Hatanpään kartanon alueella sijaitseva luonnonkaunis ja iso puistoalue on aivan Pyhäjärven rantamilla. Kartanon kupeessa on ruusutarha, joka puhkeaa täyteen kukkaansa myöhäiskesästä, heinä-elokuussa. Alueella toimii myös puistokahvila 1920-luvulla rakennetussa sairaalan entisessä saunarakennuksessa.
Puistossa on helppo liikkua pyörätuolilla.
Milavida nimi tulee venäjästä ja tarkoittaa sulomaisemaa, kaunista näköalaa. Maisema harjun laelta Näsijärvelle tosiaankin on kaunis, vaikka ei enää luonnonkaunis olekaan, kuten palatsin loiston aikoihin. Palatsi on upea ja sen puutarha näkemisen arvoinen, vaikka se lienee varjo vain entisestä. Labyrintti sentään on jäljellä. Vierailimme katsomassa ruskavärejä hyisessä tuulessa lokakuussa, mutta varmasti palaamme uudestaan kesäaikaan.
FINLAYSONIN PALATSI
Poimintoja palatsin nettisivuilta:
Kun Finlaysonin tehtaan vanha patruuna Wilhelm von Nottbeck
kuoli vuonna 1890, kolme hänen Tampereella asuvaa poikaansa rakennuttivat
itselleen omat valtakuntansa.
Aleksander Johan Ferdinand päätti purkaa lapsuudenkotinsa,
isänsä 1840-luvun lopussa rakennuttaman kaksikerroksisen puutalon.
Uudisrakennusta rakennettiin vuosikausia, ja viimein vuonna 1899 valmistui
kaupunginarkkitehti Lambert Petterssonin piirtämä uusrenessanssityylinen
palatsi. Aleksander oli naimaton, äveriäs ja arvatenkin kunnianhimoinen, sillä
vanhan kotitalon perustuksille ei mitä tahansa sopinut rakentaa. Isävainaan
runsaan hehtaarin kokoiseksi rakennuttama puisto päätettiin jättää muistoksi.
Palatsiaan Aleksander ei juuri ehtinyt isännöidä.
Graniittilinnan sisustusta oltiin hankkimassa ulkomailta, kun isäntä sairastui.
Puolisen vuotta aiemmin oli Peter-veli menehtynyt umpisuolen tulehdukseen, ja
nyt perhelääkäri kehotti Aleksanderia leikkaukseen. Tarina ei kerro, mikä
39-vuotiasta upporikasta vanhaa poikaa vaivasi – lasarettiin hän ei suostunut
lähtemään. Vain hänen kuskinsa Hans Adler ja rakkaat koirat saivat olla
patruunan luona viimeiset hetket. Kaksi päivää ennen jouluaattoa vuonna 1900
kuolema korjasi omansa.
Aleksanderin kuoltua palatsi oli jonkun aikaa tyhjillään,
kunnes vuodesta 1904 talo otettiin Finlaysonin palkatun johtajan asunnoksi. Tammerkosken
rantapalatsista tuli vuosikymmeniksi Finlaysonin johtajien asunto. Ensin
Palatsia asuttivat tehtaanisännöitsijät, sitten toimitusjohtajat. Vuonna 1979
palatsista tehtiin yhtiön kokous-, koulutus- ja edustustila.
Ravintolakäyttöön rakennus ja sen pihapiiri tulivat
1980-luvun puolivälissä. Vuonna 2001 rakennus tontteineen siirtyi
ravintoloitsija Keijo Olanderin omistukseen, jonka toimesta palatsi entisöitiin
perinteitä vaalien.
Kuninkaankatu 1, 33210 Tampere
Tallipiha on peräisin 1800-luvulta. Tallipihalla sijaitsivat Nottbeckin suvun hevostallit, ja lisäksi siellä oli talousrakennuksia ja palvelusväen, kuten hevosten hoitajien ja kuskien, asuntoja. Sen rakennukset ovat runsaasti koristeltuja edustaen 1800-luvun lopun kansallisromantiikkaa sekä venäläis-karjalaista arkkitehtuuria.
Korttelista tuli tehtaan kuorma-ajureiden tukikohta
1900-luvun alkuvuosina, kun Nottbeckit eivät enää asuneet viereisessä Finlaysonin
palatsissa. Tällöin tallipihaa alettiin kutsua Ajurikortteliksi.
Tallipihan rakennuksissa asuttiin 1960-luvulle saakka. Alue
pääsi pahasti rapistumaan ennen kuin kaupunki lunasti sen vuonna 1995.
Tallipiha kunnostettiin 1990-luvun lopussa matkailukohteeksi. Nykyisin alueella
toimii kahvila ja useita idyllisiä putiikkeja.
Puutarhan ystäville tiedoksi: Tallipihalla on runsaasti mielikuvituksellisia
kukkaistutuksia, joita kannattaa käydä ihailemassa.
