torstai 27. tammikuuta 2022

HETKEN MIELIJOHTEISTA SUUNNITELMALLISUUTEEN

Aluksi oli tyhjä puutarha ja suuret suunnitelmat. Tai ei se ihan tyhjä ollut, sillä siellä kasvoi muutamia suuria katajia, enemmän tai vähemmän rakennusaikana kärsineitä lehtipuita sekä pari lämpärettä mustikanvarpuja. Lounaiskulmassa oli pieni puutarhan alku, jonka olin nimennyt Alkukulmaksi.

Suunnittelin suurin siveltimen vedoin. Pohjoiseen tulee Muotopuutarha, etelään pieni nurmikko. Itään ja länteen kukkia. Koilliseen Hedelmäpuutarha, kaakkoon Potager. Lounaaseen kaunis sisääntulo ja luoteeseen kesäkeittiö. Tuonne mustikkamaan ympärille happaman maan puutarha ja paahteeseen kivikko…


Oli helppo hankkia kasveja joko
suunnitelmallisesti tai ex tempore:
kaikille löytyisi paikka varmasti.

Oli helppo hankkia kasveja joko suunnitelmallisesti tai ex tempore: kaikille löytyisi paikka varmasti. Monet kasvit olivat minulle outoja. Katsoin, etteivät olisi ihan hulluja leviämään ja olisivat kohtuullisen kestäviä. Oli hauska hankkia pari koekappaletta ja nähdä millaisia niistä tulee. Mennessäni taimistoille, ostoslistani saattoi olla varsin väljä: matala pensas altaan eteen, jotain kuunliljoja astioihin tai mitä uutta on myynnissä.

Välillä autossa oli aika ahdasta.

Alusta asti suunnittelin puut tarkasti. Käytin paljon aikaa meille sopivien hedelmäpuu- ja marjalajikkeiden valintaan. Niiden piti olla terveitä ja kestäviä sekä tietysti maukkaita. Syreenit eivät saaneet tehdä paljon juurivesoja. Myös pionien ostot suunnittelin huolellisesti, sillä pionit ovat kalliita ja ne eivät kauheasti pidä siirtelystä.

Nämä pionit sain kotiin kannettuina.

Puutarhan alkaessa pikkuhiljaa vihertyä, aloin suunnitella pienemmällä pensselillä. Tavoittelin tiettyjä kasveja, mutta vielä oli runsaasti tilaa äkillisille ihastuksille.

Nämä puutarhani Toivot matkustivat meille Porista.

Nykyään ostokseni ovat hyvin suunnitelmallisia. Ex tempore –ostoksia on vähän, sillä enää kaikille ei olisi helppo löytää paikkoja.

Menin suunnitelmallisuudessani niin pitkälle,
että laadin ostoslistan ostopaikkoineen.

Eräänä keväänä menin suunnitelmallisuudessani niin pitkälle, että laadin ostoslistan ostopaikkoineen. Ei nimittäin ole helppoa löytää juuri tiettyjä lajikkeita ja jos niitä etsii summamutikassa, joutuu pettymään monet kerrat. Ostoslistasta kirjoitin täällä.

Nämä löysin Barkholtin taimistolta.

Se vasta hauskaa olikin. Löysin usein ne, mitä olin mennyt hakemaan. Kuitenkin jos ajaa Viherlandiaan asti, ei tietenkään voi ostaa pelkkää yhtä ruusua. Samalla vilkuilin myös muun tarjonnan ja nautin siitä kutkuttavasta tunteesta, löytyisikö hyllystä kenties jokin aarre. Joskus löysinkin sellaisen, joka ei ollut ostoslistallani, mutta olin haaveillut siitä. En toki ajellut satoja kilometrejä yhden ruusun takia, vaan yhdistelin taimistokäynnit muiden reissujen oheen. Voit lukea täältä miten ostoslistani kanssa kävi.

Minne kasvit mahtavakaan minut houkutella ensi keväänä ja kesänä?

