PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: MIKKELI JA MÄNTYHARJU

Mikkeli on puutarhaharrastajan unelmakohde. Seudulla on useita, todella näyttäviä puutarhakohteita ja Mäntyharjulla vielä lisää. Minulle jäi sellainen tuntu, että kartano ja pappila ovat aikojen saatossa innostaneet koko seudun väen puutarhapuuhiin. Mikkelissä on monenlaista muutakin nähtävää, joten kannattaa varata riittävästi aikaa. Äläkä unohda maistaa savumuikkuja. Niillä paikallisetkin herkuttelevat.

Monesta kohteesta puuttuvat osoitteet, ne löytyvät kohteen nimellä navigaattorista.

MIKKELIN TORI, OSTOSKESKUS STELLA & KAUPPAHALLI, KAUPUNGINTALO JA MANNERHEIMIN PATSAS

Torin ympärillä on muutamia näkemisen arvoisia kohteita, kuten kauppahalli ja ostoskeskus Stella, Mannerheimin patsas ja kaupungintalo. Torin laidalla on myös grillikahvila, jolla on hauska nimi: Toripulu. Sitä en testannut.

OSTOSKESKUS STELLA

Nostan hattua ostoskeskus Stellan suunnittelijalle. En tiedä, olenko aiemmin käynyt yhtä kauniissa ostoskeskuksessa. Kauppakeskus Stella avasi ovensa 11.11.2011 kello 11.11. 

Ostoskeskukseen kannattaa mennä sisään torin puoleisesta sisäänkäynnistä, joka on todella kaunis.

Kauppakeskus Stella: Hallituskatu 3–5 Mikkeli

KAUPPAHALLI 

Erityinen helmi ostoskeskuksen sisällä on kauppahalli, joka on remontoitu vanhasta linja-autoasemasta. Kauppahalli on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema.

Kauppakeskus Stella: Hallituskatu 3–5 Mikkeli

KAUPUNGINTALO

Torin etelälaidalla on Mikkelin kaupungintalo vuodelta 1912. Sen sanotaan edustavan wieniläisjugendia. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist.

Raatihuoneenkatu 8–10

MANNERHEIMIN PATSAS

Mannerheimin patsas kannattaa käydä katsomassa, sillä tämä suurmies on Mikkelissä hyvin keskeinen henkilö edelleen. Hänellä on sotilaallinen askel patsaanakin.

Maaherrankatu

 

RAUTATIEASEMA JA MANNERHEIMIN SALONKIVAUNU

Minusta on aina kiehtovaa, kun näin vanhat rakennukset, kuten Mikkelin rautatieasema, ovat yhä edelleen käytössä. Uusrenessanssityyliä edustavan Mikkelin aseman piirustukset on hyväksytty 1888 ja se on rakennettu Savonradan yhteydessä. Kaunista asemarakennusta on tosin laajennettu ja tehty moderni katos, mutta sitä ei onneksi ole kokonaan menty tärvelemään.

Asemarakennuksen vieressä on Mannerheimin salonkivaunu. Vaunussa on salonki, viisi makuuhyttiä, keittiö ja vessa. Vaunu oli osa suurempaa Mannerheimin esikuntajunaa, jota hän käytti vuosina 1939-1946. Junassa oli veturi, kaksi makuuvaunua, konduktöörinvaunu, autonkuljetusvaunu sekä ilmatorjuntavaunu. 

Mannerheimin salonkivaunuun voi yleensä tutustua vain ikkunoista kurkkimalla. Vaunu on avoinna vierailijoille vain kerran vuodessa, Mannerheimin syntymäpäivänä eli puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta.

Netistä ei löytynyt osoitetta

VANHA KASARMIALUE JA TYKKIPUISTO

Mikkelin vanha kasarmialue on kaunis ja yhtenäinen. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja on yksi parhaiten säilyneistä puukasarmialueista Suomessa. 

Puukasarmi rakennettiin vuosina 1879-1882 ja sitä laajennettiin 1910-luvulla venäläisen sotaväen tiilikasarmeilla. 1920-luvulta 1960- luvulle asti se oli Suomen puolustusvoimien käytössä. Vanhalle kasarmialueelle on sijoittunut muuta julkista toimintaa 1970- luvulta lähtien. Tarkk’ampujakasarmi puistoineen ja harjoituskentän ydin ovat pääosin tallella.

Tarkk’ampujakasarmin aikaiset istutukset ovat koivuja, asuinrakennusten pihoja rajaavat siellä täällä tuon ajan syreeniaidat. Ainakin kasarminkentän tuntumasta voi löytää sinne sata vuotta sitten idästä kuormien mukana kulkeutuneita kasvilajeja. Tiilikasarmien alueella on kasarmin aikaisista istutuksista tallella mm. jaloja havupuita mäntyjen ja 1900-luvun lopun istutusten joukossa.

Puukasarmien keskellä oleva Tykkipuisto on säilyttänyt alusta alkaen nykyisen muotonsa. Alueelta jouduttiin kaatamaan yli satavuotiaita koivuja, jotka on korvattu uusilla puilla. Entisen artellin (ruokala, kirjasto) paikalle on varattu tila esiintymislavaa varten. Rakennuksen ääriviivat ovat näkyvissä kiveyksessä. Tykkipuistossa elää liito-oravia.