Kuninkaankatu 4 Tampere
TALLIPIHAN SUKLAAPUOTI
Jos pidät kukista ja suklaasta, niin tämä paikka on kuin tehty sinulle. Erilaisia makuja on niin paljon, että pää menee pyörälle jo pelkästä katselemisesta.
Myymälään pääsee pyörätuolilla luiskaa pitkin, mutta
myymälässä saattaa olla ruuhkaa ja siksi vähän ahdasta liikkua.
Kuninkaankatu 4 Tampere
Ahlmanin koulun säätiön eli AhlmanEdun pihapiiristä löytyvät Pirkanmaan perinnepiha, majoitusta tarjoava Kartano ja kahvila Tilapuoti. Perinnepihalle on kasvikuulutusten avulla kerätty perinnekasveja ja taltioitu pirkanmaalaista kasvi- ja puutarhahistoriaa. Omenatarhan vierestä löytyy kasvimaa ja laitumilla laiduntaa suomenkarjaa. Tämä on kiva käyntikohde.
Nekalan siirtolapuutarha täytti 90 vuotta vuonna 2022, ja palstamäärältään se on maamme kolmanneksi suurin. Alue on kaunis pienine puutarhoineen. Vieraat toivotetaan tervetulleiksi alueelle läpi vuoden.
Raholan siirtolapuutarha on viehättävä, vanha mökkialue rakkaudella hoidettuine puutarhoineen. Alueella on kiva kävellä ja katsella aidan yli kukoistavia palstoja ja ihmisiä puuhissaan. Alueelta saattaa saada innostusta omiinkin puuhiinsa.
RANTA-TAMPELLAN RANTAREITTI
Jos sinulla on mahdollisuus viettää aikaa Tampereella, suosittelen kävelemään tai pyöräilemään Ranta-Tampellan rantareittiä. Reitti myötäilee kaunista Näsijärven rantaa.
Näsijärveä, Pyhäjärveä ja Tammerkoskea myötäilevä katkeamaton rantareitistö on yksi Tampereen keskustan merkittävimmistä kaupunkikehityskohteista. Teollisuuden ja autoilun käytöstä vähitellen vapautuvat ranta-alueet uudistetaan jalankulun, pyöräilyn ja virkistyskäytön ehdoilla.
Tampereen rantareitistöä kehitetään osana Viiden tähden keskusta -kehitysohjelmaa. Näsijärveltä Pyhäjärvelle johtavat puistokäytävät sujuvoittavat liikkumista kaupunginosien välillä ja ovat osa liikunta-, virkistys- ja luontopalveluja. Rantareittien avulla parannetaan keskustan ja läheisten lenkkipolkujen, ulkoilumetsien, rantojen, latujen, veneilyn ja melonnan tukikohtien sekä sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen saavutettavuutta.
Vuonna 2019 valmistuneet Vapriikinraitti ja Ranta-Tampellan rantareitti yhdistävät Ranta-Tampellan keskustaan. Näsin puistosilta yhdistää Ranta-Tampellan ja Särkänniemen alueet toisiinsa. Kävelyreitin lisäksi silta tarjoaa upeat maisemat ja viihtyisän oleskelupaikan.
Rantareitille on mahdotonta antaa yhtä tiettyä osoitetta, mutta navigaattoriin voi laittaa esimerkiksi Laelta-kahvilan osoitteen. Kahvila sijaitsee kauniilla paikalla venesataman läheisyydessä.
Lapinniemen isännöitsijän talo (vuodelta 1912) on puuvillatehtaan johtajalle, Magnus Lavoniukselle tehty, arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema asuinrakennus. Lönn oli ilmeisesti Lavoniusten perhetuttu.
Talo sekä takapihan puutarha on upea kokonaisuus, hieman rappioromanttinen. Vierailin siellä lokakuussa ja kokemus oli vaikuttava.
Ihania kuvia, kiitos taas näiden kohteiden esittelystä!
VastaaPoistaKiitos itsellesi mukavasta kommentistasi! 😊
PoistaTampere on yksi mielikohteitani. Innolla ja ilolla odotan jatkoa näille hienoille kohteille.
VastaaPoistaKiva kuulla. 😊 Minun oli hauska lukea sinun Tampereen reissustasi viime postauksessasi. Teillä oli myös mielenkiintoinen reissu.
PoistaKiitos esittelystä! Kaksi ensimmäistä on käyty monestikin, mutta siirtolapuutarhat ja Lapinniemi ovat käymättä, joten ensi kesänä sitten sinne :)
VastaaPoistaKiitos itsellesi kivasta kommentistasi! 😊 Hyvä, etteivät kohteet lopu. Itse haaveilen pääseväni talvella Hatanpäälle. Kesällä ja syksyllä olen siellä käynytkin.
Poista