Seinäjoki mainostaa Alvar Aaltoa näyttävästi matkailusivuillaan, mutta puutarhakohteita täytyy osata etsiä. Onneksi niitäkin Seinäjoelta löytyy ja matkasta jää tosi hyvä fiilis. Varsinainen puutarhaharrastajan paratiisi Seinäjoki ei ehkä ole, mutta puutarhakohteet ovat sitäkin omaleimaisempia. Puutarhakohteiden lisäksi olen vinkannut historiallisia kohteita, pari hyvää ravintolaa sekä puutarhamyymälän, jos sattuu tarvitsemaan matkamuistoja tai tuliaisia.
ÖSTERMYRAN KARTANO ELI TÖRNÄVÄN KARTANOALUE
Vanha Östermyra, jota nykyään kutsutaan Törnävän kartanoksi, on mielestäni Seinäjoen hienoin nähtävyys, vaikka siitä on enää rippeet jäljellä. Kartanorakennus koivukujineen seisoo paikallaan. Jos hyvin käy ja kesäkahvila sattuu olemaan auki, pääsee kartanon loisteliasta sisustusta ihailemaan herkkujen äärellä. Jäljellä ovat myös kauniit vaaleanpunaiset rakennukset, jotka ovat pehtoorin tupa, käsityöläisten verstaat ja maalaisapteekki. Näyttävässä kivinavetassa toimii Etelä-Pohjanmaan museo. Kartanonpuistossa on rautaruukin ja ruutitehtaan rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä.
Alueen läpi kulkee vilkasliikenteinen tie, jonka toisella puolella on ilmeisesti kartanolle kuulunut pienehkö rakennus. Noin kilometrin päässä on lisäksi Törnävän kirkko, joka on ollut kartanon mailla. Sen sijaan tien toisella puolella olevat punamultaiset hirsirakennukset eivät kuulu kartanoon, vaan ne on tuotu muualta. Ne näyttävätkin olevan eri paria kartanon rakennusten kanssa.
Östermyran kartanoalue on Seinäjoen vanha keskus. Myöhemmin keskusta muodostui rautatien ympärille noin kolmen kilometrin päähän. Kartanopuiston läpi virtaa Seinäjoki ja sen kosket. Saaren pohjoispuolella sijaitseva Ruutipuisto perustettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1948.
Tutustutaanpa vähän Östermyran kartanon vaiherikkaaseen tarinan, niin ymmärrämme, miksi puutarhasta ei ole paljoakaan jäljellä.
Abraham Falander sai luvan rautaruukin perustamiseen Seinäjoen Tikkukoskeen 1798. Ruukin rakentamisen yhteydessä todennäköisesti perustettiin parhaille alueille ensimmäiset pienet kaalimaat eli kasvimaat ruukin työntekijöitä varten. Palstoilla viljeltiin nauriita, lanttuja, kaalia, sipulia ja perunaa. Gustaf Wasastjernan muutettua ruukin isännäksi viljelyyn satsattiin erityisen paljon. Keittiökasvien ohella viljeltiin myös kukkia ja koristepensaita. Punasipulia, punajuurta, pinaattia ja piparjuurta viljeltiin seuraavien vuosien aikana.
Vuonna 1825 alueelle perustettiin ruutitehdas. Työväelle rakennettiin asuntoja. Kartanon piha erotettiin tehtaan alueesta aidalla. Sisääntulotien päähän pystytettiin portinpylväät ja portti.
Gustaf Wasastjerna johti menestyksellisesti rauta- ja ruutitehdasta. Hän oli kiinnostunut nurmi- ja viljanviljelystä sekä puutarhanhoidosta. Östermyran puutarhan on täytynyt poiketa tavallisesta kaali- ja ryytimaasta, sillä puutarhaviljelysseura kutsui Wasastjernan jäsenekseen.
Wasastjerna ja Hedvig Mathilda Donner vihittiin avioliittoon v. 1848. Kerrotaan, että Mathildan tullessa alueelle ensimmäistä kertaa kartanoon vievä puistokuja oli koristeltu kuivatuin ruusun terälehdin. Tästä alkoi puutarhan ja puiston varsinainen kukoistuskausi. Puutarhaan lisättiin varsinkin ruusuja ja daalioita ja niistä tuli Mathildan suosikkikasveja. Puistoon valmistui kasvihuone, jota varten hankittiin 62 lasiruutua. Katto katettiin päreillä. Viiniköynnöslavakin rakennettiin. Puutarhaa kunnostettiin ja hankittiin työvälineitä. Kukkalaatikoita valmistettiin, siemeniä ja ruusupensaita tuotettiin Turusta ja jopa kolme palmuakin.