Netistä ei löytynyt osoitetta

JÄÄKÄRINKADUN PUUTALOT

Lisää puutaloidylliä voi löytää Jääkärinkadun varrelta, joka tosin ei ole läheskään niin yhtenäinen kuin vanha kasarmialue.

Jääkärinkatu

EMOLAN PUUTALOALUE

Emolan kaupunginosa, Puuemola, Mikkelin keskustan pohjoispuolella on omaleimainen, aika hauska asuinalue. Alue on rakentunut työläiskaupunginosaksi 1860–1920-luvulla. Alue on moni-ilmeinen, sillä se on rakennettu vapaasti ilman kaavoitusta tai valvontaa. Eri-ikäisestä puurakennuskannasta ja osittaisesta uusiutumisesta huolimatta Emola on säilyttänyt historiallisen rakenteensa ja vanhan esikaupunkimaisen kaupunkikuvansa. 

MURAALI VÄÄRÄT VERMEET

Muraaleja on aina hauska käydä katsomassa paikan päällä, vaikka ne olisi nähnyt jo netissä. Tämä syksyinen maisema kerrostalon seinässä on Anetta Lukjanovan ja Taneli Stenbergin taidokas työ. Teoksen nimi paljastaa siihen sisältyvän savolaisen huumorin.

Isokokoisen ja paljon yksityiskohtia sisältävän seinämaalauksen työstäminen vei taiteilijoilta kaksi viikkoa ja 110 litraa maalia.

Vesitorninkatu 6 Mikkeli (Emolan ja vanhan kasarmin välillä)

KENKÄVERO

Jos vierailet Mikkelissä, älä jätä Kenkäveroa käymättä. Tähän kauniiseen pappilaan ja sen miljööseen tutustumiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Sen lisäksi, että Kenkäverossa on hyvätasoinen ravintola ja putiikkeja, sen kaunis puutarha on kokemisen arvoinen. Kesäisin pihapiirissä voi nähdä lampaita ja kanoja. Lisäksi kesäkaudella piharakennuksissa on erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia.

Vuodelta 1869 oleva pappilarakennus on poikkeuksellisen iso, noin kaksi kertaa suurempi kuin tavalliset pappilat. Läheltä piti, ettei pappilaa pistetty matalaksi sen jälkeen, kun sen viimeinen kirkkoherra muutti kaupunkiasuntoon vuonna 1969. Ravintolaksi ja matkakohteeksi Kenkävero remontoitiin 1990-luvun alussa.

KENKÄVERON PUUTARHA

Kenkäveron puutarhassa on hämmästyttävä määrä erilaisia mielikuvituksellisia ruukkuistutuksia. Joihinkin istutuksiin on yhdistelty niin hyötykasveja (tomaatteja, kurpitsaa, persiljaa...) kuin koristekasvejakin. Keskikesällä kukkivat pionit. Nähtävää riittää kuulemma koko kasvukaudeksi ja sen voin uskoa. Minun ottamat kuvat ovat syyskuulta 2024.

Puutarhassa kasvaa runsaasti erilaisia perinteisiä perennoja sekä yrtti-, rohdos- ja hyötykasveja, joihin voi tutustua oman aikataulun mukaisesti, sillä puutarhaan on aina vapaa pääsy.

Pursialankatu 6 Mikkeli

MIKKELIPUISTO

Puutarhapuistosta löytyy lähes kolmekymmentä puutarhaosastoa, eri yhteistyötahojen tekemiä mallipuutarhoja, joista voi poimia vinkkejä omaan pihaan tai puutarhaan. 

Minulla oli ennakkoluuloja tämän puiston suhteen, sillä ajattelin sen olevan liian urbaani ja kaupallinen omaan makuuni. Onneksi kuitenkin menin sinne, sillä puisto oli todellakin käymisen arvoinen. Mieheni mielestä kohde oli yksi Mikkelin parhaista nähtävyyksistä. 

Minua viehätti se, että alue ei ollut liian uusi, vaan kasvit olivat ehtineet kasvaa ja varttua. Kuitenkin yleisilme oli siisti. Useimmat ratkaisut toki olivat enemmän kaupunkipuutarhoihin kuin maaseudulle, mutta olivat virkistävän erilaisia nähdä. 

Mikkelipuiston edessä on kaksi nostalgista ratikkavaunua juhlakäyttöön.

Mikkelipuistossa on oma kahvila ja ravintola, joita tosin en itse testannut.

Puistoalueelle on vapaa pääsy ympäri vuoden.

Pursialankatu 5

KIRKONVARKAUDEN SILTA

Riippusilta ja sillalta Saimaalle avautuvat maisemat eivät olleet mitenkään ikimuistoiset. Sen sijaan sillan kupeessa oleva tilataideteos teki minuun suuren vaikutuksen. Yhdessä silta ja taideteos muodostivat hienon kokonaisuuden, jota voin suositella.

Riippusilta valmistui vuonna 1967. Silta ylittää Pappilanselän ja Annilanselän välisen salmen ja on osa kantatietä 62. Erikoisen nimen arvellaan johtuneen siitä, että alueella 1600- ja 1700-luvulla sijainnut kirkko katosi vesiteitse kuljettaessa näkyvistä Kirkonvarkauden kohdalla. Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, sittemmin kuninkaankartanoita ja ratsutiloja.

TILATAIDETEOS VASTEN AURINGON SILTAA

Kaarina Kaikkosen tilataideteos "Vasten auringon siltaa" vuodelta 2017 sijaitsee Kirkonvarkauden sillan kupeessa. Teoksessa on loistava idea ja taitava toteutus. Kuva ei tee oikeutta tälle upealle taideteokselle.

