

PUNKALAITUMEN KUNNANTALO

Punkalaitumen kunnantalo on otettu käyttöön vuonna 1925. Jugend-henkinen kaksikerroksinen puurakennus on erittäin kaunis. Ensimmäinen kerros on hirsirakenteinen. Sen toinen kerros on laajan mansardikaton peittämä ja sen katonharjaa koristaa pieni torni.

Punkalaitumen Sanomissa ihmeteltiin perustamistöiden alkaessa sen "erikoista suuruutta" mainitsemalla: "Siitä tulee valtava palatsi ja sitäkin suureellisempi kun se on suunniteltu kaksikerroksiseksi." Taloon sijoitettiin kunnankanslia, kunnankirjurin asunto, valtuustosali, alakoulu ja opettajan asunto. Talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Eränen & Autere Tampereelta.

Talossa on vuosien varrella tehty useita muutoksia ja huonejärjestelyitä. Kunnantalon huoneet ovat tilavia. Ikkunat, erkkerit ja muut syvennykset, kaunis parkettilattia ja hienot kattovalaisimet viimeistelevät kokonaisuuden.

Itse rakennus ja sen ympärillä olevat istutukset ovat näkemisen arvoiset.

Vesilahdentie 5 Punkalaidun

URJALA

PÖLKINVUORI (touko – lokakuun kohde)

Pölkinvuoren metsäpuutarha on parhaimmillaan keväällä ja alkukesästä, kun metsäpuutarhan tuhannet tulppaanit ja narsissit loistavat koivujen katveessa. Nähtävää riittää syksyyn saakka. Voit kulkea luontopolulla ja ihastella eri vuodenaikojen maisemia. Polku nousee näköalapaikalle, josta näkee yli 40 km yli suomalaisen metsämaiseman. Eväsmäestä löytyy kota ja ulkokalusteet.

Puistoon on pääsymaksu. Puiston yhteydessä on puutarhamyymälä, josta saa kukkia, puita ja pensaita. Kahvila palvelee kesäaikaan. Avomaalta saa tuoreet vihannekset suoraan maasta.

Ikaalantie 105 Urjala as.
p. 0400505073

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: NOKIA, SASTAMALA

Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat Nokian ja Sastamalan kohteet. Molemmista löytyy käymisen arvoisia, upeita puutarhakohteita ja muutakin pientä kivaa.

NOKIA

PITKÄNIEMEN SAIRAALA-ALUE

Pitkäniemen mielisairaala-alue ja varsinkin sitä ympäröivä puistoalue on näkemisen arvoinen paikka. Sen rakentaminen on ollut yksi valtion suurisuuntaisimmista rakennushankkeista 1800-luvun viimeisinä vuosina. Sairaalaympäristö on säilynyt alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta lisärakentamista. Sairaala on toiminut psykiatrisena sairaalana näihin vuosiin asti. Nykyään alueella on kehitysvammaisten palveluita.

Sairaala on rakennettu Pyhäjärven niemelle. Pihaan johtaa koivukuja. Valkoiseksi rapatut tiilirakennukset sijoittuvat sisäänajotien molemmin puolin. Koivukujan päässä on kaunis hallintorakennus.

Sairaalan ympäristö on istutettu puistoksi, jossa on monilajinen puusto. Sairaalan vanha hautausmaa sijaitsee etäämpänä Nokian ja Tampereen välisen maantien luoteispuolella. Netissä mainittiin, että sairaalan maatila viljelyksineen ja laitumineen on lopetettu ja vuokrattu ulkopuolisille.

Alueelle tullessa näet infotaulun. Siitä näkee miten rakennukset ovat rykelmänä alueen keskellä, ja niiden ympärillä kiertää kävelyreitti veden rantaa mukaillen. Kävelyreittiä ei ole merkitty sanallisesti tauluun. Kävelyreitti on sairaala-alueen kaunein osuus. Sen pääsee kiertämään pyörätuolillakin. Löydät kävelyreitille infotaulun jälkeen vasemmalta. Toisin sanoen jätä auto jonnekin P-alueelle parkkiin. Mene taulun jälkeen seuraavaan risteykseen ja käänny vasemmalle.