Koko piha-alue muotoiltiin 1800-luvun englantilaiseen tyyliin. Käytävien kaarteita myötäilivät matalat kumpareet ja tiheät kasvillisuussaarekkeet. Avoimet niityt ja nummet vuorottelivat tiheiden puu- ja pensasaarekkeiden välissä. Ylellisyyttä riitti, mutta kaikki on katoavaista.
Kuten muualla Suomessa, myös Östermyrassa elämä muuttui hallan ja katovuosien myötä. Ennen pitkää Gustaf Wasastjerna joutui vararikkoon pankkilainojen korkojen ja ystävien takausten vuoksi. Östermyra joutui pankin omistukseen, mutta onnekseen Gustaf Wasastjerna sai toimia tilanhoitajana kartanolla. Myöhemmin Östermyra myytiin Gustafin vanhimmalle pojalle, Albinille ja hetken aikaa elämä jatkui kuten ennenkin. Puiston kunnostamista jatkettiin.
Vuonna 1884 rautaruukin toiminta Östermyrassa päättyi. Myös ruutitehtaan toiminta hiipui ja pysähtyi viimein ruutisilinterin räjähtäessä vuonna 1888. Gustafin ja Mathildan oli lopullisesti luovuttava Östermyrasta. Kartano myytiin Henkivakuutusyhtiö Kalevalle. Seurasi useita omistajia, joiden aikana puutarha jäi ilman hoitajaa. Puutarha alkoi taantua, kukkatarha hävisi vähitellen pois. Vuonna 1900 uusi omistaja, ruotsalainen puutavarayhtiö hakkasi tilan metsät. Kartanon maat lohkottiin, palstoitettiin ja myytiin. Vuonna 1904 oli jäljellä ainoastaan 170 hehtaaria Wasastjernan aikaisesta 4000 hehtaarin maatilasta.
Jos ei ollut patruunan elämä aina auvoista, niin ei ollut talonpoikienkaan. Perimätieto kertoo, että talonpojilla oli 12 päivän velvollisuus työskennellä kartanolla. Ei kuulosta liian pahalta, mutta joku kartanonisäntä juoksutti talonpoikia kahdenkymmenen kilometrin päästä luokseen vain todetakseen, että tänään ei korjatakaan viljaa, tulkaa huomenna uudestaan. Näin saattoi tapahtua pitkän aikaa. Ei ihme, että talonpojissa heräsi viha.
Kun vuonna 1904 Östermyran kartano siirtyi Konstantin Törnuddin omistukseen, saaresta tuli Törnävän saari. Puistoalue ja puutarha saivat vähitellen uuden ilmeen. Törnävän saari sekä päärakennuksen ja maantien välinen alue olivat puistoa, mutta aluetta käytettiin osittain myös laitumena, ja puistokasvillisuus hävisi vähitellen. Vain Aleenintien koivukuja säilyi.
Törnudd testamenttasi kartanon Seinäjoen kunnalle. Vuosien varrella kartanoa käytettiin kokoustiloina, sotasairaalana, kunnantoimistona, äitiys- ja lastenneuvolan toimitiloina. Välillä siellä toimi luontaisparantola ja talouskoulu.
Seinäjoen kaupunki palkkasi kaupunginpuutarhuriksi Arvo Toivolan vuonna 1962. Hän aloitti kartanopuiston kunnostamisen ja laajennuksen suunnittelun ja tutki Törnävän saaren soveltuvuutta erilaisten tapahtumien järjestämispaikaksi. Kartanon joenpuoleinen puutarha entisöitiin 1800-luvun malliin vuonna 1979.
Nykyään puistoalueella kasvaa noin 1630 puuta ja 660 pensasta. Monet kartanon säilyneistä rakennuksista ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon toimi- ja näyttelytiloina. Törnävän saari on suosittu kesäinen juhlapaikka ja mm. Provinssirockin pitopaikka.
Alueella on helppo liikkua pyörätuolilla leveitä sorakäytäviä pitkin.
Törnäväntie 23 Seinäjoki
Osoite on Etelä-Pohjanmaan museolle, jossa on parkkitilaa. Sieltä on hyvä lähteä kävelemään ympäri aluetta.
TÖRNÄVÄN KIRKKO
Törnävän kirkon on alun perin rakentanut Venäjän valtio Östermyran ruutitehtaan ruutimakasiiniksi vuonna 1827. Myöhemmin makasiini päätettiin muuttaa kirkoksi ja kirkon rakennustyöt tehtiin seurakunnan yhteisin ponnistuksin ja uhrauksin tehtaan isännän Gustaf Wasastjernan johdolla.
Kirkko valmistui vuonna 1864. Kirkon kellotorni on alun perin ollut ruutimakasiinin vartiotorni, joka on ollut huomattavasti matalampi. Kirkon arkkitehtuuri muistuttaa lähinnä goottilaista tyyliä suippokaarisine ikkunoineen ja oviaukkoineen sekä koristeellisine saarnatuoli- ja alttarirakenteineen. Kirkkosalissa ja urkuparvella on istumapaikkoja yhteensä 550.
