VARJOYRTIN YLISTYS

Olen aina pitänyt varjoyrtistä. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että varjoyrtti – yhdessä kevätkaihonkukan kanssa – täyttäisi joka ikisen varjoisan kolon puutarhassani. Koska varjoyrtti ei leviä hulluna, se ei vielä ole tehnyt sitä. Olen yrittänyt levittää sitä jakamalla, mutta jaettavaa ei ole riittänyt loputtomasti.

Viime talvena varjoyrtti ilahdutti minua joka päivä. Kuljin sen ohi päivittäin kanalaan ja nautin. 

Uutena vuotena ne pääsivät

vielä kolmanteen asetelmaan.

Itsenäisyyspäivän alla poimin muutaman verson juhlapöydän kukka-asetelmaan. Enempää en raaskinut poimia. Koska versot olivat täydessä terässä vielä jouluna, käytin samat versot myös joulupöydän asetelmaan. Kaivoin lumen alta vähän lisääkin. Uutena vuotena ne pääsivät vielä kolmanteen asetelmaan, enkä heittänyt niitä vielä senkään jälkeen pois. Kauniin vihreitä olivat edelleen, priimakunnossa.

Varjoyrtti kaartuu kauniisti maljakossa. 

Varjoyrtit olivat

kasvattaneet juuret!

Nyt huomasin, että varjoyrtit olivat kasvattaneet juuret! Parhaimmat versot olivat alkaneet jopa kasvaa. Upeaa! Voiko olla näppärämpää kasvia: ensin toimii koko talven kukka-asetelmissa ja lopuksi sen voi istuttaa puutarhaan? Puutarhassa se ilahduttaa vihreydellään heti, kun lumet vähänkään sulavat. Kesällä se tuo puutarhaan tekstuuria ja vaihtelevuutta kauniilla lehdillään. Sen voi myös istuttaa ruukkuun varjoisalle terassille. Koko syksyn se ilahduttaa säilyessään vihreänä ja kauniina. Jos lunta ei tule, varjoyrtti on myös koko talven ilo. Eivät varjoyrtin ansiot vielä tähän lopu. Se on helppo, terve ja kestävä. Maanpeitekasvina se torjuu rikkoja ja pensaan alla pitää sopivasti kosteutta. Mitä muuta kasvilta voisi toivoa? Minusta on vain hyvä, että kukinta on vaatimaton. Silloin maanpeittokasvi ei varasta huomiota muilta.

Varjoyrtti sopii erityisen hyvin havujen seuraan. Minulla varjoyrtin seurana kasvaa myös tuoksumatara.

Netissä varjoyrtistä sanotaan näin: Varjoyrtti on ainavihanta, kaunis ja nopeakasvuinen peittokasvi. Kiiltävät, kovat ja paksuhkot lehdet muodostavat tiheän ja peittävän 20–30 cm korkean lehtimaton. Valkoiset, melko vaatimattomat kukat avautuvat toukokuussa.

Varjoisissa paikoissa, happamassa maassa viihtyvä varjoyrtti soveltuu alppiruusujen, havujen ja hortensioiden aluskasviksi, sillä niillä on samanlainen kasvupaikkavaatimus. Se sopii myös peittokasviksi metsäpuutarhaan. Varjoyrtti menestyy parhaiten tuoreessa, ravinteikkaassa, happamassa ja kuohkeassa maassa, varjoisalla tai puolivarjoisalla paikalla. Kasvi on hyvin arka kevätauringolle. Kasvi on myrkyllinen.

Varjoyrtin juurtuminen kestää kauan ja sitä on hyvä silloin lannoittaa. Sitä myös kastellaan pitkinä poutakausina, sekä syksyllä talvea varten, mutta jatkuvaa märkyyttä kasvi ei siedä. Varjoyrtin annetaan mieluiten olla samalla paikalla häiritsemättä.

Olen tykännyt kasvattaa varjoyrttiä terassilla ruukuissa kesän ja istuttaa ne sitten syksyllä maahan. 

Jos suojasäät jatkuvat, käyn kaivamassa hangen alta lisää varjoyrtin versoja maljakkoihin. Ne ehtisivät hyvin kasvattamaan juuret ennen kevättä. Ja ensi syksynä aion leikata suuret määrät versoja koko talven leikkotarpeiksi. Vuosi vuodelta olen lähempänä haaveeni toteutumista.