PUUTARHAVUOSI 2023

Sain viime vuonna kivan haasteen Minnalta Hiidenkiven puutarhassa -blogista. Kiitos! Tänä vuonna haastetta ei näkynyt, joten nappasin vanhan haasteen uusiokäyttöön omin luvin. Tein siihen joitakin muutoksia. Oli hauska sukeltaa viime vuoden puutarhamuistoihin (lue: puutarhamuistiinpanoihin, sillä ilman niitähän minä en meinaa muistaa juuri mitään, en ainakaan ennen kuin alkuun pääsen).

1. Mitä sellaista teit tai koit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen tehnyt tai kokenut?

Olin tehnyt (ja julkaissut) pitkän To Do -listan ja ensimmäistä kertaa puutarhaelämässäni noudatin listaa tunnollisesti. Ihan huippua! Sain tosi paljon aikaiseksi ja jokaisen viivan vetäminen tehdyn tehtävän yli oli suuri nautinto. 

Kuulin taivaanvuohen äänen ensimmäistä kertaa viereisellä pellolla. Aika hienoa!

Kokeilin ensimmäistä kertaa mykorritsaa papukaijatulppaaneille. Jospa ne kukkisivat useana vuonna. Toivon niin.

Kollaasin kukat (kärhö 'Princess Diana', pioni 'Nymphe' ja sormustinkukka) aukaisivat kukkansa ensimmäistä kertaa puutarhassamme.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Viittaan kohtaan 1. Noudatin melko uskollisesti To Do -listaani, mutta toki joitakin joustoja tein. Esimerkiksi olin haaveillut syysistutuksesta jonnekin päin puutarhaa, mutta varsinaisen suunnitelman tein lennossa Tommolan Tilalla Leivonmäellä. Oli helppoa suunnitella kasviyhdistelmät, kun näki luonnossa niiden kukkivan.

Pidin muutamia vuosia sitten tekemäni lupauksen istuttaa joka syksy ainakin joitakin (pikku)sipuleita. Tällä kertaa kukkasipuleita tuli istutettua 163 kappaletta.

 

3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Eveliina-mummoni tapaan sanoisin, että voe veikkonen, tulihan niitä. Pelkästään koivuangervopensaita tuli kuutisenkymmentä, rinne- ja verhoangervoja parisenkymmentä, muutama ruusuangervo ’Froebelii’ ja timanttituijia neljäkymmentäkaksi. Pensaista tuli lisäksi marja-aronia, mustaherukka ’Pohjan Jätti’, harokataja, kanadalainen ruusu ’J. P. Connell’ (kuvassa) ja kaksi ’Early Sensation’ -syyshortensiaa.

Pioneita tuli yhteensä kuusi: kolme vaaleanpunaisen / aprikoosin väristä ’Pink Hawaiian Coralia’ ja kolme valkoista ’Miss America’ -pionia. Hankin lisäksi yhden kärhön ’Hagley Hybrid’, kolme sinisinä ja vaaleanpunaisena kukkivaa sammalleimua, kolme vaaleanpunaista ’Prinzessin Victoria Louise’ -idänunikkoa, muutamia 'Joan Senior’ -päivänliljoja, espanjankurjenpolvia, kaksi erilaista asterilajiketta, kaksi eriväristä luppiota ja yhden valkokonnanmarjan.

Erikseen mainitsen vielä parsan taimet, joita ostin seitsemän kappaletta. Hankinta oli uutisoinnin arvoinen asia, sillä olin haaveillut niistä yhdeksän vuotta.

Syksyllä ostin kukkasipuleita: Darwineita suurimmaksi osaksi, mutta myös vähän joitakin papukaijoja ja liljatulppaaneja sekä krookuksia.

 

4. Menetitkö kasveja?

En ole varma menetinkö jotakin. Köynnöspinaatti saattoi siirron yhteydessä mennä. Kevätkurjenmiekoista viimeinenkin taisi jäädä nousematta. Ne tahtovat olla minulla sellaisia. Voi olla, etten näe enää japaninunikko 'Pacinoakaan'. Voi niitä pois menneitä olla muitakin, ne kun eivät käy ilmoittamassa, että aikovat lähteä.

Ihan tarkoituksella menetin ainakin väärän väriset iirikset 'Kita-No-Seiza' ja 'Concord Crush' sekä 'Kartano'-päivänliljat. Annoin ne uuteen kotiin. Kirkkaankeltaisen tarha-alpin pistin säälimättä kompostiin. Kaadatin myös raasun näköisen kuusen Alkukulmasta. Muutama huono puu lähti myös metsän reunasta.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Siisteistä puutarhanäkymistä ilman mustia muoveja, epämääräisiä työkaluja ja tarvikkeita olen haaveillut koko puutarhaelämäni ajan. Haaveeni ottikin suuren loikkauksen. Polttopuille saatiin siisti katos, kulkuvälineille uusi isompi parkkialue, mutta autotallin katos vielä pursuilee. Unelman asteelle jäivät vielä lammen takana olevien mustien muovien poistaminen, portinpielen pylväät sekä kesäkeittiö. Kesäkeittiöllä ei ole kiirettä, mutta tolpat olisi kiva saada. Siistiytyisi sekin nurkka, jossa tiiliä portinpieliä varten varastoidaan.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2023?

Todennäköisesti ei mikään, sillä en kerta kaikkiaan muista vuosilukuja. Nyt oli se kesä, jolloin Niila ja Vilpas pääsivät armeijasta ja puukatos rakennettiin. Nyt oli Viuhti-kukon viimeinen kesä. Nyt oli se syksy, jolloin emme saaneet kirsikkasatoa ja luulin ruskan jäävän tulematta, mutta se tuli kuitenkin.