Talvella nautin siitä, että voin suunnitella uutta ostoslistaa. Minne kasvit mahtavakaan minut houkutella ensi keväänä ja kesänä?


Tämän jutun innoittajana oli Riiti. Jonakin syksynä, kauan kauan aikaa sitten, blogini arvontaan osallistuessaan hän kirjoitti: ”Kun hankit kasveja puutarhaan, niin suunnitteletko aina hankinnat ensin vai menetkö hetken mielijohteesta?” 

Kiitos kysymyksestä, Riiti! Kysymys oli kiva ja vastausta oli mukavaa miettiä. Tuli samalla muisteltua puutarhan alkuaikoja.

10 kommenttia:

  1. Kasveihin saa menemään omaisuuden joten jotain harkintaa on oltava vaikka kyllä siihen budjettiin aina muutama heräteostos mahtuu. Mahtava määrä pioneja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin totta. En ole koskaan uskaltanut edes ajatella kuinka paljon kasveihin on mennyt rahaa. Onneksi kasvit tuottavat niin paljon iloa ja monenlaista hyvää. Saa ainakin osan rahoistaan takaisin. 😊

      Poista
  2. Niin ne puutarhahankinnat ja koko harrastus muuttaa muotoaan ajan kanssa.
    Varsinkin, kun on rakentanut uuden talon ja pihamaa ammottaa tyhjyyttään. Aluksi sinne mahtuu kasvi poikineen. Budjettiakaan ei ollut valtavasti talon rakennuksen jäljiltä.

    Tosin meillä oli aluksi se vaihe, että ostimme hedelmäpuita ja marjapensaita ja vähän jotain harkittua, muut kasvit sitten haalin juurakkoina ja jakotaimina ystäviltä ja tutuilta. Otin kaiken vastaan mitä sain.
    Myöhemmin omat mieltymykset ovat täsmentyneet ja moni alkuperäinen kasvi on löytänyt uuden kodin. Nykyään olen aika ´rajoittunut` värien suhteen ja muokkaan yhä puutarhaani minulle mieleiseksi.
    Nyt jos rakentaisin uuden talon ja tontti olisi kohtuullisen kokoinen, sisällyttäisin puutarhan enemmän rakennusbudjettiin ja suunnittelisin tarkemmin. Toki ammattitaitoakin löytyy nyt enemmän. Nuorena siihen ei ollut budjettia eikä tietoakaan.

    Kuitenkin kaikki tämä kokeilu on ollut arvokasta. Itsetuntemus ja kasvituntemus on kasvanut ja siitä on ollut hyötyä koko elämään, niin töihin kuin vapaa-aikaankin.

    Ihania kasveja sinulla ja toivon oikein mukavia kasviretkien ja kasvien suunnitteluhetkiä tälle keväälle ja kesälle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Riina! ♥

      Hupaisaa kuulla, että sinulla on käynyt aivan samalla tavalla kuin minullakin. Ensin minäkin otin vastaan kaikki mitä ikinä vain sain, kirkkaankeltaiset ja kaikki mahdolliset. Mikä siinä onkaan, että sitten sitä on muuttunut krantuksi. 😊 Niin minullakin moni kasvi on sittemmin löytänyt uuden puutarhan - tai kompostin. Toki tähän nykyiseen puutarhaan en ole kaikkia tuonut alunperinkään. Tämä on nimittäin minun toinen puutarhani.

      Minulla oli se onni, että olin harjoitellut puutarhaa jo yhden kerran alusta asti. Ei tarvinnut tehdä samoja virheitä uudestaan. 😊 Jos vielä joskus teen uuden puutarhan, se tulee olemaan varmaankin ihan pieni. Saa sitten helposti valmiiksi, kun kasveja ei tarvitse niin mahdottoman paljoa. Vaan eihän sitä koskaan tiedä malttaisiko pysyä pienessä puutarhassa vai lähtisikö koko homma taas lapasesta. 😊

      Kuten sanoit, kaikki kokeilut ovat olleet arvokkaita. Paljon on saanut oppia ja kokemusta. Ja tietysti kaiken sen ilon mitä puutarha antaa. Toivotaan inspiroivaa kevättä itse kullekin. Mukavaa kevään odotusta!

