perjantai 27. heinäkuuta 2018

HELPOT PERENNAT AURINKOON JA PUOLIVARJOON

Viime kerralla esittelin helppoja kasveja aurinkoon. Voit lukea jutun tästä.


Nyt esittelen oikeasti helppoja kasveja, jotka viihtyvät auringossa tai puolivarjossa. Tässä helppous ei tarkoita vain sitä, että aloittelija saa pysymään kasvin hengissä. Se tarkoittaa myös seuraavia asioita:

  • Kasvaa hyvin, mutta ei leviä hallitsemattomasti.
  • Ei vaadi jakamista, talvisuojausta, ei juuri mitään muutakaan hoitoa. Vain jotakin pientä joskus.
  • Luotettava ja varma. Terve.
  • Näyttävä.


Suihkulähteen takana kukkii kiiltoleimu. Pinkki syysleimu on vasta nupuillaan.

PERENNOJA AURINKOON JA PUOLIVARJOON

Esikot
Kyläkurjenpolvi ’Laura’
Pioni
Päivänlilja
Syysleimu
Kiiltoleimu
Luppio
Raparperi, joka viihtyy niin auringossa kuin varjossakin.



Esikot

Keväällä esikot ovat puutarhan väripilkkuja.

Vanhanajan esikot ovat helppoja ja kiitollisia perennoja oikeassa paikassa. Jalostetut lajikkeet vaativat enemmän hoitoa eivätkä kaikki välttämättä kestä talven vaikeita oloja. Esikoita on hyvin monen värisiä ja usein kukan keskusta on erivärinen.

Esikot pitävät aurinkoisesta tai puolivarjoisesta paikasta. Kasvualustan pitää olla 40 - 50 cm syvä, vettä läpäisevä sekä kohtalaisen ravinteikas.


Kyläkurjenpolvi ’Laura’

Valitettavasti minulla ei ole kuvaa 'Laurasta'. Tilasin tuon kauniin kurjenpolven, mutta sain sen sijaan syysleimuja :(. Kuvan näet täällä.

Kyläkurjenpolvi ’Laura’ on kaunis ja helppo, kerrottukukkainen kaunotar. Toisin kuin useat muut kyläkurjenpolvet ’Laura’ ei leviä siemenistä. Muutenkin se on helppohoitoinen.

’Laura’ kukkii valkoisin kukin heinä-elokuussa. Kasvukorkeudeksi mainitaan noin 60 cm.

Tämä kyläkurjenpolvi sopii hyvin erilaisiin pensasistutuksiin, puiden ja pensaiden alle sekä metsäpuutarhaan. Se sopii erinomaisesti niin muiden kurjenpolvien joukkoon kuin perennaryhmiinkin. Paikan olisi hyvä olla aurinkoinen tai puolivarjoinen.


Pioni

Tämä pionikaunotar on nimeltään 'Pillow Talk'.

Kiinanpionit ovat erittäin kestäviä ja huolettomia perennoja. Kun istutuksen tekee huolellisesti ja asentaa tuen saman tien, voi sen jälkeen pelkästään nauttia. Vanhat versot voi leikata, mutta siinä kaikki.

Kiinanpionit kukkivat melko lyhyen aikaa kesä-heinäkuussa, mutta kukinta on sitäkin runsaampaa. Yltäkylläistä suorastaan. Lyhyt kukinta riittää aivan mainiosti varsinkin, jos puutarhassa kasvaa useampia eri lajikkeita, jotka kukkivat hieman eri aikaan.

Pioni pitää aurinkoisesta tai puolivarjoisesta paikasta ja tuoreesta, vettäläpäisevästä, hiekkapitoisesta, runsasmultaisesta maasta. Hiekalla kevennetty savi on oikein hyvä, mutta mistään turvepitoisesta, esimerkiksi pussimullasta, se ei pidä yhtään. Istutettaessa lannoitetaan kuopan pohjalle maltillisesti ja sitten se homma on hoidettu vuosikausiksi.

Pioni viihtyy parhaiten saadessaan olla samalla kasvupaikalla jopa vuosikymmeniä, mutta ei suutu siirtämisestä kunhan sen tekee syksyllä. Vanhempia kasvustoja voidaan jakaa syksyisin.


Päivänlilja

Omassa puutarhassani olen huomannut, että keltaiset maatiaislajikkeet ovat paljon reippaampia kasvamaan kuin jalostetut valkoiset tai vaaleanpunaiset.

Päivänliljat kuuluvat maailman suosituimpiin perennoihin. Niinpä eri päivänliljalajikkeita on rekisteröity yli 50 000. On siis mistä valita kokoja, kukan malleja ja värejä valkoisesta ja keltaisesta oranssiin ja punaiseen, jopa lilaan ja limenvihreään. Hakusanalla Hemerocallis löytyy aika uskomattoman näköisiä lajikkeita. Yleensä vain on niin, että pitkälle jalostetut eivät ole niin vaivattomia ja kestäviä kuin vähemmän jalostetut.