Taiteilija on suunnitellut teoksensa Saimaan rantakalliolle mietiskely- ja rauhoittumispaikaksi. Jokainen voi valita mieleisensä paikan ja päästä osaksi tätä hienoa taidetta.

Teoksen materiaaleina ovat louhitut luonnonkivilohkareet, alumiinista valmistetut tuolit ja valaisimet. 

Taideteoksen pystyy parhaiten kokemaan venevalkamasta käsin. Viitta venevalkamaan sijaitsee Mikkelin keskustasta tullessa oikealla juuri ennen riippusiltaa.

 

KAIHUNHARJU, PURSIALAN HIIDENKIRNU JA URPOLAN LUONTOKESKUS

Taajamassa sijaitsevan Kaihunharjun alueella kiertää merkitty Kaihun kierroksen polku, jolta on yhteys Pursialan hiidenkirnulle ja Urpolan luontokeskukseen. Urpolan luontokeskus toimii Mikkelin vanhimmassa asuinrakennuksessa, joka on peräisin vuodelta 1782.

Kaihun kierroksen maasto on helposti kuljettavaa tasaista asfaltti- ja hiekkatietä, jonka varrella on levähdyspenkkejä taukoja varten. Harjun molemmin puolin on Saimaa.

 

TERTIN KARTANO

Tertin kartano on yksi Mikkelin parhaimmista nähtävyyksistä. Kartanomiljöössä on niin runsaasti nähtävää, että käyntiin kannattaa varata riittävästi aikaa. Ei olisi lainkaan hullumpi ajatus jäädä kartanolle yöksikin. Huoneita on monen hintaisia.

PUUTARHAKAHVILA & RAVINTOLA

Kartanolla on sekä puutarhakahvila että ravintola. Itse söin todella herkullisen ja monipuolisen lounaan, joka oli lisäksi kohtuuhintainen. Sitä voin lämpimästi suositella. Ihanana yksityiskohtana mainittakoon, että lemmikkikoiriakaan ei ole unohdettu. Niille on tarjolla oma ylellinen menu.

Viihtyisiä istumapaikkoja löytyy runsaasti sisältä ja pihalta sekä puutarhasta. Puutarhakahvila palvelee ympäri vuoden.

Monenlaisia herkkuja voi ostaa kotiin viemisiksi. Myytävänä on myös sisustustuotteita ja vaatteita. Kesäaikaan muotikauppa palvelee tunnelmallisessa viljamakasiinissa, joka on jo itsessään näkemisen arvoinen. Talviaikaan vaatteet ovat esillä puutarhakahvilan nurkkauksessa.

KARTANON PUUTARHA

Tertin kartanon pihapiiriä ympäröi neljän hehtaarin puutarha. Alueella on runsaasti hyöty- ja koristekasveja, salainen muuripuutarha, arboretum sekä ruusupuutarha. Keväällä kartanon pihapiiriä kaunistaa kirsikkapuistikko. 

SALAISUUKSIEN PUUTARHA

Salaisuuksien puutarha sijaitsee humalan peittämänä navetan  raunioiden sisällä. Muurien sisälle on pääsymaksu ja sinne pääsee lähinnä ryhmän mukana. (Opastus kestää noin 40min. Hinta 5 €/hlö. Minimiveloitus 50 euroa.) Onneksi muurien ulkopuolellakin riittää hämmästeltävää.

Salaisuuksien verhoa raotettiin netissä sen verran, että navetan raunioiden suojassa on puutarhurin maja sekä kivihuone koristeellisine kasvipenkkeineen. Lisäksi salaisuuksien puutarhasta löytyy ruusu- ja nurmihuone. 

YRTTITARHA

Kartanon yrttitarha oli kaunis vielä syksylläkin. Kasvit on istutettu siten, että ne muodostavat kauniita väriyhdistelmiä ja istutuskuvioita. Keittiöyrttien lisäksi tarhasta löytyy salaatteja, papuja ja syötäviä kukkia. Ruutupuutarhan antimiin kuuluvat yrtit sekä väreittäin kylvetyt juuresmaat ja omena-, kriikuna- ja luumutarha. 

RUUSUTARHA

Vaaleanpunainen, aivan kartanon päärakennuksen sävyinen ruusu on viihtynyt Tertin pihapiirissä jo toista sataa vuotta. Tertin kartanossa on niin runsaasti nähtävää, että unohdin käydä katsomassa ruusutarhan kartanorakennuksen takana.

ARBORETUM

Kokkokallion juurelta, hiukan kauempana kartanon pihapiiristä, löytyy lähes sata erilaista puulajiketta. Arboretumiin nimikkopuunsa on istuttanut mm. balettitanssija Vladimir Malakhov ja kapellimestari Valeri Gergijev. 

Kasvillisuuden seassa on taideteoksia. Oma suosikkini oli ikään kuin puulajipuiston porttina toimiva Pentti Hakalan Rupelaattori.

Arboretum on sen verran vaikeakulkuista maastoa, että en mennyt kaikkialle. Mukava oli kuitenkin nähdä puiston alkuosa hiekkatieltä käsin.