Pitkäniementie 91 Nokia

Pitkäniemen sairaalaan kuljetaan Sarpatintieltä Keskiportintielle, josta käännytään Pitkäniementielle. Sairaalan hallintorakennus sijaitsee Pitkäniementien päässä.

 

SIURON KYLÄ JA SIURONKOSKI

Netissä sanottiin, että Siuronkallion tunnelmalliset, kapeat kylätiet houkuttelevat kävelyretkelle ihastelemaan vanhoja puutaloja ja kauniita pihapiirejä. Pitäisi joskus käydä.

Siuron kylä ja Knuutilan kartano ovat Nokian historian kannalta merkittäviä paikkoja. Knuutilan kartanon alue on Pirkanmaan vanhimpia asuinalueita. Sen historia yltää 1400-luvulle asti. Siuron kylä oli puolestaan merkittävä risteyskohta 1890-luvulta alkaen, sillä siellä pakattiin Kyrön paperitehtaalta tulevat toimitukset junalla Porin ja Tampereen suuntaan kuljetettaviksi.

Siuronkoski on nähtävyys vanhoine voimalaitosrakennuksineen ja kivisiltoineen. Upeat koskimaisemat kutsuvat kalastamaan tai melomaan.

Siurontie

SASTAMALA

TYRVÄÄN PAPPILA

Tyrvään Pappila on kaunis, vuonna 1922 valmistunut kivirakennus upeassa miljöössä Sastamalan keskustan tuntumassa. Vanha pappila toimii nykyään tapahtumatalona, joka tarjoaa opastettuja kierroksia, juhlatilaa sekä ravintolapalveluita. Netin mukaan pappilassa on tarjolla myös lounas.

Eniten puutarhaharrastajan sydäntä sykähdyttää kuitenkin hyvin hoidettu, suuri puutarha Liekoveden äärellä. Puutarhassa on helppo kulkea myös pyörätuolia käyttäen. Siellä täällä on penkkejä istahtamista varten. Laaja valikoima kasveja on nimetty ja puutarhassa on esillä teoksia seitsemältä eri taiteilijalta. Puutarhasta on saatavilla myös kartta.

Asemakatu 4 Sastamala
p. 010 4190 290

TORIKELLO

Jos liikkuu Sastamalassa, kannattaa käydä katsastamassa torikello, joka on saanut teemansa Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoista. Torikello on toteutettu tyylikkäästi. Puutarhaharrastajaa ilahduttivat lisäksi kauniit kesäkukkaistutukset torikellon ympärillä.

Torikatu 1 Sastamala

 
KANGASKAUPPA (NOKIAN KAUPPAHUONE)

Tämän kangaskaupan valikoima on niin laaja, että se on jo itsessään nähtävyys. Kannattaa poiketa ihmettelemässä.

Kauppakaari 6 Sastamala

KISKOKABINETTI

Kiskokabinetti on huoltoasema, jonka pihassa erikoisuutena on niin sanottu Marskin salonkivaunu. Oli kiva elämys käydä tässä vaunussa.

Salonkivaunussa, joka talvisodan puhjetessa muutettiin Mannerheimin käyttöön soveltuvaksi, on sodan aikana vietetty monia merkittäviä tilaisuuksia. Suurin ja juhlallisin niistä oli 4.6.1942 vietetty Suomen marsalkan 75-vuotispäivä. Muiden muassa silloinen Saksan valtakunnankansleri Hitler saapui tervehtimään Suomen marsalkkaa tähän salonkivaunuun. Ennen Hitlerin vierailua Suomen presidentti Risto Ryti ilmoitti samassa salonkivaunussa myöntäneensä Mannerheimille Suomen marsalkan arvonimen.

Hitlerin vierailu oli täysin yksityisluontoinen, joskin keskustelu kosketteli suurpoliittisia kysymyksiä. Suomen silloisesta ulkopolitiikasta ei silloin keskusteltu.