Päivänliljat ovat hyvin helppohoitoisia ja pitkäikäisiä. Ne viihtyvät aurinkoisilla tai hieman varjoisilla kasvupaikoilla. Ne toivovat multavaa maata ja kestävät kuivuutta. Niitä ei tarvitse hoitaa. Päivänliljoilla ei ole tavattu Suomessa pahoja tuholaisiakaan.

Eri päivänliljojen kukinta ulottuu kesäkuun alusta syksyyn. Yksittäinen lajike kukkii tavallisesti kaksi tai kolme viikkoa, mutta esimerkiksi keltainen tarhapäivänlilja ’Stella de Oro’ kukkii kesäkuusta syksyyn. Moni päivänlilja tuoksuu ihanasti.

Päivänliljojen leveän heinämäiset lehdet muodostavat tiheitä, selvärajaisia mättäitä. Lehdistö pysyy vihreänä läpi kesän ja muuttuu syksyllä kelta-, oranssi- tai ruskeasävyiseksi.

Päivänliljat sopivat perennaryhmin sekä veden äärelle, jos maa on hyvin ojitettua eikä vesi seiso siinä. Päivänlilja viihtyy vuosia samalla paikalla. Sitä voi lisätä jakamalla keväällä tai mieluummin kukinnan päätyttyä.


Syysleimu

Syysleimu on näyttävä isona ryhmänä. 

Syysleimut ovat rakastettuja loppukesän ja syksyn kukkijoita jo isoäidin ajoista. Syysleimut aloittavat kukintansa Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen. Myöhäisimmät lajikkeet kukkivat syyskuuhun. Kukissa on mielestäni voimakas tuoksu. Lajikkeita on runsaasti, erilaisia punaisen ja lilan sävyjä sekä valkoista.

Syysleimut pitävät valoisasta, mutta viileähköstä kasvupaikasta. Aurinko–puolivarjo on hyvä. Maan tulee olla keski- tai runsasravinteista, läpäisevää ja tasaisen hikevää, sillä kuivuus altistaa kasvit härmälle ja muille taudeille. Onneksi saatavana on taudeista puhdistettuja taimia.

Syysleimut leviävät hyvin hillitysti. Niitä voi jakaa ja ne virkistyvät jakamisesta, mutta se ei ole välttämätöntä kovin tiheästi.


Kiiltoleimu

Minun kiiltoleimuni ovat selvästi isompia kuin maatiaissyysleimut.

Kiiltoleimu muistuttaa hyvin paljon syysleimua, mutta aloittaa kukintansa aikaisemmin. Se on terve ja erittäin talvenkestävä. Kiiltoleimu kukkii runsaasti loppukesällä valkoisin, tuoksuvin kukin. Lehdet ovat kovat ja kiiltäväpintaiset.

Samoin kuin syysleimuillekin, kiiltoleimulle kannattaa valita aurinkoinen-puolivarjoinen paikka. Kasvualustan pitäisi olla keskiravinteinen, keskikostea, noin 40 cm syvä multa. Parhaimmillaan kiiltoleimu on useamman taimen ryhmissä.


Luppio

Luppiota minulla ei vielä ole, joten kuvan voit katsoa vaikkapa täältä, vaikkakin se edustaa vain yhtä lajiketta. Tita Unelmia ruusuista -blogista on luvannut kirjoittaa jutun luppioista. Linkitän sen aikanaan tähän.

Luppio pääsi listalle blogiystäväni suosituksesta. Itse en tätä melko harvinaista kasvia tunne lainkaan. Netistä luin, että jotkut ovat aivan luppioiden lumoissa ja toiset eivät ymmärrä näiden päälle ollenkaan.

Komealuppion kukka on kuin pieni, vaaleanpunainen kissanhäntä. Kestävyys on kestävän ja hyvin kestävän vaiheilla. Nuokkuluppion nuokkuvat kukat muistuttavat pulloharjaa. Luppiot kukkivat heinä – elokuussa.

Luppiot ovat auringon tai puolivarjon kasveja. Parhaiten niille sopii tuore ja runsasravinteinen maa.


Katso myös raparperi, joka viihtyy niin auringossa kuin varjossakin.


Puolivarjossa viihtyvät myös nämä alla luetellut helpot kasvit. Esittelen ne seuraavassa jutussa.


Pikkusydän eli pieni särkynyt sydän
Sinikämmen
Jaloangervot
Kuunlilja, joka viihtyy myös varjossa ja jotkut lajikkeet jopa auringossakin
Valeangervo
Karhunlaukka
Kilpirikko
Kilpiangervo
Rotkolemmikki


Mielelläni otan vastaan kommentteja kasveista ja päivitän listaa sitä mukaa. Kiitos tähänastisista vinkeistä ja arvokkaasta tiedosta! Palataan asiaan. Mukavaa viikonloppua!

