PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: HÄMEENLINNA

Hämeenlinna on paljon muutakin kuin Aulanko. Puutarhojen, puistojen ja vanhan arkkitehtuurin ystävälle Hämeenlinnassa on useita kivoja kohteita ja niiden taustalla mielenkiintoisia tarinoita. Lisäksi olen poiminut listalle pari kiinnostavaa kotimuseota sekä muraalin. Olen maininnut myös yhden kirpputorin ja muutaman ravintolan. 

Jos aikaa on, reissuun kannattaa ehdottomasti yhdistää käynti Lepaan kampuspuistossa Hattulassa. Tuon upean puutarhakohteen esittelen myöhemmin.

AULANKO

Hämeenlinna on tunnettu Aulangostaan ja sen laelta näkyvästä kansallismaisemastaan. Kansallismaiseman kerrotaan inspiroineen Hämeenlinnassa syntynyttä Jean Sibeliusta Finlandian säveltämiseen. Itseäni kiinnostaa luonnonsuojelualueeseen kuuluva, vuosina 1883–1938 rakennettu, englantilaistyyppinen puisto, jonka alkuperäisestä loistosta on vain rippeet jäljellä. Kohteen kiinnostavuutta lisää siihen liittyvä historiallinen tarina.

Asetehtailijana venäjällä varallisuutensa hankkinut ja myöhemmin takaisin Suomeen muuttanut, Suomen rikkain mies, Hugo Standertsjköld osti Karlbergin kartanon kesäpaikakseen. Pohjois-Esplanadin palatsissa talvet asunut Standertsjköld alkoi rakentaa aluetta keskieurooppalaiseen tyyliin rakastuttuaan puolalaiseen kreivittäreen, jonka kanssa toivoi pääsevänsä naimisiin.

Kartanon päärakennuksen ympäristöön tehtiin barokkivaikutteinen muotopuisto runsaine kukkaistutuksineen, palmuineen, kaktuksineen, suihkulähteineen ja kasvihuoneineen. Puistossa oli veistoksia, punahohtoiset simpukankuoret reunustivat puistokäytäviä. Ruohomatolla pilkahteli suuria lasipalloja. Vanajaveden kunnostettuun rantaan istutettiin yli kolmen kilometrin matkalle hopeapajuja. Alueelle istutettiin satoja erilaisia lajeja eksoottisia puita ja kukkia. Ruusuille oli varattu oma alueensa romanttisen Ruusupaviljongin viereen. Puistoon rakennettiin kalliolohkareista tehty Lemmenluola. Puistometsään tuotiin mm. saksanhirviä, riikinkukkoja, fasaaneja, kauriita, vuorivuohia ja joutsenia. 

Tarina kertoo, että saatuaan kesäkartanon kuntoon Hugo Standertsjköld lähetti Puolaan puhemiehen runsaine lahjoineen. Lahjat kyllä kelpasivat, mutta kaunokainen ilmoitti, ettei hän ikinä tulisi Itämeren pohjoispuolelle. Hugon kerrotaan eläneen poikamiehenä. Varallisuuttaan hän lahjoitti avokätisesti tahoille, jotka olivat lähellä hänen ammattialaansa, muun muassa Haminan kadettikoululle. Hänet on haudattu Janakkalan kirkon hautausmaalle.

Alkuperäinen kartanorakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Sen paikalle on rakennettu Hotelli Aulanko. Harmi, että arvokas kokonaisuus on menty tärvelemään.

Jos haluat nähdä, mitä muuta Hugo Standertskjöld omisti näillä nurkilla, tutustu Metsänkylän kartanoon Hattulassa.

AULANGON RENGASTIE

Hotelli Aulanko: Aulangontie 93
Rengastie: Aulangonmetsäntie

Luonnonsuojelualueella kiertää yksisuuntainen, asfalttipäällysteinen rengastie, jossa autolla ajo on sallittu klo 8–23. Liikuntarajoitteiselle helpoin tapa on liikkua autolla rengastietä pitkin ja pysähdellä parkkipaikkojen ja nähtävyyksien (esitelty tarkemmin alla) kohdalla. Ihan joka kohteeseen ei ehkä pääse perille asti. Näkötornille johtavalla tiellä on sallittu ainoastaan huoltoajo.