Mannerheimin salonkivaunuja on Suomessa kaksi ja ne ovat olleet osa samaa junaa. Mikkelissä sijaitseva vaunu oli Mannerheimin henkilökohtainen makuu- ja toimistovaunu, kun taas Kiskokabinetin vaunu toimi ravintolavaununa.

Salonkivaunu on joutunut marsalkan junan mukana moniin vaarallisiin tilanteisiin mm. Helsingissä helmikuun lopussa 1944, jolloin kaupunkia pommitti 600–700 viholliskonetta. Vaunu selviytyi kuitenkin kaikista vaaratilanteista vaurioitta.

Aseman perustaja, Kauko Keihänen, hankki Marskin salonkivaunun vuonna 1969. Kiskokabinetille vaunu kuljetettiin maantiekuljetuksena Jalasjärveltä, jossa se oli toiminut kahvilana. Tuntuu uskomattomalta, että kahvioyrittäjä oli aikoinaan pelastanut vaunun romutukselta. Tuohon aikaan Suomen sotahistoriaa ei arvostettu kuten nykyään.

Vaunu on museokäytössä kesäaikaan. Vaunuun on ilmainen sisäänpääsy.

Pirkanmaantie 1057 Sastamala  

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: KANGASALA, PÄLKÄNE, VALKEAKOSKI

Pirkanmaalta löytyy upeita puutarhakohteita, jonne kannattaa tulla kauempaakin. Kaikissa niistä en ole itsekään vielä ehtinyt käymään, joten kaikista ei ole kuvia. Lisään kuvia kun niitä saan otettua. Puutarhakohteiden lisäksi olen listannut muita kauniita tai muuten vain kiinnostavia kohteita. Listalla on jopa automuseoita, sillä hoksasin nostalgisten autojen miellyttävän kauneutta rakastavan silmää.

Pidän itse erityisen paljon kauniista maisemista ja rauhallisesta maaseutuajelusta sekä pienistä nähtävyyksistä. Hyvä kahvila tai ravintola matkan varrella on piste i:n päällä.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.

KANGASALA

ARBORETUM FRICK

Arboretum Frick on 3,2 hehtaarin metsä- ja maisemapuutarha, jonka erikoisuutena ovat kesäkuussa kukkivat lähes 900 alppiruusua ja atsaleaa. Puistossa kasvaa yli 250 puulajia tai -lajiketta ja yli 300 pensaslajia tai -lajiketta. Noin puolet kaikista pensaista on itse siemenestä kasvatettua. Eri Rhododendron -lajeja tai lajikkeita on yli 60. Myös harvinaisia magnoliapuita ja -pensaita löytyy arboretumista paljon. Kukkivien puiden lisäksi 30 vuoden aikana rakennetussa puutarhassa on ruusuja ja pioneita. Kyllä siinä Katajakujan puutarha kalpenee ja voi tuntua vähän valjulta palata takaisin omiin pikkuympyröihin.

Arboretum sijaitsee Natura-alueeseen kuuluvan Ahulijärven rannalla. Järvi on tunnettu lintuvesi, jonka maisemissa pesii mm. kaulus- ja harmaahaikara, ruskosuohaukka ja lehtopöllö sekä harvinainen jalohaikara.

Puutarhakierroksen jälkeen voi nauttia kahvia ja pientä syötävää Pihakahvila Ruusupuun terassilla.

Arboretum Frick on avoinna toukokuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin. Pieni pääsymaksu.

Kotihaantie 20 Kangasala
Ensisijainen pysäköinti: Ahulinjärventie 21
Pieni parkkipaikka myös Kotihaantien alussa
040 7310922

LIUKSIALAN KARTANO & KAPPELI

Jos pidät kauniista maalaismaisemista, kannattaa etsiytyä kartanoiden läheisyyteen, vaikka itse kartanoon tai sitä ympäröivään puutarhaan ei pääsisikään tutustumaan. Liuksialan kartano on juuri tällainen paikka. Se sijaitsee Roineen rannalla ja kartanolle johtaa pari kilometriä pitkä koivukuja.

Aikoinaan Liuksialan kartano on omistanut maat Hämeenlinnaan saakka, joten mistään pienestä kartanosta ei ole kysymys. Liuksialan kartanon tunnetuin asukas on ollut kuningas Eerik XIV:n leski, Kaarina Maununtytär (1577–1612), joka on ainoa Suomessa asunut kuningatar.

