lauantai 23. marraskuuta 2019

VAAPUKAT MIELESSÄ

Monta vuotta minulla oli vadelmaongelma. Haaveilin herkullisista marjoista, mutta en keksinyt paikkaa noille piikikkäille puskille. Olin jo luopumassa toivosta. Toivoin vain, että jonakin aamuna heräsin mielessäni kirkas ajatus siitä mihin tuon vadelmarivin istuttaisin.

Sitten eräänä iltana
kun olin jo sängyssä,
se tapahtui.

Sitten eräänä iltana kun olin jo sängyssä, se tapahtui. Keksin, että voisin istuttaa vadelmat Potageriin. Siellä minulla kasvaa puoli riviä parsoja. Rivin toinen pää on tyhjä, sillä en ole vielä saanut hankituksi loppuja parsan taimia. Voisin istuttaa vadelmat parsarivin jatkeeksi. Siinä ne olisivat sopivasti käden ulottuvilla.

En meinannut saada unta, kun niin innostuin. Olisi pitänyt heti päästä mittailemaan, kuinka monta vadelman tainta riviin mahtuisi. Valitsemaan parasta lajiketta. Suunnittelemaan niiden istuttamista ja kattamista.

Paikka on aurinkoinen ja ilmava ja voin istuttaa taimet kohopenkkiin niin kuin parsatkin. Vesi ei jää juurille seisomaan. Savimaata voin keventää hiekalla ja mullalla. Silloin se on varmasti runsasravinteinen, mutta läpäisevä. Kalkkia tarvitaan myös. Onneksi maa on ollut pitkään katteen alla, niin se on rikkaruohoista puhdas.

Ajattelin hankkia astiataimet. Ne voi istuttaa milloin vain. Istutusleikkausta ei tarvitse tehdä. Vadelmat leikataan seuraavana keväänä. Istutusalue on hyvä kattaa vaikkapa kankaalla ja laittaa hake päälle. Kastelusta täytyy tietysti muistaa huolehtia, jotta kasvit pääsevät juurtumaan kunnolla. Jatkossakin vadelma hyötyy raakilevaiheessa kastelusta kuivina kausina. Kastelu parantaa satoa.

Lajikkeeksi ajattelin 'Maurin Makeaa' tai 'Takalan Herkkua'.
Ne molemmat ovat matalia pensasvadelmia eikä niitä siksi tarvitse tukea.

Lajikkeeksi ajattelin 'Maurin Makeaa' tai 'Takalan Herkkua'. Ne molemmat ovat matalia pensasvadelmia eikä niitä siksi tarvitse tukea. Hyvä juttu! Siinä tapauksessa vadelmapensaille voi hyvinkin löytyä lisää paikkoja. Kunhan nyt pääsen alkuun.

'Maurin Makea' on FinE-kasvi. Se on kestävä ja terve ja yhtä satoisa kuin muutkin. Marjat ovat hyvin makeita. Sen etuna on, ettei sitä tarvitse juuri tukea. Kun versot ovat 50–70 cm korkeita, latva katkaistaan. Silloin se haarautuu ja pensas pysyy matalana.



Takalan Herkku' on melko uusi lajike ja muistuttaa 'Maurin Makeaa'. Nämä molemmat pensasvadelmat istutetaan 30 cm välein ja pari senttiä aiempaa syvempään.

Tarjolla olisi myös keltaisia ja sinisiä vadelmia, mutta aloitan nyt näillä punaisilla. Keltaiset ovat maultaan miedompia kuin punaiset. Sinisiä puolestaan sanotaan hapokkaammiksi. Aika monet niistä ovat myös punaisia arempia. Suomessa hyvin talvehtivat mustavadelmat eli karhunvatut 'Siperialainen karhunvadelma' ja 'Sonja' ovat makeita, mutta kovin piikikkäitä. Punaiset vievät siis voiton.