10 kommenttia:

  1. Heh heh... ai lupasin :D No nyt vissiin pitää kirjoittaa, mutta kestää himpun verran. Luppiot vasta hiljalleen aukovat ekoja kukkiaan. Jonossa ensimmäisinä pitää kertoa kuitenkin ruusuista.

    Päivänliljojen kukkimiseen on ammattilaisen vinkki lannoittaa heti reilusti. Eli kaksi kertaa sen verran, kuin ikinä uskaltaisit perenalle laittaa lannoitusta. En ole vinkkiä käytännössä testannut, mutta aikansa jakamaton päivänliljapuska selvästi heikkenee kukinnaltaan. Nyt on pakko pian jakaa, tai sitten lykätä lannoitusta tosissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Tarkemmin ajateltuna et nyt ehkä suoranaisesti luvannut :) Otin sen kuitenkin lupauksena kun niin kovasti odotan sitä juttua. Netistä on vaikea löytää mitään fiksua kokonaisuutta luppioista nimenomaan puutarhakäytössä. Ei ole pakko kirjoittaa, mutta ihan kauheasti sitä odotan :D

      Kiitos vinkistä! Kokeilen kyllä.

      Poista
  2. Kyläkurjenpolvi, kiiltoleimu ja luppio puuttuvat vielä minulta. 'Laura' onkin ostoslistalla, mutta pitääkin tutustua noihin muihin. Kiitos myös Titalle päivänliljojen lannoitusvinkistä, jota en ollut kuullutkaan. Taidanpas kokeilla ensi vuonna :) Tämä onkin hyvä juttusarja. Odotan kovasti varjokasvien listaa, vaikka minulla jo jonkinlainen aavistus sen sisällöstä onkin ;) Tottahan teet sellaisenkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kiva, että jutuista on hyötyä. Itse asiassa niin minullekin. Etsin tällaisia listoja helpoista kasveista, mutta en löytänyt. Listoja on paljon, mutta yleensä helppoina pidetään sellaisia kasveja, jotka kasvavat hyvin. Useinkaan ei huomioida sitä, että se nopea kasvu voikin muuttua vaivaksi.

      Blogiystäviltä tosiaan saa hyviä vinkkejä, suorastaan kullanarvoisia.

      Joo, se varjokasvien lista on työn alla. Mukava kuulla, että odotat :)

      Poista
  3. Lisääpä listalle tähkätädyke. Uskomattoman hyvä loppukesän kukkija aurinkoisessa, ja tänä kesänä todistettavasti myös rutikuivassa paikassa. Ja lisätään vielä sinipiikkiputki samaan kastiin, ja harjaneilikatkin rakastavat aurinkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä, Riitta! Tähkätädyke tosiaan on ihana kasvi ja täyttää kriteerit. Lisäsin sen listalle.

      Sinipiikkiputki listalla jo olikin, mutta otin piikkiputket pois kun joku sanoi joutuvansa olemaan tosi tarkkana sen suhteen. Kylväytyvät kuulemma vaivaksi asti. Huomasin jonkun toisenkin kasvin kohdalla, että jollakin se on hyvin hillitty ja toisella suorastaan maanvaiva. Kumma juttu!

      Harjaneilikkakin kuuluu ainakin meillä niihin kasveihin, joita tupsahtelee milloin mistäkin. Netissäkin oli mainintoja, että se leviää herkästi. Hyvä kasvi varmasti, mutta tuon leviämistaipumuksen vuoksi vähän epävarma tälle listalle.

      Poista
    2. Minä ainakin olen ilolla tervehtinyt alppipiikkiputken siementaimia. Niille on aina löytynyt uusi paikka, joten riesaa ainakaan tuosta alppiversiosta ei tule.

      Poista
    3. Hyvä kun sanoit. Minä palautan alppipiikkiputken listalle, mutta sinipiikkiputki saa jäädä pois. Lajikkeissahan on isoja eroja, joten hyvä tietää tämä. Kiitos!

      Poista
  4. Hyvä lista, kuten myös edellisen postauksessa. Tästä saa hyviä ja varmoja vinkkejä kokeiltavaksi. Moni kasvi on tuttu (esimerkiksi luppioita hankin kahta eri lajiketta viime kesänä ja ovat oikein hyvin pärjänneet ei-niin-ihanteellisessa maassa eli siis tiukassa savessa), mutta listalla on myös monta uutta vinkkiä kokeiltavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Piparminttu! Mukava kuulla, että listasta on hyötyä. Ja miksipä ei olisi, sillä onhan tämä monen kokeneen puutarhaharrastajan yhteistyön tulos :) Itse aion hankkia kaikki listan kasvit jossain vaiheessa. Suurin osa minulla jo onkin. Ilman tätä listaa tuskin tulisin luppioita hankkineeksi, mutta suositeltua kasvia en malta jättää väliin :)

      Poista