Tertin kartano: Kuopiontie 68 Mikkeli

PERINNERUOKA SAVUMUIKUT

Päätin aloittaa haasteen, jossa maistan paikallisia herkkuja. Sen ei tarvitse olla pääruoka tai leivonnainen, kunhan on paikkakunnalle jollakin tavalla leimallinen. Mikkeliläisille savumuikut ovat juuri sellainen herkku. Muikkuja näkee kaikkialla ja minusta tuntuu, että kaikki niitä täällä myös syövät. 

En varsinaisesti ilahtunut, kun sain huomata, että tyypillinen paikallinen ruoka on muikkua ruotoineen kaikkineen. Kuitenkin kun haasteen olin aloittanut, perääntyminen ei ollut vaihtoehto. Luotin siihen, että Tertin kartanon lounaspöydässä tarjottavan muikun täytyy olla herkullista. Kartanon herkkupuodista muikkuja saa ostaa myös säilykepurkeissa.

Tarjoilija opasti, että muikkuja syödään yleensä perunan ja vaikkapa sinappikastikkeen kanssa. Ei yhtään hassumpaa! Ruodot olivat niin pehmeitä, ettei niitä edes huomannut syödessä. Söin savumuikkuja myös rakuunahyytelön kanssa ja sepä vasta hyvää olikin. Ainakin se hyytelö.

Tosi kiva, että tuli maisteltua, mutta säilykemuikkuja minun ei tarvinnut kotiin ostaa. 

 

SUUR-SAVON MUSEO

Tämä vanha lainajyvästö näytti niin hienolta, että ohi ajaessani otin siitä kuvan. Museo oli kiinni, mutta ehkä seuraavalla kerralla pääsen poikkeamaan sisälläkin.

Mikkelin kaupungin kulttuurihistoriallinen museo, Suur-Savon museo esittelee Mikkelin seudun historiaa. Museon näyttelytilat sijaitsevat vuonna 1848 rakennetussa Mikkelin pitäjän kivisessä lainajyvästössä. Museokäytössä rakennus on ollut vuodesta 1960 lähtien.

Museon perusnäyttely kertoo eteläsavolaisesta talonpoikaiskulttuurista sekä Mikkelin kaupungin historiasta. Rakennuksen toisessa kerroksessa on esillä museon tina- ja porsliinikokoelmat sekä tekstiilejä. Esillä on muun muassa Mikkelin seudun muinaispuku. Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu kaupungin historiaan liittyvää esineistöä sekä käsityöläisistä kertovaa esineistöä. Perusnäyttelyn lisäksi museossa esitellään vuosittain vaihtuvia teemanäyttelyjä rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Museokauppaan on ilmainen sisäänpääsy.

Otavankatu 11 Mikkeli

NAISVUOREN PUISTO 

Naisvuorella, Mikkelin keskustan korkeimmalla kohdalla, on kaunis, pieni historiallinen puisto suihkulähteineen ja istutuksineen. Varsinkin näkötorni on todella kaunis.

Mikonkatu 23 Mikkeli

LIETVEDEN MAISEMATIE

Lietveden maisematie Mikkelin ja Puumalan välissä on kuulemma ajamisen arvoinen. Tie 62 mutkittelee läpi suomalaisen maaseudun ja järvimaisemien Mikkelistä Anttolan ja Puumalan kautta Ruokolahdelle. Matkan varrella on monta uniikkia taukopaikkaa, joten reitille on syytä varata riittävästi aikaa. Yksi reitin tunnetuimmista näköalapaikoista on Lietvesi, jossa tie kulkee läpi pienten saarien ja ylittää Saimaan upeaa siltaa pitkin. Lietveden näköalapaikalla on näköalatasanne, josta saa otettua hienoja kuvia kaikkina vuodenaikoina.

MÄNTYHARJU

RYÖNÄNHOVIN PUUTARHA

Mäntyharjulla sijaitsee Kottikärryn kääntöpiiri -blogista tuttu puutarha, nimeltään Ryönänhovi. Puutarhaan pääsee vierailemaan tiettyinä päivinä, mutta myös erikseen sovittuina aikoina. 5-tieltä on vain kilometrin poikkeama. Olisipa mielenkiintoista päästä käymään täällä!

Kopioin Ryönänhovin sivuilta tietoja tästä kauniista ja monipuolisesta puutarhasta. Kuvat sain Päiviltä, joka on Ryönänhovin emäntä.

Ryönä, aikaisemmalta nimeltä Gröndal, on mainittu kruununtilana jo vuonna 1664. Tilan nimi Gröndal oli käytössä parin sadan vuoden ajan. Savolaisten suuhun ruotsinkielinen nimi ei sopinut, ja vuosien saatossa tila tuli tunnetuksi nimellä Ryönä. Uusi nimi kuvasti paikallista huumoria, mutta todennäköisesti asiaan vaikutti myös vuosikymmeniä jatkunut tilan heikko hoito. Itä-Suomessa kartanoita kutsuttiin perinteisesti hoveiksi, ja niinpä tilan viralliseksi nimeksi merkittiin vuonna 1898 tilarekisteriin Ryönä / Ryönän hovi.

Hoidettu puutarha on yli hehtaarin kokoinen. Vanhat rakennukset muodostavat suojaavan pihapiirin ja vanhat puut sekä syreeniaidanteet rajaavat puutarhaa. Päärakennuksen ja rannan väliin jää laaja etelänpuolen puutarha istutuksineen. Puutarhassa on laajoja istutusalueita kukkivine puineen, pensaineen ja perennoineen.