Vadelmat leikataan joka vuosi, jotta ne tuottavat satoa. Marjat kehittyvät vähintään kaksi vuotta vanhoihin versoihin. Versot tuottavat marjoja vain yhden kerran. Satoa tuottaneet versot leikataan maata myöten seuraavana keväänä ennen lehtisilmujen puhkeamista. Ne voi leikata myös syksyllä, mutta on hyvä antaa marjoneiden versojen kuihtua rauhassa, jolloin niiden ravinteet palautuvat kasvin käyttöön. Se parantaa talvehtimistakin.

Leikkaamaton vadelmapuska
on aikamoinen pöheikkö.

Suositellaan myös, että vanhojen versioiden lisäksi poistetaan rivin ulkopuolelle levinneet ja kaatuneet versot sekä osa nuorista versoista. Tämä on helppo ymmärtää, sillä leikkaamaton vadelmapuska on aikamoinen pöheikkö. Versot tarvitsevat tilaa kasvaa, valoa ja ilmavuutta.

Aion lannoittaa vadelmiani kompostilla tai muulla luonnonmukaisella lannoitteella. Syyslannoitus ei ole välttämätön, mutta ei siitä haittaakaan ole. Tuhka sopii vadelmalle hyvin.






Koska minulla ei vadelmia vielä ole, käytin Pixabayn kuvia.


Tämän jutun kirjoittamiseen minut innosti manna, joka kysyi viime syksyn arvontaan osallistuessaan näin: ”Olisiko vadelmapensas parempi leikata syksyllä vai keväällä?”

Kiitos, manna, hyvästä kysymyksestä! Olet varmasti jo ehtinyt leikkaamaan vadelmapensaasi jompanakumpana ajankohtana. Ehdotonta vastaustahan tuohon kysymykseen ei ole, mutta itse kallistun kevätleikkauksen puolelle. Tai kukapa tietää, vaikka leikkaisin osan versoista syksyllä ja viimeistelisin homman keväällä jänisten jälkeen.

Tässä vain aprikoin, kuinka helppoa marjoneiden versojen tunnistaminen keväällä on. Jossakin mainittiin, että ne tunnistaa helposti vaaleasta väristä. Joissakin kuvissa vanhat kannat näyttivät olevan paikoillaan. Joka tapauksessa vanhat versot vaikuttavat kuivilta ja ränsistyneiltä. Nuorimmat versot ovat ruskean kiiltäviä. Vanhat versot suositellaan poltettaviksi, jotta mahdolliset taudit eivät leviä.

Tuskin maltan odottaa pääseväni istutuspuuhiin.


10 kommenttia:

  1. Minullakin oli ihan sama ongelma että paikka oli hakusessa mutta nyt on mukava rivi vadelmaa kellarin takana, toivottavasti menestyvät siellä. Onnea sinunkin vadelmillesi💚 Marjoneet varret oppii kyllä hyvin tunnistamaan keväälläkin. Luonnonvadelmia on meillä kasvanut yvdessä rinteessä ja niitä olen keväisin siistinyt. Nyt ne ovat taantuneet kun vadelma on sellainen pioneerikasvi ja varjokin ehkä lisääntyi vuosien myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että olemme painiskelleet saman asian kanssa:) Kellarin takana on varmasti oivallinen paikka vadelmalle. Ei ehkä ole ensimmäisenä tervehtimässä tulijoita.

      Meilläkin oli villivadelmaa, mutta se rehotti niin hankalasti, että hävitin sitä aika reippaasti. Pyrki tulemaan muurin yli meille.

      Toivotaan menestystä meidän kummankin vadelmaviljelyksille :) ♥️

      Poista
  2. Pöheiköksi minunkin vadelmapuskani muodostui.Alkuinnostuksen jälkeen en ehtinyt sitä niin hoitamaan ja leikkaukset,tukemiset ym. hoidot jäivät muiden maatilan kiireiden takia tekemättä.Mutta voin kertoa,että satoa saatiin Maurin makeasta siitä huolimatta valtavasti.Tein vain polkuja sinne pöheikköön ja kävin noukkimassa satoa.Nyt poika pitää tilaa ja vadelmapöheikkö on hävitetty,mutta vadelma ei välttämättä lannoituksia eikä leikkauksia kaipaa satoa tuottaakseen.Sadon keräily on kyllä helpompaa jos on kunnon rivivälit.
    Menestystä marjatarhallesi,satoa varmasti saat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että Maurin makea tuotti hyvin satoa kaikesta huolimatta. sitten sillä on hyvät mahdollisuudet pärjätä täällä ensikertalaisen hoivissa.