Itse laitoin navigaattoriin hotelli Aulangon osoitteen ja kävin ensin katsomassa vanhan rakennuksen (vierastalo?)  hotellin pihapiirissä. Sitten ajoin Aulangontietä hieman eteenpäin, jossa oli Luontoliikuntakeskukseen viitat. En kääntynyt vasemmalle Luontoliikuntakeskukseen, vaan ajoin suoraan rengastietä pitkin. Nähtävyydet sijaitsivat sopivasti parkkipaikkojen kohdilla. Rengastien varrella on viisi pysäköintialuetta. Pysäköinti on sallittu vain merkityillä pysäköintialueilla. Luontopolkuja en testannut, koska tässäkin oli riittävästi hommaa. Alueella on suuret korkeuserot.

  
GRANIITTILINNA

Puistometsässä, Aulangon hotellin ja kylpylän puoleisella laidalla, sijaitsee jyhkeä Graniittilinna. Alun perin siihen rakennettiin kolme tornia, joista voi ihailla näköaloja Vanajaveden suuntaan. Nykyisin graniittilinnassa järjestetään lasten kesäteatteriesityksiä.

JOUTSENLAMPI  

Puistometsässä sijaitsee tunnelmallinen Joutsenlampi. Lammella asusteli aikoinaan joutsenperhe ja runsaasti muita vesilintuja. Lampea kiertää noin kilometrin mittainen polku, jonka varrella on merkittynä noin 50 eri puu- ja pensaslajia. Polun varrelta löytyy penkkejä ja pöytiä, vaikkapa omien eväiden nauttimiseen.

Polulla voi liikkua myös pyörätuolilla, mutta ei se ihan vaivatonta ole. Rengastien ensimmäiseltä parkkipaikalta on jyrkkä lasku alas lammen rantaan, ja puiden juuret tekevät kulun epätasaiseksi. Lammen ympäristössä kulku on helpompaa.

RUUSUPAVILJONKI METSÄLAMMEN ÄÄRELLÄ  

Alkuperäisistä rakennuksista romanttinen Ruusupaviljonki on jäljellä ja se onkin suosittu hää- ja kihlaparien valokuvauspaikka. Metsähallitus on kunnostanut paviljonkia alkuperäiseen asuunsa.

NÄKÖTORNI JA KARHULUOLA  

Aulangonvuoren näkötornista avautuvat hulppeat näkymät, mutta minulla ei liikuntarajoitteisena ole sinne asiaa. Yhteensä 322 rappusta on vähän liikaa minulle. Ilmeisesti sen varrella on Aulangonvuoren kallioon hakattu syvennys, Karhuluola, patsaineen. Sekin lienee rakastuneen asetehtailijan yritys miellyttää kreivitärtä.

ONNENTEMPPELI

Toinen säilyneistä paviljongeista on tiilestä muurattu Onnentemppeli. Valitettavasti sen hienot ikkunat maalauksineen ovat aikojen saatossa hävinneet. Se, jolla on niin hyvät jalat, että pääsee kiipeämään Onnentemppeliin, saa paviljongissa iloita onnestaan ja hyvistä jaloistaan.

Rengastien parkkipaikalta rakennukselle on todella vaikeakulkuinen reitti kivikon läpi. Sen sijaan toisesta suunnasta pääsee polulta suoraan rappujen alapäähän, mutta en tiedä onko polku helppokulkuinen. Raput ovat ainakin pitkät eikä kaidetta ole.

LUONNONSUOJELUALUE

Aulangon luonto on poikkeuksellisen rehevää. Aulangolta löytyvät lähes kaikki Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät jalopuulajit. Lisäksi 1900-luvun alkupuolella puita on myös istutettu. Puita ja pensaita on yhteensä yli 140 eri lajia. Luonnonsuojelualueella on kaksi kyltein merkittyä muinaisrantaa jopa 10 000 vuoden takaa. Puistometsän ohella luonnonsuojelualueeseen kuuluu luonnontilaista metsää.

Alueella on runsas polkuverkosto. Osa poluista on hyväkuntoisia ja leveitä hiekkapolkuja, joten ne saattavat sopia myös pyörätuolilla liikkumiseen.

