Nyt olen esitellyt puutarhamme melkein jokaisen kolkan. Muutaman pienen paikan vielä lopuksi näytän, siis ne rippeet. Ensimmäinen niistä on Museo.
Se on laakea kivi, jolle pienet poikani aikoinaan keräsivät löytämiään eläinten luita. Siitä kivi sai nimensä: Poikien eläintieteellinen museo.
Kivi ei juurikaan näy muualle puutarhaan, mutta ilahduttaa sitä, joka sen patjarikon kukinnan aikaan löytää.
Toinen on Metsän reuna.
En aio
laajentaa puutarhaa metsään, mutta olemme istuttaneet sinne muutaman pihasyreenin
peittämään trampoliinia. Sain nämä
vanhaa vesilahtilaista kantaa olevat syreenit puutarhaystävältäni. Metsän
laidassa syreenit saavat vapaasti levitä.
Kolmas on Liikenneympyrä.
Se on
tien keskelle jäävä ympyrä, johon olen istuttanut kaareksi koivuangervoa. Aion
tehdä siitä samantyyppisen muotoonleikatun aidan kuin Pohjoispihallakin. Keskiosaan
istutan jotakin korkeaa. Jouko haluaisi omenapuita. Ehkäpä sitten joskus.
Veljeni halusi oman kasvihuoneen ja sen ympärille puutarhan. Niinpä sitäkin jonakin
kesänä yhdessä urakoimme: istutimme hedelmäpuita, marja- ja koristepensaita,
havuja, pioneja sekä muutaman päivänliljan. Mahdollisimman helppohoitoista
puutarhaa tavoittelimme. Asensimme muutaman kasvulavan. Hommaa vielä jäikin. Tuija-aita olisi kiva saada plantaasin
ympärille metsän rajaan.
Sarja Katajakujan puutarhasta loppuu tähän. Ensi kerralla kurkistamme puutarhaan vielä lintuperspektiivistä. Ja sitten on vielä To Do -lista. Olen nimittäin esittelyjä kirjoittaessani miettinyt myös puutarhan kohentamista. Siinäpä sitä on ensi kesäksi hommaa tai seuraavaksi vuosikymmeneksi, mutta palataan siihen myöhemmin.
Tämä on ollut mielenkiintoinen juttusarja, sen myötä olemme päässeet tutustumaan kauniiseen puutarhaasi.
VastaaPoistaKiitos! Yhdistin tässä huvin ja hyödyn. Samalla kun esittelin puutarhaa, tuli mietittyä jokainen kohta ja miten sitä voisi kohentaa. Aika monta ideaa syntyi. 😊
PoistaOlen samaa mieltä Maatuskan kanssa. Kiinnostava ja ilahduttava sarja ja mahdollisuus nähdä puutarhasi kauneus monesta suunnasta.
VastaaPoistaKiitos! Esittelinkin puutarhasta joka ikisen kolkan, joten onkohan tässä enää mitään kirjoitettavaa. 😉 Mukava kuulla, että pidit siitä.
PoistaSamaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa. Tosi kiva on ollut tutustua puutarhanne kauniisiin eri alueisiin.
VastaaPoistaKiitos! Mukava kuulla. 😊
PoistaMinäkin olen samaa mieltä muiden kanssa. Kiva, kun jokaisella puutarhan alueella, myös niillä pienimmillä, on omat nimet ja tarinat. Puutarhastasi löytyy monen monta viehättävää kohtaa ja upeaa kukkaloistoa. Museosta pidän kuitenkin enemmän nykyasussaan kuin poikiesi käyttötarkoituksessa :D
VastaaPoistaKiitos! Minusta on kätevää, että pienilläkin alueilla on omat nimet. Yleensä merkitsen muistiin mitä olen millekin alueelle istuttanut ja nimen perusteella ne on helppo paikallistaa myöhemminkin. Valokuvatkin saan jonkinlaiseen järjestykseen alueiden nimien perusteella. Niitä on sitten kiva katsella ja varsinkin alueen kehitystä hämmästellä myöhemmin. Onneksi museostakin on kuvia niin sekään ei pääse unohtumaan aikojen saatossa. 😊
Poista