Helposti tulee ajateltua, että Kaarina Maununtytär (Kustaa Vaasan miniä) eleli helppoa ja ylellistä elämää kartanossa, mutta pitkä ja raskas on ollut Kaarinan matka Liuksialan kartanoon ja vielä sen jälkeenkin. Hänen puolisonsa Eerik XIV (1533–1577) nousi hallitsijaksi, mutta Eerikin nuorempi veli Juhana (1537–1592) nappasi kruunun, vangitsi isoveljensä ja pysyi kuninkaana kuolemaansa asti. Eerik XIV joutui vankilaan ja käsittääkseni vaihtoi vankilaa useampaan kertaan, joten vaimon lapsineen piti seurata mukana, jopa Kastelholmaan Ahvenanmaalle.

Kun Juhana lopulta tapatti veljensä Eerikin, hän kaikesta huolimatta kohteli veljensä vaimoa tämän arvon mukaisesti. Juhana osoitti Kaarinan asuttavaksi vauraan Liuksialan kartanon. Sinne Kaarina sai Turun linnasta vapauduttuaan asettua Sigrid-tyttärensä kanssa. Poikansa Gustaf karkotettiin Puolaan.

Viimeiset 200 vuotta kartano on ollut Meurmannin suvun omistuksessa. Liuksialan kartano on yksityiskäytössä ja sitä voi katsella vain hieman kauempaa.

Koivukujalta pääsee jonkin matkaa ennen kartanoa kääntymään Liuksialan kappelille, joka on rakennettu vuonna 1917. Samalla paikalla sijaitsi aikoinaan Kangasalan ensimmäinen kirkko 1400-luvulla. 

Liuksialan kartanolta pääsee Leipintietä pitkin rauhallisessa maalaismaisemassa oikoreittiä kohti Vehoniemenharjua. En testannut tätä reittiä, mutta näin netissä sanottiin.

Kappelikuja 19 Kangasala

ÄIJÄLÄ-TALO

Koivukujalta voi poiketa katsomaan myös karjalaisen kulttuurin historiaa esittelevän Äijälä-talon. Juhlatilana toimivan rakennuksen kirjastossa pääsee tutustumaan karjalaiseen historiaan. Avoinna sopimuksen mukaan. 

Itse kävin vain pihalla. Jäi sellainen tunne, että päärakennus oli taidettu remontoida alkuperäisasusta kovin poikkeavaan tapaan.

Liuksialankuja 33 Kangasala  

RAVINTOLA PAAKARI

Ravintola Paakari on nimensä mukaisesti aloittanut konditoriatoiminnasta. Kangasalan keskustassa sijaitsevaan Paakari on valittu Suomen viidenkymmenen parhaimman ravintolan joukkoon sijalle 39.

Paakarissa voi käydä arkisin lounaalla tai syödä kolmen ruokalajin illallisia. 

Ruutanantie 3 Kangasala

SUSHI-RAVINTOLA KONNICHIWA

Tässä hyvätasoisessa ravintolassa on tarjolla monipuolinen sushibuffet ja muita aasialaisia ruokia useine jälkiruokineen kaikkineen. Kaiken kaikkiaan paikka on siisti ja miellyttävä.

Kirkkojärventie 6 Kangasala

MAISEMATIET

Yksi maisemareiteistä suuntautuu Kangasalan keskustasta kohti Kuohunharjua, jonka päältä pilkottaa näkymät Vesijärven suuntaan. Kuohunharjun jälkeen matka jatkuu Kaivannon kanavan yli Vehoniemenharjua kohti. Kovin hulppeita näköaloja autosta ei näe ellei pysähdy niitä varta vasten katsomaan. 

Vehoniemenharjulla on näköalatorni ja museon kahvilan terassilta on myös kaunis näköala (kuva yllä).

Toinen Kangasalan maisemareiteistä jatkuu Kuohunharjun jälkeen kohti Sahalahtea ja Kuhmoista. Tältä reitiltä löytyy Längelmäveden ylittävä Pelisalmen sillat, joka on maisemiltaan kauneudessaan monen mieleen.