7. Mitkä olivat suurimmat saavutuksesi puutarhassa?

Vielä on hieman liian aikaista mennä hehkuttamaan mitään, mutta luulisin suurimman saavutuksen olevan uuden koivuangervoaidan istuttaminen pohjoispihalle  (kuva keskellä). Toivottavasti tein oikean ratkaisun liian hajanaisen pohjoisspihan selkeyttämiseksi.

Toinen suuri saavutus oli seitsemän parsan istuttaminen entisen parsarivin jatkeeksi. Saavutus oli suuri, kun ajattelee, että olin haaveillut niistä yhdeksän vuoden ajan.

Yksi suurista saavutuksista oli vanhan Potagerin uudistus (kuva oikealla).  Nyt se ei ole enää Potager, vaan istutin sinne pensaita. Kyllästyin rikkakasvien kanssa taisteluun ja monen vuoden harkinnan jälkeen päädyin tähän ratkaisuun.

Koko perheen yhteiseksi saavutukseksi voi sanoa nurmikon kylvämisen lammen toiselle puolelle. Nyt ovat tiilireunuksetkin paikoillaan. Jouko puolestaan sai rakennettua puukatoksen ja laajennettua parkkipaikan. Ne olivat pieni askel ihmiskunnalle, mutta iso askel meille.

 

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Kaikkein parasta oli löytää ruosteenvärinen köynnöstuki, joka näyttää puutarhassa vielä kauniimmalta kuin myymälässä. 

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

Eipä oikeastaan vai luetaanko se virhehankinnaksi, kun ostaa vain yhden köynnöskehikon, vaikka oikeasti tarvitsee niin kauniita kehikoita kaksi? Vielä suuremmalta virheeltä ostos vaikuttaa, kun huomaa, ettei samanlaisia kehikoita myydä enää missään.

10. Mitkä kasvit yllättivät sinut positiivisesti?

Suurin yllättäjä oli kärhö 'Miss Bateman'. Olin jo ajatuksissani luopunut siitä kuuden vuoden aikana, mutta sepä alkoikin kasvaa ja tuotti jopa yhden kukan.

En tiennyt, että kosmoskukka kylväytyy itsekseen. Se olikin mukava yllätys, sillä kukat olivat jääneet kylvämättä keväällä laareihin.

Pioni 'Miss America' oli kauniimpi kuin olin osannut odottaa.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Täytyy myöntää, että pettymys oli suuri kun kirsikkapuut tuottivat vain muutaman marjan. Edellisenä vuonna saimme herkullista kirsikkahilloa monta purkkia. Luumusatokin oli huonolaatuisempi kuin koskaan aikaisemmin.

12. Mitä opit?

Talvella kävin kitkemisen verkkokurssin ja sain idean puutarhamöyhentimestä. Ihastuin siihen ja juuriston kiertäen vetämiseen, jotka helpottivat kitkemistä paljon.

Opin valmistamaan herkullisen lipstikkakeiton kevään tuoreista versoista.

Opin, että liljakukot sirisevät. Opin myös, että liljakukot eivät pidä valkosipulista ja siksi istutinkin niitä kaikkien liljojen läheisyyteen.

Oivalsin, että syksy on hyvää puutarhamatkailun aikaa. Vaikka sää saattaa olla vaihteleva, nähtävää riittää vielä myöhään syksylläkin, jopa loka-marraskuussa. Varsinkin ruskan aikaan on erityisen kaunista.

Puutarhamatkat kannattaa suunnitella etukäteen huolellisesti: osoitteet ja aukioloajat tarkistaa ja ravintoloiden ruokalistat hintoineen lukaista. Silloin matkoista saa irti eniten eikä aikaa kulu turhaan etsiskelyyn. Aikaa jää paremmin myös suunnitelmista poikkeamiseen.

Minun pitäisi varmaankin kirjoittaa vihkoon sata kertaa: "En enää laiminlyö viiniköynnöstäni", jotta varmasti muistaisin leikata sen oikeina aikoina (elo- ja marraskuussa). Opin, että laiskottelu kostautuu korkojen kanssa.

13. Vinkit ensi kasvukaudelle

Kanalan suursiivoukseen kannattaa varata kolme puolikasta poutapäivää silloin kun kukaan haudo.

Pallo-ohdakkeet ja isotähtiputket kannattaa kerätä kuivumaan ulko-ovenpielen asetelmaa varten hyvissä ajoin ennen kuin ne alkavat siementää. Isotähtiputket tosin muuttuvat ulkona ruskeiksi talven mittaan.

Leikkaa se viiniköynnös!

14. Kauden vaikuttavimmat (kukka)penkit

Kesällä 2023 suurimman vaikutuksen teki purppuraheisiangervo 'Diabolon' edessä kasvava tarhakurtturuusu 'Sävel' runsaalla ja pitkällä kukinnallaan sekä siihen sopivilla seuralaisillaan (kuva ylhäällä oikealla). Hennon vaaleanpunaisen 'Sävelen' seurassa loistivat siniset iirikset ja valkoiset pionit sekä hieman kauempana vaaleankeltaiset kullerot. Penkki oli sekä romanttinen että hieman villi. Kuvat eivät tee oikeutta sille, koska tausta oli haasteellinen ja siksi kuvakulmaa oli hankala löytää. Myös näkymä tarhakurtturuusulta muualle puutarhaan oli vaikuttava (iso alakuva).Suuren vaikutuksen teki myös peittokurjenpolvimatto puutarhan länsipuolella (kuva ylhäällä keskellä).

Loppukesän ehdoton katseenvangitsija oli ryhmä kosmoskukkia, jotka olivat päättäneet kylväytyä itse entisille paikoilleen laareihin (kuva ylhäällä vasemmalla).