Keittiöpuutarha nykyisessä muodossa on perustettu 2018. Kasvihuoneessa kasvavat erilaiset tomaatit, kurkut, paprikat ja basilikat. Kasvihuoneen ympärillä keittiöpuutarha tuottaa satoa kasvulavoissa sulassa sovussa pölyttäjiä miellyttävien kukkien kanssa.

Keittiöpuutarhan viereen vanhalle laitumelle on syntymässä pienimuotoinen arboretum eli puulajipuisto. Vuosina 2019–2023 on istutettu paljon puita ja pensaita. Istutukset täydentyvät joka vuosi, myös vuonna 2024. Paljon on aherrettu, monta projektia on myös suunnitteilla. Tavoitteena on päästä seuraamaan erilaisten puiden, kukkivien pensaiden ja köynnösten kasvua sekä rauhoittua kulkemaan näkymistä nauttien. Perennat ja sipulikukat lisääntyvät ajan myötä maanpeitekasveiksi.

Voit tutustua puutarhaan omatoimisesti, isäntäväki vastaa mielellään kysymyksiin.

Puutarhakierroksella liikutaan nurmikoilla. Kulkeminen onnistuu monin paikoin rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Pysäköintitilaa löytyy nurmikolta ennen punaista tallirakennusta sekä tallin takaa hiekkakentältä.

Avoimet vierailupäivät näet Ryönänhovin nettisivuilta. Sieltä näet myös ajantasaiset tiedot pääsymaksusta ja siihen sisältyvistä mahdollisista tarjoiluista. Jos haluat varmistaa ryhmälle tai itsellesi opastetun kierroksen, kannattaa sopia yksityinen aika aukioloajan ulkopuolella. 

Mäkkiinmaantie 3 Mäntyharju
+358405275749 /Päivi Honkanen

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN, ORIVESI

Tampereen pohjoispuolen kunnissa on muutamia todella käymisen arvoisia puutarhakohteita. Samalla kannattaa katsastaa muutkin kohteet. Itselläni on vielä monta mielenkiintoista kohdetta käymättä. Päivitän juttua sitä mukaa, kun saan uusia kuvia.

HÄMEENKYRÖ

PINSIÖN TAIMISTO

Pinsiön taimiston yhteydessä on yli 6 000 neliömetrin upea näyttelypuisto. Sen malliryhmistä ja -rakenteista voit löytää vinkkejä ja ideoita omaan pihaasi. Voit tutustua puistossa erilaisiin pihan rakenteisiin kuten muureihin, vesiaiheisiin sekä pinta- ja katemateriaaleihin. Hortonomi Saara hoitaa näyttelypuistoa. Voit kysellä häneltä vinkkejä myös puutarhaan, lannoituksiin, leikkauksiin ja kasvien valintoihin.

Taimipihan välittömässä läheisyydessä palvelee Maalaiskahvila Viljamin Vintti.

Pentinmaantie 25 Pinsiö / Hämeenkyrö
p. 03 3122 2510


TIMIN MÄNTY

Timin mänty lienee Pirkanmaan vanhin ja kuuluisin mänty. Männyn syleilyyn tarvitaan kolmen ihmisen käsivarret. Männyllä on kairausten mukaan ikää vajat 400 vuotta.

Timintie 257 Hämeenkyrö


FRANTSILAN KEHÄKUKKA

Frantsilan Kehäkukka Pappilanjoen rannalla on Hämeenkyrön suosituin matkailukohde. Vuonna 1875 rakennetussa koulurakennuksessa toimii viehättävä kahvila, kasvisravintola sekä yrtti- ja lahjatavaramyymälä. Kesäkuukausina pihapiirissä on lisäksi 300 yrtin näytepuutarha, käsityöpuoteja sekä Hämeenkyrön matkailuinfo.

Yrjö-Koskisentie 1 Hämeenkyrö
p. 03 371 4637


F.E. SILLANPÄÄN MYLLYKOLU (kesäkohde)

Myllykolu Kierikkalan kylässä on kirjailija F. E. Sillanpään syntymä- ja lapsuudenkoti. Myllykoluun ja Töllinmäkeen voit tutustua eMuseo-mobiilioppaan avulla. Mobiiliopastus saatavilla aina https://emuseo.fi/fesillanpaa

Nobeltie 80 Hämeenkyrö
p. 0504005072

SASI-MAHNALA MAISEMATIE

Jos liikut Hämeenkyrössä, kannattaa ehdottomasti ajaa tämä kaunis maisematie, jonka varrella ovat kylät Sasi ja Mahnala. Sasin ja Mahnalan viitta on E12-valtatiellä nelisen kilometriä Pinsiön taimistolta (Pentinmaantie 25) pohjoiseen.  

Näillä seuduilla, E12-valtatien varressa, on myös toinen huikean kaunis maisema. Minusta se on yksi kauneimmista maisemista mitä Suomesta löytyy. Kannattaa olla tarkkana, kun ajelee Ylöjärveltä päin pohjoista kohti. Pinsiön taimiston jälkeen tulee tuo yllä mainitsemani Sasin ja Mahnalan kyltti, ja jonkun matkaa siitä pohjoiseen päin on vasemmalla tuo laaja, kumpuileva peltomaisema.