Valkeakoskelta Ranta-Koivistoon tuleva Kaarina Maununtyttären tie tarjoaa reilun 20 kilometrin verran mutkikasta maalaistietä.

SAARIKYLÄT

Saarikylät maalaismaisemineen on mukavaa seutua Roineen rannoilla. Saarikylät koostuvat seitsemästä saarilla olevasta pikkukylästä. Yhdyskuntaa on sanottu Sisä-Suomen Ahvenanmaaksi. Aika pitkä pätkä Saarikylientiestä kulkee metsä- ja peltomaisemissa, mutta jossain kohtaa vesistöäkin näkyy.

Saarikylät, Heikin leipä: Saarikylientie 886

SAARIKYLIEN TUULIMYLLY

Haavistoon naitu nuori emäntä Hanna sai tuulimyllyn myötäjäisinä kotitalostaan Kangasalan Heponiemen Huikkolasta. Morsian sai valita, ottaako hyvän hevosen vai myllyn. - Valitsin tuulimyllyn. Toin kyllä mukanani viisi lehmääkin, hän sanoi. Mylly siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1902, ja se oli käytössä vuoteen 1929. 

Myllyn yhteydessä on Haaviston oma kotimuseo. Vanhoja vekottimia voi katsella ainakin Myllypäivien aikaan.

Saarikylientie

Lisätietoja: Pirjo Veckman, 040 552 6460

MOBILIA - AUTON JA TIEN MUSEO

En etukäteen tajunnut, miten paljon pitäisin automuseossa käymisestä. Pääsylipun hinta (14 e vuonna 2024) tuntui kalliilta, joten kävimme vain Vehoniemen automuseossa, jonne oli ilmainen sisäänpääsy. Siellä oivalsin, miten kauniita vanhat autot ovatkaan ja päätin käydä täällä vielä jonakin päivänä.

Kustaa Kolmannen tie 75 Kangasala

VEHONIEMEN AUTOMUSEO JA KAUNIS NÄKÖALA

Vehoniemen Automuseossa on esillä loistoautoja, käyttöautoja, erikoisuuksia sekä moottoripyöriä vuosikymmenien varrelta. Kauneutta rakastavana ihmisenä huomasin viihtyväni museossa oikein hyvin.

Museokahvila on tunnettu herkuistaan ja hienoista järvimaisemistaan, joita voi ihailla suurelta lasitetulta terassilta. Museon naapurissa on vuonna 1927 rakennettu Vehoniemenharjun näkötorni, josta avautuvat kansallismaisemat Roineelle ja Längelmävedelle. Jos näkötorni ei ole sinun juttusi (liikuntarajoite tai joku muu syy), ihaile maisemia kahvilan terassilta tai jatka matkaa Pälkäneelle, josta löydät Pälkäne-portaat ja autolla saavutettavat hulppeat maisemat.

Museokaupasta, Leilan lelukaupasta, voi ostaa autojen pienoismalleja, leluautoja, autokirjoja sekä Kangasalla valmistettua posliinia ja kädentaitajien tuotteita.

Jatkuvasti vaihtuvaan näyttelyyn on vapaa pääsy.

Vehoniemen Automuseo sijaitsee Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueella. Hyväjalkaisille on tarjolla luontopolkuja.

Vehoniemenharjuntie 92 Kangasala

VEHONIEMEN ALAMAJAN KARTANOKAHVILA

Alamaja rakennettiin 1800-luvun lopulla Joutsiniemen kartanon kesäpaikaksi. Nykyään Alamaja toimii kahvilana ja tilausravintolana. Kahvila sijaitsee järvimaisemissa Kaivannon kanavan kupeessa.

 
Tarkistathan aukioloajat Facebook-sivuilta.

