PUUTARHAN IKKUNAT

Puutarhaelon Riitta haastoi miettimään puutarhan aukkoja. Hän kirjoitti: ”Haastan sinut miettimään omaa puutarhaasi ja kirjoittamaan postauksen sekä onnistuneista että harmillisista aukkopaikoista. Ovatko aukkopaikat näkymän kannalta ehdottoman tärkeitä pitää avoinna, vai haluaisitko pikemminkin istuttaa rutkasti lisää peittääksesi taustan?

Tartuin tähän haasteelliseen haasteeseen. Ei nimittäin ollut helppo hahmottaa, mistä aukoista kirjoittaisin, kun koko puutarha on avara. Lähdin sitten miettimään, millaisia ikkunoita olen tavoitellut ja millaisia ne nyt ovat. Niistä mustista aukoista, joita perennapenkeissä on, ei puhuta tässä. Toivottavasti eivät lisäänny näissä talven vaihtelevissa säissä.

Tämä talvinen kuva Alkukulmasta havainnollistaa hyvin sitä millaisista näkymistä / aukoista haaveilen. Kasvuston lomasta pilkistää ns. lainattu maisema. Sitä kehystävät katajat ja muut puut. Lehtipuun oksat kaartuvat kauniisti katoksi. Valitettavasti tämä näkymä muuttui rajusti viime kesänä, kun jouduimme kaatamaan lahon pajun.

Itselle mieluisimpia ovatkin juuri sellaiset aukot, joissa lehtipuun oksat muodostavat kaartuvan katon. 

Tämä länsipihalta päin kuvattu aukko on yksi mieluisimmista.  Näkymä miellyttää silmääni jokaisena vuodenaikana.

Toiseen suuntaan näkymä näyttää tältä. Taustalla on avara Joukon puutarha lampineen ja niittyineen. Sen on tarkoituskin jäädä avaraksi. Lammen taakse istutetut rusokirsikat muodostanevat näkymälle väljän taustan muutaman vuoden päästä.

Haluan kehystää sen ja

tuoda maisemaan syvyyttä etualan puilla.

Suurimmat ”ikkunat” puutarhassamme ovat eteläpihalla. Rakastan eteläpihalta avautuvaa järvi- ja peltonäkymää, jota en halua peittää.  Haluan vain kehystää sen ja tuoda maisemaan syvyyttä etualan puilla.  Maisema pilkottaakin sopivasti puiden väleistä. Yksi kohta siinä kuitenkin on, jonka haluaisin peittää: naapurin huonokuntoinen talo. Kokonaan en tietenkään saa sitä piiloon, mutta luulisin uuden kirsikkapuun korjaavan ainakin osan asiasta.

Nurmikko tekee puutarhastamme avaran, mutta onneksi muutamat suuret alkuperäiset puut kehystävät näkymiä. Iso kirsikkapuu antaa suojaa.

Avaralle pohjoispihalle olen luonut seinämää köynnöskehikolla. Haaveilen, että viime kesänä hyvään kasvuun lähtenyt kärhö kehystäisi ikkuna-aukot.

Potagerin porttina on toinen köynnöskehikko. Se ohjaa mukavasti katsetta kaakkoispihan suuntaan, vaikka todellisuudessa siellä ei toistaiseksi olekaan oikeastaan mitään nähtävää, valikoima rikkaruohoja vain. Juuri tästä samasta syystä minulla on kuva ainoastaan vastakkaiseen suuntaan.

Toivoisin, että näkymä naapuriin peittyisi kasvillisuuteen. Sitä varten olen istuttanut muurin päälle pitkän rivin pensasruusuja. Ne ovat menestyneet hyvin, joten ehkä muutaman vuoden päästä näkymä on toivotunlainen.

Kiitos, Riitta, mukavasta haasteesta!  Kannustan muitakin lämpimästi tarttumaan tähän haasteeseen. Voit yllättyä, kun mietit puutarhaasi tältä kantilta. Minä ainakin yllätyin. Puutarhamme ei ollutkaan ihan niin avara kuin olin aina kuvitellut.