IKAALINEN

WANHA KAUPPALA

Ikaalisten Wanha Kauppala on Suomen ensimmäinen kauppala. Sitä kutsutaankin Suomen vanhimmaksi, pienimmäksi ja kauneimmaksi. Kovin yhtenäinen alue ei kuitenkaan ole. Upeiden vanhojen talojen sekaan on rakennettu paljon uutta, tyyliin sopimatonta. Niin se valitettavasti on monissa muissakin paikoissa.

Ympärillä kimmeltää pelkkää vettä, siksi kadut näyttävät laskeutuvan suoraan järveen.

Voit tutustua Wanhaan kauppalaan taulun opastamana. Taulu kertoo vanhojen talojen ja kauppalan historiaa.

Vanha Tampereentie 1


VANHA NIEMEN KYLÄPUOTI & KAHVILA INGRID (Kesäkohde)

Idyllinen Kyläpuoti on vanha kunnon sekatavarakauppa, joka löytyy Ikaalisten Isoröyhiöstä Luhalahdentien varrelta. Kaupan seinät ja tiski henkivät historiaa. Kauppa on toiminut puodin tiloissa jo vuonna 1906. Kahvila Ingrid palvelee vanhassa pirtissä. Tilaa on myös ulkorakennuksissa sekä pihapiirissä.

Kauppa on auki kesäisin.

Luhalahdentie 1991 Luhalahti

 
RAHKOLA

Rahkola on alkujaan verotila vuodesta 1533. Päärakennus on tiettävästi valmistunut vuoden 1832 tienoilla ja se on puhdaspiirteistä empireä. Rahkola on toiminut kestikievarina, käräjätalona, kuntakokousten ja asevelvollisten kutsuntojen pitopaikkana, ravintola- ja juhlahuoneistona sekä kouluna. Pihapiirin rakennuksista Roosanpirtti on aikoinaan ollut myös asuinkäytössä, ja voi olla iältään vanhempi kuin päärakennus.

Nykyisin Rahkolan juhlatalon omistaa Ikaalisten kaupunki, joka osti tilan 1991. Päärakennuksessa on viihtyisät tilat n. 150 hengelle.

Rahkolassa järjestetään kesäisin tapahtumia, joista moniin on vapaa pääsy.

Rahkolankuja 10 Ikaalinen
050 594 9476

ORIVESI

HÖRTSÄNÄN ARBORETUM

En ole koskaan kierrellyt arboretumeita ja olen luullut, että en ole arboretumihminen. Hörtsänä oli kuitenkin niin vaikuttava paikka, että ehdotin Joukolle, josko hän ottaisi vanhuudenpäivien harrastuksekseen arboretumin istuttamisen.

Hörtsänä on tunnelmallinen, lehtomainen metsäpuisto, joka sijaitsee Onnistaipaleen kylässä. Arboretumin perusti vuonna 1909 Hugo Hörtsänä, joka oli innokas kasviharrastaja. Hän keräsi sinne kasveja Suomesta ja ulkomailta, istutti laajoja pensas- ja perennaistutuksia. Arboretumin alueella järjestettiin myös kesäjuhlia ja alueen kukkaloistoa kävi ihailemassa vuosittain satoja ihmisiä.

Arboretum jakautuu kahteen erityyppiseen alueeseen: metsään ja puistomaisesti rakennettuun osaan. Puistomaisessa osassa on kivirakennelmia ja istuksia.

Onnisjärventie 11 Orivesi
p. +358 50 555 3022
Alue on avoinna vierailijoille. Opastukset ennakkovarauksilla.

Navigaattori neuvoo hyvin ja kohteeseen on myös hyvät kyltit. Auto pitää jättää roskakatoksen luokse melko kauas ja kävellä peltomaiseman halki. Liikuntaesteiselle tuo matka tuntuu pitkältä. Hiekkatietä pitkin pyörätuolia voi olla vaikea työntää ja varsinkin lopussa on korkeuseroja. Puistometsässä pyörätuolilla pärjää joissakin kohdissa ainakin aluksi. Siellä on myös paljon portaita ja kapeita polkuja, joihin pyörätuolilla ei ole asiaa.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: KORSNÄS, MAALAHTI, VÖYRI

Minusta on ihanaa matkustaa pienesti. Päivän tai parin reissu on juuri passeli. Paikalliset pienet ja omaleimaiset nähtävyydet ovat parhaita. Turistirysät jätän mieluiten muille.

Pohjanmaan rannikolla matkaillessa tuntuu melkein kuin ulkomailla olisi. Reissullani löysin viehättäviä, mukavan erilaisia kohteita ja yllätyin Brinkenin kotiseutumuseon kukkapuutarhasta. Joitakin kohteita jäi vielä ensi kertaan. Siksi niistä ei ole valokuvia ja niiden esittelytekstit on poimittu melkein suoraan netistä.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.

KORSNÄS

HARRSTRÖMIN KALASATAMA (KORSNÄS)

Harrströmin kalasatama on ihanan rauhallinen ja idyllinen paikka. Hyvää on myös se, ettei täällä myydä mitään, ei edes pääsylippuja. Museoon saa vapaasti kurkistaa ja muutenkin nauttia alueen tunnelmasta.

Kalasatamassa oli aikoinaan vilskettä. Kahden sadan metrin pituisen luonnonsataman ympärillä on paljon vanhoja ja uudempiakin venevajoja. Alueella sijaitsee kalastajatorppa, joka esittelee kalastajaperheen elämää 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. 

Kahdessa venevajassa on esillä vanhoja veneitä ja moottoreita. 