Alamajantie 90 Kaivanto
Puh. 040 526 3878

TAIDEKESKUS KUHMALAHDEN TAIDEPAPPILA

Taidepappilan rakennus toimi Kuhmalahden seurakunnan pappilana jo vuodesta 1651, jolloin Pietari Brahe lahjoitti sen papin virkataloksi. Vuonna 1971 pappila siirtyi keramiikkataiteilija Teemu Luodon omistukseen, ja siitä muotoutui tunnettu taide-elämän keskus kesäkursseineen ja tapahtumineen.

Vuotuisen vaihtuvan näyttelyn lisäksi Taidepappilassa on esillä pysyvä näyttely Teemu Luodon veistoksia sekä puutarhassa kiertävä taidepolku.

Taidetie 19 Kangasala
+358 40 0268966

PÄLKÄNE

PYHÄN MIKAELIN RAUNIOKIRKKO

Rauniokirkossa voi piipahtaa oman aikataulun mukaan. Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko osuu viehättävän matkailureitin, Pirkanmaan läpi kulkevan 12-tien varteen. Keskiaikaisen harmaakivikirkko rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495–1505 välisenä aikana ja vuonna 1740-luvulla kirkon rakenteet alkoivat pettää. Nyt kirkosta on jäljellä enää rauniot, joiden lomassa järjestetään vihkimistilaisuuksia, jumalanpalveluksia ja konsertteja.

Raunioita ympäröi viljavat pellot ja maalaismaisema.

Rauniokirkontie 16 Pälkäne

SYRJÄNHARJU JA PÄLKÄNE-PORTAAT

Pälkäne-portaat ja varsinkin sen ylätasanne on juuri sinulle, joka haluat nähdä hulppeita maisemia, mutta näkötornit tai portaiden kiipeäminen eivät ole sinun juttusi (liikuntarajoite, tiukka aikataulu tai jokin muu syy). Näköalatasanteelle pääsee autolla ja näköalat ovat huikeita. 

Portaat ovat toki myös sinulle, joka haluat kuntoilla. Halutessasi voit aloittaa reippailun Aapiskukko-huoltoasemalta, kiivetä 210 askelmaa ja palkita itsesi kauniilla näköaloilla.

Syrjänharjuntie kulkee nimensä mukaisesti korkealla harjulla ja molemmin puolin tietä pilkistää vesistö. Harjun laelta aukeavat kauniit maisemat Pälkäne- ja Mallasvedelle.

Portaiden alapää: Tervapirtintie 7 Pälkäne
Portaiden yläpää ja näköalatasanne: Syrjänharjuntie (vähän ennen Syrjänharjun vesitornia)

VALKEAKOSKI

VISAVUORI

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin (1864–1942) taiteilijakoti ja ateljee. Lisäksi Visavuoresta löytyy Kari-paviljonki, jossa on esillä pilapiirtäjä Kari Suomalaisen töitä ja ajoittain vaihtuvia näyttelyitä. Taiteilija Kari Suomalainen (1920–1999) oli Helsingin Sanomien ja koko maan tunnetuin pilapiirtäjä. Wikström oli hänen isoisänsä.

Kuvanveistäjä Emil Wikström rakensi ainutlaatuisen hirsilinnansa, Visavuoren, Sääksmäelle 1900-luvun alussa. Visavuoressa ovat paikallaan alkuperäiset huonekalut ja mm. isännän itsensä suunnittelemat takat. Talon urut ja tähtitorni kertovat mestarin monista mielenkiinnon kohteista. Veistoksia on esillä noin sata.

Huvilan entisöity puutarha on nähtävyys. Alueella on myös museopuoti ja kahvila.

Visavuorentie 80 Tarttila
03 543 6528
Museo on auki ympäri vuoden, tarkista aukioloajat netistä.

VOIPAALAN TAIDEKESKUS

Voipaalan kartanon taidekeskuksessa järjestetään nykytaiteen näyttelyitä ympäri vuoden. Näyttelyn yhteydessä on avoinna myös kartanokahvila. Kartanon läheltä löytyy myös 500 vuotta vanha Sääksmäen kirkko.

Voipaalan kartanolla on 1700-luvun barokkimainen puutarha. Barokkimainen puutarha hedelmäpuineen oli harvinaisuus 1700-luvun Suomessa. Maanviljelyksen kehittämisessä kartanolla on ollut merkittävä rooli: Suomen ensimmäinen sokeritehdas oli Voipaalassa.