Aulangon Luontoliikuntakeskus: Linnanen 77 Hämeenlinna

Luontoliikuntakeskuksella on iso pysäköintialue, josta pääsee kävelypolkua pitkin luonnonsuojelualueelle. Rajalle on noin 300 metriä.

KANTOLANNIEMEN SIIRTOLAPUUTARHA

Siirtolapuutarhat ovat mitä viehättävimpiä paikkoja nauttia kauniista päivästä käveleskellen. Vuonna 1933 perustettu Kantolanniemen siirtolapuutarha on hyvin hoidettu ja kaunis. Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Mökkejä on 77 ja saunarakennuksia lähes yhtä monta. Tämän alueen erikoisuutena nimittäin on Vanajaveden rannalla oleva ns. saunapuistikko, johon jokainen mökin omistaja voi rakentaa oman saunan.

Lautatarhankatu 9 Hämeenlinna


HÄMEEN LINNA & LINNANPUISTO

Hämeen linnaa ympäröi laaja ja avara puistovyöhyke, jonka läpi kulkee keskustasta linnalle johtava mukulakivinen Kustaa III:n katu. Samaan puistoalueeseen luetaan kuuluvaksi Niittykadun pohjoispuolella oleva pieni Eino Leinon puisto. Hämeen linna on muinaismuistoaluetta, mutta sitä ympäröivät puistot on rakennettu pääosin 1960-luvun lopulla.

Kustaa III:n katu 5 tai 6 Hämeenlinna

VERKATEHTAAN TEOLLISUUSMILJÖÖ & RAVINTOLA VERKATEHDAS

Kolme kruununmakasiinia rakennettiin 1830- ja 1850-luvuilla. Näistä viljamakasiineista kaksi on yhä käytössä, ja ne toimivat Hämeenlinnan Taidemuseon näyttelytiloina.

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri teollisuuslaitos, Hämeenlinnan Verkatehdas Oy perustettiin 1895. Verkatehtaan alueelle nousi useita rakennuksia. Vuonna 1897 valmistui kehräämö, vuonna 1906 hirsinen asuinhuvila, Iso Huvila, vuonna 1907 jugendtyylinen konttorirakennus sekä vuonna 1914 kehräämö. Nykyisin huvilassa sijaitsee Hämeenlinnan Taidemuseon työtiloja ja kehräämörakennuksessa muun muassa Yle Hämeenlinnan toimitus.

1950-luvun alkupuolella tehtaalla työskenteli parhaimmillaan 1300 henkeä ja 120 kutomakonetta. Vuonna 1962 Hämeenlinnan Verkatehdas, silloinen Hämeen Verka, lopetti toimintansa. Vuonna 1978 Hämeenlinnan kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan ja osti kiinteistön itselleen. Sittemmin alueelle on rakennettu moderni kulttuurikeskus.

 

RAVINTOLA VERKATEHDAS

Vanhassa tehdasrakennuksessa sijaitsee moderni ravintola nimeltä Verkatehdas. Tarjolla on myös monipuolinen lounas.

Paasikiventie 2 Hämeenlinna

 

PINELLAN PUISTO

Verkatehtaan ympäristössä, veden äärellä, on kaunis viheralue nimeltä Pinellan puisto. Puistossa kannattaa käydä kävelyllä. Siellä on helppo liikkua myös pyörätuolilla.

Kuvernööri Rehbinder kiinnitti virkakaudellaan 1840-luvulla huomiota Hämeenlinnan puistoalueiden kehittämiseen. Hänen aloitteestaan perustettiin Vanajaveden kainaloon pieni puisto. Alueelle istutettiin puita ja rakennettiin pensasmajoja. Rinne muotoiltiin kauniiksi nurmikoksi kukkapenkereineen ja käytävineen, joiden varteen asetettiin vihreiksi maalattuja penkkejä levähdyspaikoiksi puistossa kävijöille.

Ravintoloitsija Nordin sai vuokrata alueen ja siellä olevan vanhan makasiinin. Nordin perusti alueelle 1860-luvulla ravintolan. Ravintola sai nimekseen Pinella. Nimen Nordin oli kopioinut Turusta, jossa on samanniminen, tohtori Nils Henrik Pinellolle tehty ravintola.