Rannan tuntumassa on rakennus, jonne pääsee syömään eväitään. Rakennuksesta on merinäköala.

Juuri ennen satamaa on Y-risteys. Jos menee vasemmalle, pääsee kalastajakylän vastarannalle. Sieltä hahmottaa kylän melko hyvin kokonaisuudessaan. 

Jos taas menee oikealle, päätyy varsinaiseen satamaan. Siellä puolestaan voi kuljeskella venevajojen tuntumassa, käydä museossa ja syödä eväitään joko ulkona pöytien ääressä tai sisätiloissa.

Sjötået 45, Korsnäs


HARRSTRÖMIN MYLLYMÄKI (KORSNÄS)

Kvarnbackenin mäellä, kauniissa ympäristössä, sijaitsee kaksi tuulimyllyä menneiden vuosisatojen ja entisaikaisen maanviljelysyhteisön muistomerkkeinä. ”Storkvarnen”, suomeksi Isomylly, on Suomen suurimpia tuulimyllyjä.

Storkvarnen rakennettiin 1840-luvulla, ja se on edelleen alkuperäisellä paikallaan meren ja sen navakoiden tuulten äärellä. Myllyn rakensivat Isak, Karl ja Johan Ingels. Myllyn siivet ovat 19,5 metriä pitkät ja mylly on maanpinnasta siiven yläkärkeen mitattuna 22 metriä korkea. 

Kvarnbackenin pienempi mylly rakennettiin 1800-luvun lopulla. Myllyjä on huollettu, ja ne ovat molemmat käyttökunnossa. Mäellä oli alun perin viisi tuulimyllyä ja koko kylässä kaksitoista pienehköä myllyä. Kvarnbackenin myllyt käynnistetään vuosittain kesäjuhlissa, jolloin ne jauhavat jauhoa.

Gamla Strandvägen 165 Korsnäs


HARRSTRÖMIN VANHA KIVISILTA (KORSNÄS)

Pohjanlahden rantatien varrella sijaitsevan Harrströmin sillan paikalla on ollut silta viimeistään 1600-luvun puolivälissä. Vuonna 1893 kuvernöörin päätöksen johdosta kyläläiset rakensivat paikalle kivipalkkisillan. Sillassa on käytetty satulakivirakennetta, mikä on muunnelma talonpoikaisista satulapuusilloista. Harrströmin kylä on vireä, ja sen asukkaat vaalivat siltaa osana hyvin säilynyttä kylää ja kalastussatamaa.

Sitä minä vain jäin ihmettelemään, kuka ihmeessä haluaa nauttia eväänsä paholaisen silmien edessä. Pöydän ja penkkien päädyssä oli jonkinlainen paholaista esittävä teos. Jäin sitäkin miettimään, että miten se liittyi tähän kauniiseen vanhaan siltaan. Me istahdimme mieluummin nurmelle sillan kupeeseen, pienen kosken varteen syömään eväitämme ja nautimme ihanasta miljööstä.

Gamla Strandvägen 161 Korsnäs

 
KORSNÄSIN KIRKKO

Korsnäsin nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1831 ja edustaa tyyliltään uusklassismia. Valoisassa ja tilavassa kirkossa on harmoniset mittasuhteet. Kirkon alttarin paikka poikkeaa tavallisesta, sillä se on sijoitettu melkein keskelle kirkkoa.

Kirkon ympärillä on kaunis pihapiiri.

Kyrkobyvägen 45 Korsnäs


KORSNÄSIN PAPPILAMUSEO & KOULUMUSEO (Kesä-elokuun kohde)

1830-luvulta peräisin oleva pappila on säilynyt sellaisena kuin se oli 1900-luvun alussa. Tyylikkäät huoneet on sisustettu ajalle ja pappiloille tyypillisin huonekaluin. Puutarha luo puistomaista tunnelmaa.

Kävijä pääsee pappilamuseossa näkemään, miten pohjalainen pappisperhe asui ja eli 1800-luvun lopulla. Sisustus kuvaa sen aikaista pappiskotia alkuperäisine, 1890-luvun kakluuneineen. Seinät on tapetoitu vanhojen Korsnäsin kuvioiden mukaan painetuilla uusilla tapeteilla.

Pappila rakennettiin v. 1831–32 samaan aikaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Korsnäsin kirkon kanssa. Pappila toimi kirkkoherran asuntona aina vuoteen 1967. Se rakennettiin ns. kartanomallin mukaan eli siinä oli iso sali ja pitkänomainen eteinen keskellä, kaksi kamaria yhdessä päädyssä sekä kamari ja keittiö toisessa. Pappilaa laajennettiin ja pidennettiin 1890-luvulla yhdellätoista metrillä, ja siihen tehtiin uusi pääsisäänkäynti. Vanhan osan huonekorkeutta lisättiin siten, että kaikista huoneista saatiin 3,5 m korkeita.

Pappilat olivat ennen vanhaan eräänlaisia epävirallisia kestikievareita, joissa sivistyneistöön kuuluneet matkaajat yöpyivät. Siksi pappilassa oli ainakin yksi vierashuone, jota vanhan perinteen mukaan kutsuttiin piispanhuoneeksi. Korsnäsin pappilan piispanhuone on sisustettu uusrenessanssityyliin.