Voipaala on avoinna ympäri vuoden. Kahvila ja wc ovat pääsymaksutonta aluetta.

Kuvaaminen näyttelyssä on sallittua, kun kuvaat yleisnäkymää tai itseäsi/ystäviäsi teosten jäädessä taustalle. Kuvaaminen on luvanvaraista, jos kuvaat yksittäistä taideteosta. Valokuva, jossa on yleiskuva tiloista, on sallittu jakaa somessa. Myös kaikki selfiet Voipaalassa ovat jopa suositeltavia.

Alueella on laaja pysäköintialue. Päärakennuksen vieressä on tilaa parille lyhytaikaiselle pysäköinnille, mm. inva-paikka. Alueen rakennukset ovat vanhoja, peräisin 1700–1900-luvulta. Esteettömyys pyritään huomioimaan tilojen perusparannusten yhteydessä.

Laajat parkkipaikat ja pihatiet ovat esteettömiä, mutta sorapäällysteisiä. Voipaalan pihasta lähtee ulkoilureitit Rapolanharjulle, jonka maastokierros ei sovellu liikuntarajoitteisille.

Sääksmäentie 772 Sääksmäki
p. 040 335 7071


KAUPPILANMÄEN MUSEOALUE (kesäkohde)

Kauppilanmäen museoalue esittelee paperitehtaan työläisten asunto-oloja. Alueella on viisi asuinrakennusta, jotka kuvaavat paperityöläisten asunto-oloja 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Lisäksi alueelta löytyy työväentalo, savusauna, aitta sekä vanha sahakone.

Kauppilanmäen piha-alue on yleinen puisto, jossa voi nauttia vaikka omat eväänsä. Upeat puiset rakennukset ja vehreä alue ovat varsin rauhallinen keidas lähellä Valkeakosken kanavaa.

Rinnekatu 5 Valkeakoski
Museon parkkipaikka Kauppilankatu 11–13. Myös Rinnekadun varressa on syvennys, jossa voi pysäköidä.
040 563 6017 (kesällä)
040 756 5291 (talvella Myllysaaren museon info)
Opastus kuuluu pääsylipun hintaan. Opastukset tasatunnein Työväentalolta.

Museoalue on osittain mäessä sijaitseva puisto, jossa kulkee hiekkateitä ja polkuja. Maasto ja rakennukset ovat osittain vaikeakulkuisia. Museorakennuksiin ei pääse ilman portaita. Yläpihalla on tasaista nurmikkoaluetta. Alueella ei ole inva-wc:tä.


TERVAPÄÄSKY PUUTARHAKAHVILA (kesäkohde)

Tämä mustan hirsihuvilan vanha puutarha on saanut historiallisen puutarhan arvonimen neljäntenä Suomessa, tunnuskasvinaan kultaterttuselja (Sambucus racemosa "Aurea"). Huvila on mainittu valtakunnallisesti merkittävien rakennusten luettelossa.

Huvilan puutarha on Th. Renvallin suunnittelema. Puutarhan kasvien värit sointuvat tummaa huvilaa vasten. Ikivanhasta asutuksesta kertovat kulttuuriseuralaiskasvit kuuluvat paikan kasvikerrostumiin Renvallin istuttamien ja uudempien perennoiden seassa. Puutarhan on entisöinyt noin kymmenen vuotta sitten museopuutarhuri Anna Kamara.

Sääksmäentie 825 Valkeakoski
040 5264825 tai 0407154160

Puutarhakahvila Tervapääsky on avoinna vain kesäisin.


KAUNIS TIE TARTTILASTA IITTALAAN

Jos sinulla ei ole kiirettä, kannattaa ajaa Valkeakosken Tarttilasta Iittalaan pientä tietä. Rauhallisesti ajellen näet monia kauniita maisemia ja yksityiskohtia tien varrella. Tie kulkee seuraavien kylien kautta: Tarttila, Saarioispuoli, Sirkankulma, Kuurila ja Pispanmäki.

Tarttilan koulu: Koulukuja 4 Valkeakoski