Kirkkotarhan vanhan kiviaidan portinpylväässä on Östermyran pruukin seppien valmistamana uhrilaatikko, jonka yläpuolella ovat sanat: ”Älä unohda köyhää koska sinulla on iloinen päivä. Anna mielelläsi niin sinulle myös annetaan.” Kellotornissa on kolme kirkonkelloa, joista kaksi on alkuperäisiä pronssikelloja.
Kirkko kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Jo matka kirkolle viehättävää kujaa pitkin on elämys ja itse kirkko on kuin Prinsessa Ruusunen -sadusta
Ruukintie 157 Seinäjoki
064184260 / Päivystävä vahtimestari
Avoinna tilaisuuksien yhteydessä.
RUUTIPUISTON LUONNONSUOJELUALUE
Ruutipuisto on pääosin lehtomaista kangasmetsää. Myös kuusia on runsaasti, ja siksi siellä vallitsee siimesmäinen tunnelma. Alue kuului aikoinaan ruutitehtaalle. Ruutipuisto on merkitty luonnonsuojelualueeksi vuonna 1948. Tuolloin puistoa nimitettiin Kruutipuistoksi.
Björkenheimintie 10
LIINAMAANTUPA PIHAPIIREINEEN
Törnävän kartanoalueen jakaa tie, jonka toisella puolella on Liinamaantupa piharakennuksineen. Punainen Liinamaantupa on täynnä 1800-luvun esineistöä (upeasti koristeltuja huonekaluja, reikäleipiä katossa ja käsitöitä), jotka kertovat talonpoikaselämästä. 1600–1800-luvun talonpoikaisrakennukset (Liinamaantupa, piharakennukset, Paapantupa, 1890-luvulta peräisin oleva kyläkauppa ja tuulimylly) on siirretty museoalueelle lähiseuduilta.
Törnäväntie 23 Seinäjoki
Osoite on Etelä-Pohjanmaan museolle (tien toisella puolella), jossa on parkkitilaa.
TÖRNÄVÄN SAIRAALA-ALUE
Vanhan Törnävän piirimielisairaalan alue on kaunis ja mielenkiintoinen tutustumiskohde. Varsinkin Qr-koodilla saatava ääniopastus antaa runsaasti kiinnostavaa tietoa sairaala-alueella asuneiden työntekijöiden lasten näkökulmasta katsottuna.
Piirin alueen vihreät puistoalueet, metsäpolut ja historiallinen ympäristö muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Alueella on aina arvostettu hyvinvointia, kulttuuria, omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. Piirin yhteisö on 1920-luvulta alkaen järjestänyt alueella liikunta- ja hyvinvointitapahtumia sekä kulttuuria potilaille ja hoitohenkilökunnalle. Alue on ollut omavarainen leipomoineen ja puutarha-alueineen.
Alueella on mahdollista tutustua myös sairaanhoidon historiaan Sairaalamuseossa.
Björkenheimin puistotie 2, T D- talo Seinäjoki
Osoite on sairaalamuseolle, joka sijaitsee vanhan Törnävän sairaalan alueella.
KALEVAN NAVETTA & RAVINTOLA ÄÄRELLÄ
Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetan 130-vuotiaassa punatiilisessä navettarakennuksessa on esillä taidetta ja kulttuuria. Katutasosta löytyy käsityö- ja lahjatavaroiden erikoisliike Taito Shop sekä kahvila- ja lounasravintola Äärellä.
Ravintola Äärellä on viihtyisä, tyylikkäästi sisustettu paikka, jossa vanhaan ympäristöön on yhdistetty modernia hyvällä maulla. Tarjolla on herkullinen lounas, vähän erilainen kuin muualla. Tykkäsin todellakin.
Nyykoolinkatu 25 Seinäjoki
VALKOINEN PUU CAFE
Ihastuin kahvilan nuorekkaaseen, moderniin ja viihtyisään sisustukseen, vaikka olenkin enemmän nostalgisen tyylin ystävä. Tykkäsin myös maukkaasta lounaasta. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli puutarhaharrastajan mieleen. Jo ulkona näyttävät kukka-asetelmat toivottivat meidät tervetulleiksi. Myös pöydillä oli pienet kukkamaljakot, mikä näytti tosi kivalta.
Kauppakatu 6B Seinäjoki
044–978 4683
RAVINTOLA VERSTAS
Tässä viihtyisässä, vanhan piirimielisairaalan entisessä verstaassa, oli todella herkullinen ja monipuolinen noutopöytä. Nautin salaatista niin paljon, että pääruoat jäivät maistelematta. Totesimme Joukon kanssa, että tänne tulemme ehdottomasti uudestaan.