Vanha ravintola tuhoutui pahoin tulipalossa 1880-luvulla, ja rakennus purettiin. Vanha puistokin alkoi rappeutua. Kaupunginpuutarhuri Erkki Saarinen suunnitteli puiston nykyisen ulkoasun vuonna 1963. Puistosta löytyy myös Viipurintien sillan alkuperäisiä valaisimia korjattuina.

Paasikiventie 2 Hämeenlinna

PINELLAN HUVILA

Verkatehtaan isännän asunnoksi vuonna 1906 rakennettu, kolmikerroksinen Pinellan huvila sijaitsee Pinellan puistossa / Verkatehtaan alueella. Nykyään huvila lienee Taidemuseon toimistona.

VANHA RAUTATIEASEMA

Jos pidät kauniista, vanhoista rakennuksista, käy katsomassa rautatieasema. Vanha asemarakennus on edelleen käytössä.

Hämeentie 16 Hämeenlinna

 
VIIPURINTIEN VANHA SAIRAALAMILJÖÖ

Jos aikaa on, kannattaa pyörähtää Viipurintien terveysasemalla. Näet kauniit, vanhat sairaalarakennukset, jotka ovat yhä käytössä (tylsän) uuden terveyskeskuksen rinnalla.

Viipurintie 1–3 Hämeenlinna


JEAN SIBELIUKSEN SYNTYMÄKOTI

Säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti kertoo säveltäjämestarin lapsuuden ja nuoruuden vuosista. Täällä kauniissa kodissa oli kiva käydä ja tunnelmoida vanhan ajan miljöössä. Harmi, että kuvat ovat kadonneet.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa, koska museossa järjestetään myös konsertteja, jolloin sisään pääsee vain konserttilipulla. Maanantaisin museo on suljettu.

Hallituskatu 11 Hämeenlinna
p. 03 621 2755

 
SIBELIUKSENPUISTO

En ollut koskaan aiemmin istunut soivalla penkillä, joten Sibeliuksenpuisto oli varsin mielenkiintoinen kohde. Kun istahti tietyille penkeille, alkoi soida Sibeliuksen Puusarjan sävel pianolla. Samalla valo kohdistui kyseiseen puuhun. Puistossa oli myös kivat kukkaistutukset.

Sibeliuksenpuistossa voi pelata puistoshakkia. Suuret nappulat ovat puistossa laatikossa, jonka avaimen saa lainattua kirjastokortilla pääkirjaston infosta.

Puiston alku sijoittuu 1780-luvulle, jolloin maaherra Anders de Bruce perusti virkatalonsa taakse residenssipuutarhan. Maailmassa ei kuitenkaan mikään ole ikuista, joten puutarhan ollessa vielä keskeneräinen, se siirtyi seuraavalle omistajalle, kuvernööri Otto Rehbinderille. Hän alkoi kasvattaa siellä puistoihin tarvittavia jalopuita ja pensaita eli alueesta tuli taimitarha. Ilkivalta oli jo keksitty, joten alue ympäröitiin korkealla lauta-aidalla.

Rehbinderin jälkeen taimitarhasta tehtiin kaupungin hoitama yleisölle avoin kävelypuisto. Puistoon rakennettiin puinen ravintola, joka ajan saatossa rapistui ja lopulta tuhopoltettiin vuonna 1890. Puistoa alettiin taas kunnostaa 1910-luvulla. Puisto suunniteltiin kokonaan uudestaan, kun Sibeliusta esittävälle patsaalle piti saada paikka. Nyt nuori Sibelius katsoo kohti yläalkeiskoulua, jota hän nuoruudessaan kävi. Taustalla on uusrenessanssinen lyseorakennus, joka myös on hänen entinen opinahjonsa. Kasvien suhteen ei ollut helppoa. Perennaistutukset eivät menestyneet ja hävisivät. Puistoa on pyritty perusparantamaan säilyttäen sen ominaispiirteet. Puiston peruskorjaus nykyiseen asuunsa valmistui vuonna 2015.