      Niinhän se on monen muunkin kasvin kohdalla. Yllättävän hyvin ne menestyvät tumpelonkin hoidossa.

      Minun vadelmatarhastani ei tule suuren suuri. Ehkäpä sen ehdin hoitamaan.

      Kiitos kannustuksesta, Tuovi!

      Poista
  3. Vadelman vanhat versot on helppo tunnistaa keväälläkin. Olin nuorempana muutamana kesänä vadelmatilalla kesätöissä: keväällä kävin leikkaamassa vadelmarivit ja kesällä poimin marjat. Marjoneet versot olivat selvästi eri näköisiä kuin nuoremmat, eli erehtymisen vaaraa ei oikeastaan ollut. Marjatilan omistaja vain pikaisesti näytti, millaiset oksat leikataan ja jätti sitten minut ensikertalaisenakin itsekseni pistämään rivit kuntoon. Hyvät hanskat ja pitkähihainen takki olivat kyllä tarpeen eikä suojalaseistakaan olisi ollut haittaa, kun yritti päästä sekatöörien kanssa isojen ja runsaslumisen talven takia vähän joka suuntaan retkottavien vadelmapuskien tyvelle :D Ihan mukavaa puuhaa se oli aurinkoisena kevätpäivänä lintujen sirkutusta kuunnellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla sinun silloisesta kesätyöstäsi. Kai ne sitten on helppoja tunnistaa, jos kerran vadelmien leikkaaminen uskottiin ensikertalaisen haltuun tuosta noin vain.

      Mukava kuulla, että pidit kesätyöstä ja viihdyit useampana kesänä siellä. En tiedä olisiko minusta ollut siihen...

      Minun vadelmatarhastani tulee ihan pieni, joten siinä hoitamiseen ja poimimiseen tuskin ehtii kyllästyä. :)

      Miten keväinen olo tulikaan kun mainitsit tuon lintujen sirkutuksen! ♥️

      Poista
  4. Pienestäkin vadelmapuskasta on iloa. Pääsee ainakin popsimaan muutaman herkun suuhunsa. Istutin noin 15 vuotta sitten 10 Ottawaa kahteen riviin ja mukavasti siitä on tullut satoa. Vanhat versot on helppo erottaa ja leikata. Vadelma on innokas valtaamaan alaa, joten istuttaessa kannattaa rajata alue hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti siitä on iloa, oikeastaan siitä on iloa jo nyt :) Niin, pääasia on saada maistiaisia. Ja voihan sitä innostua lisäämään vadelmia kun alkuun on ensin päässyt.

      Tuota en ole tullutkaan ajatelleeksi, että se pitäisi rajata. Täytyypä ottaa tuokin huomioon.

      Kiitos kannustavasta kommentista!

      Poista
  5. Maurin makeat ovat aivan ihania vadelmia. Meillä on mökillä niitä huonolla hoidolla, luonnon armoilla ja siellä ne punaisenaan notkuvat elokuussa. Marjat ovat isoja möllyköitä kuin mitkäkin.
    Välillä leikkaan vanhat versot syksyllä, mutta kyllä ne keväällä näkee juurikin niistä kannoista ja onhan ne jo niin kaikkensa antaneen näköisiäkin! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miten kiva kuulla! Sittenhän ne menestyvät varmasti täälläkin.

      Hyvä, että vanhat versot on helppo erottaa. Olen aina niin epävarma kaikkien puskien leikkaamisessa,

      Sittenhän lajikevalinta taitaa osua oikeaan. Tämän jälkeen odotan vadelmien istutusta entistäkin enemmän :)

      Poista