Pappilamuseon kalustus on ns. kertaustyylejä eli myöhäisempireä, uusrokokoota, uusrenessanssia ja uusbarokkia, jotka olivat suosittuja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kaikki salin huonekaluista ja verhotangoista aina kulmahyllyihin saakka on muotoiltu harkiten ja huolella. Osa huonekaluista on saatu lahjoituksena paikkakuntaan liittyneiltä pappissuvuilta, kun taas toiset on luovutettu käyttöön mm. Pohjanmaan museosta.

Ullakolla on koulumuseo, joka valottaa kirkkoherra Sigurd Öhrbergin 1930-luvulla harjoittamaa keskikouluopetusta.

Sopimuksesta museo voi olla auki muinakin aikoina. Pääsymaksu 5 €. Opastus sopimuksen mukaan.

Rakennus on vaikeakulkuinen liikuntarajoitteisille. Pihanurmikolla ja soralla sen sijaan pääsee pyörätuolillakin kulkemaan.

Kyrkobyvägen 30 Korsnäs
046 560 4267 tai 050 518 1949

KORSNÄSIN KOTISEUTUMUSEO

Pappilamuseon kanssa samassa pihapiirissä sijaitsee kotiseutumuseo. Sen rakennukset ovat kauniita ja pihapiiri miellyttävä.

Olimme sellaiseen aikaan liikkeellä, ettei ollut mahdollisuutta käydä sisätiloissa. Joskus olisi kiva käydä katsomassa morsiankamaria, jossa esitellään vanhan ajan häitä. Esillä on morsiuspuku ja muitakin tekstiilejä. 1800-luvulla oli tapana, että tuleva vaimo valmisti villapaidan tulevalle miehelleen. Paita valmistettiin yhdessä ystävättärien kanssa, joista yksi oli erikoistunut kuvioreunuksen tekoon.

Alueella on tuulimylly, viljalainamakasiini, pieni ruusutarha sekä mauste-, yrtti- ja vihannesmaa, jossa kasvaa muun muassa koiruohoa, rohtosalkoruusua, liperiä ja aaprottimarunaa. Alueen vieressä on lyhyt yhden kilometrin vaellusreitti. Luhtirakennukseen on sisustettu 1950-luvun huone, ja lisäksi siellä on käsityövälineitä, vaunuvaja, piiankamari ja kyläkauppa. Kyläkaupan sisustus on peräisin J.L. Söderlundin vanhasta kyläkaupasta ja esillä on enimmäkseen sota-ajan tuotteita.

Raiteet pyörätuoleille. Talonpoikaistuvan ja luhdin yläkerrokset ovat vaikeakulkuisia liikuntarajoitteisille.

Kyrkobyvägen 32 Korsnäs

 

MAALAHTI

BRINKENIN KOTISEUTUMUSEO (MAALAHTI)

Orrengårdenintalo (1879) ulkorakennuksineen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden: talon kaikki esineet ja työkalut ovat alkuperäisessä ympäristössään. Muut kaksikymmentä rakennusta on siirretty alueelle.

Erityisen paljon minua ilahdutti taloon kuuluva hämmästyttävän hieno ja iso kukkapuutarha. Kukkapuutarha on entistetty sellaiseksi kuin se oli 1930-luvulla. 

Museotie 13 Maalahti


MAALAHDEN KIRKKO

Seurakunnan kolmas kirkko rakennettiin C. Bassin piirustusten mukaan vuosina 1828–29. Kellotapuli on kuuluisan arkkitehti C. L. Engelin luomus ja se rakennettiin 1832. Tapulin eteläpuolen seinässä olevan vaivaisukon on tehnyt Torsten Lundmark vuonna 1990.

Kirkonkuja 2 Maalahti

VÖYRI / ORAVAINEN

VIRGO TYÖLÄISKOTIMUSEO

Virgo työläiskotimuseo kuvaa ainutlaatuisesti 1900-luvun tekstiilityöläisten elämää. Tyypillinen tehdastyöläisen koti on sisustettu aitoon ympäristöön. Esineet ja valokuvat kertovat tehtaalaisten työntäyteisestä elämästä.

Masuunintie 29 Oravainen (Vöyri)

ORAVAISTEN KOULUMUSEO

Oravaisten koulumuseossa esitellään seudun kouluhistoriaa vanhassa luokkahuoneessa, jonka seinät notkuvat kauniista kuvatauluista, vanhoista kirjoista ja mustavalkoisista luokkakuvista. Muut jännittävät esineet kertovat koulurakennuksen monipuolisesta käytöstä vuosien saatossa.

Avoinna sopimuksen mukaan.

Kimontie 494 Oravainen (Vöyri)

KLEMETSINTALOT

Isovihan jälkeen rakennetut talot ovat rakennettu Västerbottenin tyyliin ja ovat uniikki kulttuuriperintö. Talot toimivat nyt kotiseutumuseona. Alueella on kahvila, näyttelyjä ja mökkejä vuokrattavana.

Kärklaxintie 308 Maksamaa (Vöyri)


KIMON RUUKI

Voit vierailla kauniilla ruukin alueella. Alueella sijaitsevat Kimon ruukin museo, taidegalleria, Café Einar, ruukinalue, jatulintarha ja luontopolut.

Kimon ruukissa järjestetään yleisötapahtumia, taontakursseja, taontapäivä, juhannussalon pystytys, ulkojumalanpalveluksia, moottoripyörä- ja veteraaniautotapaamisia, yhteislauluiltoja ja kulttuuri-iltoja.

Bruksgatan 38 Kimo / Oravainen