Birger Jaarlin katu 15


LYSEO JA MUUT VANHAT RAKENNUKSET SIBELIUKSENPUISTON NURKILLA

Samalla, kun vierailet Sibeliuksenpuistossa, ihaile alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. 

Birger Jaarlin katu 15

Hämeenlinnassa on paljon muitakin vanhoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia. Olen poiminut alle muutamia niistä. Kaikissa niistä en ole itse käynyt, joten kuvia tai suosituksia ei ole. Lähteenä olen käyttänyt: Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt.

 
TYÖVÄEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖ HÄME

Puiset asuinrakennukset on suunnitellut rakennusmestari E. K. Ansas 1907. Saaristenkadun varren tiilinen, rapattu rakennus on 1800-luvun jälkipuolelta.

Saaristenkatu 11 - Birger Jaarlin katu 31

LINNANNIEMEN ASUINALUE

Linnanniemi on rakentunut 1800-luvun lopulta lähtien ja muodostaa ajallisesti kerroksisen, vanhojen pihapuistojen rikastaman puutalovaltaisen kokonaisuuden. Linnanniemen asuntoalue sijaitsee aivan vanhan Hämeen linnan läheisyydessä.

En ole itse käynyt täällä, mutta kuvien perusteella näyttää, että seassa on melko uusiakin rakennuksia.

Hämeen linna: Kustaa III:n katu 5 tai 6 Hämeenlinna
Laurellin leipomo: Tampereentie 17 Hämeenlinna

ETELÄKADUN MANSARDIKATTOISET TALOT

Vuosina 1919–1922 rakennetut mansardikattoiset pientalot (rakennusmestarit K. B. Koskinen ja E. K. Ansas) muodostavat tyylillisesti ja kaupunkikuvallisesti eheän alueen.

Eteläkatu 3–13

PIPARKAKKUTALO

Kauppias A. G. Skogster rakennutti koristeellisen jugendrakennuksen perheelleen asuintaloksi 1906 (ark. Selim A. Lindqvist).

Kirkkorinne 2

MYLLYMÄKI, VII KAUPUNGINOSA

Myllymäen nykyinen rakennuskanta on vanhimmilta osin 1800- luvun loppupuolelta, pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Myllymäki on yhä ajallisesti kerroksellinen, moni-ilmeinen kaupunginosa, jossa sijaitsevat mm. Myllymäen kansakoulun rakennukset (1912–14, V. F. Alanen, kivinen osa 1949-50 O. Sahlberg), Toivontie 1-3:n kaksikerroksiset hirsirakenteiset kerrostalot (1945, H. W. Schreck) ja entinen kunnalliskodin rakennus 1900-luvun alusta (W. A. Tötterström).

Toivontie 1-3

KAUPUNGINPUISTO ELI PARKKI

Kaupunginpuisto eli Parkki oli aikoinaan loistelias, ajan ihanteiden mukainen englantilaistyylinen maisemapuisto, joka oli tarkoitettu kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Lähemmäs kahdessa sadassa vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua yhtä ja toista. Puisto jäi uudemman Aulangon varjoon. Ihanana Parkkina tunnettu puisto ränsistyi, sen rakennelmia tuhoutui ja alue joutui vuosiksi jopa sotaharjoituskentäksi. Myöhemmin rakennuksia ja puistoaluetta on yritetty kunnostaa, mutta puisto on enää vain kalpea aavistus entisestä. Rakennuksia on kunnostettu vähän sinne päin jättäen pois alkuperäiset koristeet. Puistosta on saatavana runsaasti tietoa, mutta kerron sen vaiheita lyhyesti.

Hämeen läänin kuvernöörinä vuosien 1841–1863 aikana toiminut Otto Carl Rehbinder alkoi muokata Pyövelinmäkenä tunnettua kukkulaa maisemapuutarhaksi. Hän oli tiettävästi Pietarissa tutustunut puistosuunnitteluun ja puutarhataiteeseen.