      Poista
  3. Kiva postaus oli mukavaa luettavaa. Itselläni ei ole juurikaan ostosmatkoja ollut eikä listoja mitä ostan. Olen saanut melkein kaiken mitä minulla kasvaa. Olen jakanut niitä sitten vuosien varrella ja ne mitä olen ostanut niin voi sanoa että aina syksyllä alesta. Mutta nyt ajattelin käydä Mustilassa ja kirjoittaa muistilappuun ehkä kolme nimeä 🤗😁
    Olemme ajaneet vuosia jo tämän paikan ohitse mutta viime vuonna vasta kävimme.
    Mukavaa kun kaikki on kohta taas edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olet onnellisessa asemassa, kun sinulla on niin laaja puutarhaystävien piiri, että olet saanut puutarhasi kasvit sitä kautta. 😊 Minä olen niin kokeilunhaluinen, että haluan aina kokeilla uusia kasveja ja pikkuhiljaa hankkia niitä.

      Syksyn alennusmyyntejä minun ei ole juurikaan tullut hyödynnettyä, sillä kaikki puutarhamyymälät ovat liian kaukana sellaiseen. Asumme sen verran sivussa kaikesta. Tosi hienoa, että sinulla on sellainen mahdollisuus.

      Joo, on se niin kiva haaveilla jo ensi kesän reissuista ja puuhista. Hyvää matkaa Mustilaan sitten kun sinne pääsette! 😊

      Poista
  4. Tämä oli hauska lukea ja palauttaa mieleen myös blogisi alkuvuodet kaikkine kivoine juttuineen. Olet oikeassa; suuri puutarha vaatii alkuun paljon kasveja ja monille erilaisille on helppo löytää paikka. Minulla on myös noita pitkiä hankintalistoja, mutta osa kasveista on ollut listalla useamman vuoden. Heräteostokset piristävät, mutta joku runko on kyllä oltava, ettei homma mene aivan sekavaksi ;D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minulla on ihan sama juttu: monet kasvit ovat hankintalistalla vuosia ennen kuin ne onnellisesti päätyvät omaan puutarhaan. Riemu on sitten sitäkin suurempi, kun jonkun kauan haaveileman kasvin saa. 😊

      Olen monesti ajatellut, että sinulla on helppoa siinä mielessä, että voit lohkaista nurmikosta aina palasen kerrallaan perennapenkiksi. Niin minäkin olisin tehnyt, jos se täällä olisi ollut mahdollista. Ei vain ollut mahdollista, koska tänne jätettiin paljon alkuperäisiä puita eikä niiden ympärille olisi voinut kylvää nurmikkoa. Vaikka nurmikon leikkaamisessa on oma hommansa, puutarha olisi aina siisti, kun voisi pienen palan kerrallaan tehdä. Nyt olen joutunut täyttämään valtavia alueita pensailla ja perennoilla, mikä ei ole ollut kovin helppoa.

      Poista
  5. Kiva postaus. Mukava oli miettiä omia puutarhaostoksia tämän postauksen myötä. Alussa varmaan tulee hankituksi yhtä ja toista ilman suunnitelmia, mutta varmasti sitä mukaa kun tieto karttuu (ja paikat täyttyvät) tulee ostoksiin enemmän suunnitelmallisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo on ihan totta, että alussa voi monia asioita tehdä ilman tarkkoja suunnitelmia. Ja varsinkin tuo oli erityisen hyvä pointti, että tiedon karttuessa ostokset muuttuvat. Sitä tulee vaativammaksi, mitä enemmän tietää kasveista, niiden leviämisestä ja eri ominaisuuksista. 😊 Ja kaiken tuon tiedon hankkiminen on tosi hauskaa. 😊

      Poista