Louhikkoiselta mäeltä oli henkeäsalpaavat näkymät kohti linnaa ja taustalla olevaa kaupunkia. Rehbinder sai luvan käyttää työvoimana linnan vankeja. Alueelle rakennettiin graniittimuurein tuettuja polkuja, terasseja, tekoraunioita ja näköalapaikoille paviljonkeja sekä istutettiin puistotaiteellisia sommitelmia. Keisarillisia vierailuja varten puiston aiheita koristeltiin runsain kukkaistutuksin. Rauniot rakennettiin käytävien ja huvimajojen tieltä raivatuista kivistä.

Elämä ei kuitenkaan aina ole auvoista. Pyövelinmäki uhkasi joutua vuokralle, mutta kuvernööri sai järjestettyä asiat niin, että alue liitettiin Hämeenlinnan kaupungin maihin. Kaupungin porvaristo sitoutui jatkamaan kuvernöörin työtä ja huolehtimaan puiston ylläpidosta. Tuli Puistokomiteaa, Puistovaliokuntaa, uusi kuvernööri von Ammondt ja heidänkin jälkeensä monta koukeroa. Puistoa rakennettiin ja kunnostettiin, välillä se rapistui. Uutena rakennettiin Puistokomitean puutarha, jossa oli kukkaistutuksin koristeltuja kivipenkereitä, terasseja sekä kolmiosainen huvimaja.

Puiston loiston aikana alueella oli ravintola ja soittolava sekä kivinen laituri kaiteineen ja penkkeineen. Alkoholimyynnistä saatuja varoja käytettiin puiston hoitoon. Oli Parkinvartijan talo ja laivalaiturin luona itämaistyylinen odotusmaja laivamatkustajille. Keväisin saattoi ihailla alppiruusujen kukintaa.

Puistosta on ollut esteettömät näkymät Vanajavedelle, linnalle, kasarmeille ja kaupunkiin päin. Kasvava ja tihenevä puusto muutti näkymät vähitellen. Suurin osa käytävistä ja niiden tukimuureista, kiviaidat ja tekoraunio ovat säilyneet alkuperäisellä paikallaan. Myös alkuperäisen sommitelman mukaisia puita on edelleen paikallaan. Puisten paviljonkien rakenteista osa on alkuperäisiä. Niitä on kuitenkin korjattu vuosien kuluessa välittämättä alkuperäisestä tyylistä.

Kaupunginpuistosta löytyy yhä runsaslajinen, myös erikoisempia lajeja sisältävä vanha puusto. Aremmat koristekasvit ovat aikojen saatossa hävinneet, mutta vanhan havupuuston varjossa puiston itälaidalla kasvaa edelleen ryhmä alppiruusuja.

Tampereentie 105 Hämeenlinna

  
TORI- JA KIRKKOPUISTO

Hämeenlinnan Toripuisto on pieni puisto keskustassa, torin ja vuodelta 1798 olevan kirkon välissä. Toripuisto valmistui vuonna 1911. Tori- ja Kirkkopuiston erottaa toisistaan niiden välissä kulkeva Linnankatu.

Kirkkoa on ympäröinyt puistikko jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kaupunkilaisilla oli tapana kesäiltoina ja pyhäpäivinä kokoontua istuskelemaan Kirkkopuistoon. Kirkkoon tulevat maalaiset istuivat kesäsunnuntaisin puistossa odottamassa jumalanpalveluksen alkua. Tori- ja Kirkkopuisto ovat kautta aikojen toimineet nuorison kohtauspaikkoina.

Toripuiston keskellä on kaunis suihkulähde altaineen, ja sen ympärillä paljon istuskelupaikkoja. Puistossa on luonnonkivimuurein toteutettuja terassointeja ja puiston poikki johtavat rappuset. Puistoa ja istutuksia rajaa vanhan mallin mukaisesti tehdyt valurauta-aidat. Osa puista, kuten sateenvarjojalavat, ovat alkuperäisiä.

Toripuiston kummassakin päädyssä on Armas Lindgrenin suunnittelemat paviljonkirakennukset. Ne saneerattiin myymäläkäyttöön puiston peruskorjauksen yhteydessä.

Suomen 100-vuotisjuhlavuotena Hämeenlinnassa järjestettiin keräys, jolla toteutettiin pysyvä, pieni leikkipaikka torille. Leikkipaikka on esteetön ja soveltuu kaikille.

Hämeenlinnan kirkko: Kirkkorinne 2 Hämeenlinna


PALANDERIN TALO

Palanderin talo esittelee hämeenlinnalaisen porvaristoperheen elämää sata vuotta sitten. Olen aina samaistunut matalien torppien asukkaisiin. Oli jännä oivaltaa, että ehkä mekin olisimme eläneet suurin piirtein tällaisessa talossa, jos olisimme eläneet tuohon aikaan. Meillähän on palvelijoitakin melkoinen kaarti: pyykinpesukone, astianpesukone, yleiskoneet, sähköliedet ja muut vempaimet talon lämmitykseen ja jäähdytykseen, autosta ja robottiruohonleikkurista puhumattakaan.

Me vierailimme tässä talossa joulun alla ja se oli todella tunnelmallista.

Linnankatu 16 Hämeenlinna
p. 03-621 2967


GUIDO VAN HELTENIN MURAALI

Australialainen taiteilija Guido van Helten maalasi Pohjoismaiden suurimman muraaliteoksen Kantolan vanhojen viljasiilojen julkisivuun. Van Heltenin työt ovat valtavia, lähes fotorealistisia muotokuvia. Huikea teos on 56 metriä korkea. Teoksen mittakaavaa on vaikea käsittää. Teoksen korkeushan vastaa 16-kerroksista kerrostaloa.

Van Heltenin työt ovat helposti lähestyttäviä ja niihin on helppo samaistua. Teoksen aihe on poimittu paikallisten asukkaiden elämästä, johon hän tutustui ennen työn aloittamista. Voit lukea aiheesta lisää blogini jutusta nimeltä Olen innoissani.

Myllärinkatu Hämeenlinna
Tapahtumapuiston kukkula: Puusepänkatu 9 Hämeenlinna

SUOMEN KASARMIN AARTEET

Jos pidät oikeasti vanhasta tavarasta, tämä kirpputori kannattaa nähdä, vaikka mitään et olisikaan aikeissa ostaa. Älä anna nimen hämätä, kirpputorilla myydään kaikkea muutakin kuin armeijatavaraa. Pitihän tämä käydä katsomassa ja hauska reissu oli.

Kirpputori on vaikea löytää kadulta päin, mutta kannattaa ajaa sisäpihalle. Sisäpihalla on maksullisia parkkiruutuja ja kirpputorin edessä invapaikka.

Suomen Kasarmin katu Hämeenlinna
044 9683705

PITÄJÄRUOKIA

Matkustellessa on hauska maistella paikkakunnan perinteikkäitä ruokia. Hämeenlinnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla arkiateriana palvikinkku ja hapanleipä ja juhla-ateriana ruistaikinaan käärityt silakat eli kalaleipä, piimä ja olut sekä riistansylttääjän lintupaisti, joka tarkoittaa manteleilla sekä peruna- ja omenalohkoilla täytettyä fasaania.

Olipa herkullinen iltapala Hämeenlinnan reissun jälkeen: aamulla leivottua ruisleipää, jonka päällä palvikinkkua ja juustoa. En tiedä, kuuluuko juusto varsinaisesti tämän pitäjäruoan yhteyteen (ei kai), mutta maittava kokonaisuus se oli kuitenkin. 

HOTSI

Perinteinen hämeenlinnalainen grilliruoka on hotsi, joka valmistetaan keitinpiirakasta ja lenkkimakkarasta.

RAVINTOLA AMARILLO

Kävin testaamassa Amarillon lounaspöydän ja tykkäsin. Ravintola oli viihtyisä ja näytti olevan suosittu.

Raatihuoneenkatu 10 Hämeenlinna
p. 044 4314151


RAVINTOLA ITSUDEMO

Itsudemo on yleensä varma vaihtoehto silloin, kun tekee mieli japanilaista ruokaa. Ostoskeskuksessa oleva ravintola ei yleensä ole kaikkein tunnelmallisin, mutta siisti ja toimiva. Buffet-pöydässä on tarjolla niin kylmää kuin lämmintäkin ruokaa. Valikoima on laaja. Buffetin hintaan kuuluu myös jälkiruoka sekä kahvi ja tee. Aion kokeilla.

Kaivokatu 7 Hämeenlinna
p. 050 537 6663