Seuralantie 25 Seinäjoki
RAVINTOLA VARICKO
Tämä ravintola kuluu samaan yritykseen kuin yllä oleva Verstaskin, joten kiinnostaa kokeilla.
LAKEUDEN VIHERTAIMISTO
Lakeuden vihertoimiston perennavalikoima on melko laaja. Viherkasveja ja tarvikkeita heillä on myynnissä ympäri vuoden. En ole käynyt heidän uusissa tiloissaan, mutta aion käydä, kun on sopiva hetki. Aikaisemmin ainakin olen ollut tyytyväinen.
Ahteentie 51 Seinäjoki
p. 06 414630
ÖSTERMYRAN KARTANO ELI TÖRNÄVÄN KARTANOALUE
Vanha Östermyra, jota nykyään kutsutaan Törnävän kartanoksi, on mielestäni Seinäjoen hienoin nähtävyys, vaikka siitä on enää rippeet jäljellä. Kartanorakennus koivukujineen seisoo paikallaan. Jos hyvin käy ja kesäkahvila sattuu olemaan auki, pääsee kartanon loisteliasta sisustusta ihailemaan herkkujen äärellä. Jäljellä ovat myös kauniit vaaleanpunaiset rakennukset, jotka ovat pehtoorin tupa, käsityöläisten verstaat ja maalaisapteekki. Näyttävässä kivinavetassa toimii Etelä-Pohjanmaan museo. Kartanonpuistossa on rautaruukin ja ruutitehtaan rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä.
Alueen läpi kulkee vilkasliikenteinen tie, jonka toisella puolella on ilmeisesti kartanolle kuulunut pienehkö rakennus. Noin kilometrin päässä on lisäksi Törnävän kirkko, joka on ollut kartanon mailla. Sen sijaan tien toisella puolella olevat punamultaiset hirsirakennukset eivät kuulu kartanoon, vaan ne on tuotu muualta. Ne näyttävätkin olevan eri paria kartanon rakennusten kanssa.
Östermyran kartanoalue on Seinäjoen vanha keskus. Myöhemmin keskusta muodostui rautatien ympärille noin kolmen kilometrin päähän. Kartanopuiston läpi virtaa Seinäjoki ja sen kosket. Saaren pohjoispuolella sijaitseva Ruutipuisto perustettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1948.
Tutustutaanpa vähän Östermyran kartanon vaiherikkaaseen tarinan, niin ymmärrämme, miksi puutarhasta ei ole paljoakaan jäljellä.
Abraham Falander sai luvan rautaruukin perustamiseen Seinäjoen Tikkukoskeen 1798. Ruukin rakentamisen yhteydessä todennäköisesti perustettiin parhaille alueille ensimmäiset pienet kaalimaat eli kasvimaat ruukin työntekijöitä varten. Palstoilla viljeltiin nauriita, lanttuja, kaalia, sipulia ja perunaa. Gustaf Wasastjernan muutettua ruukin isännäksi viljelyyn satsattiin erityisen paljon. Keittiökasvien ohella viljeltiin myös kukkia ja koristepensaita. Punasipulia, punajuurta, pinaattia ja piparjuurta viljeltiin seuraavien vuosien aikana.
Vuonna 1825 alueelle perustettiin ruutitehdas. Työväelle rakennettiin asuntoja. Kartanon piha erotettiin tehtaan alueesta aidalla. Sisääntulotien päähän pystytettiin portinpylväät ja portti.
Gustaf Wasastjerna johti menestyksellisesti rauta- ja ruutitehdasta. Hän oli kiinnostunut nurmi- ja viljanviljelystä sekä puutarhanhoidosta. Östermyran puutarhan on täytynyt poiketa tavallisesta kaali- ja ryytimaasta, sillä puutarhaviljelysseura kutsui Wasastjernan jäsenekseen.
Wasastjerna ja Hedvig Mathilda Donner vihittiin avioliittoon v. 1848. Kerrotaan, että Mathildan tullessa alueelle ensimmäistä kertaa kartanoon vievä puistokuja oli koristeltu kuivatuin ruusun terälehdin. Tästä alkoi puutarhan ja puiston varsinainen kukoistuskausi. Puutarhaan lisättiin varsinkin ruusuja ja daalioita ja niistä tuli Mathildan suosikkikasveja. Puistoon valmistui kasvihuone, jota varten hankittiin 62 lasiruutua. Katto katettiin päreillä. Viiniköynnöslavakin rakennettiin. Puutarhaa kunnostettiin ja hankittiin työvälineitä. Kukkalaatikoita valmistettiin, siemeniä ja ruusupensaita tuotettiin Turusta ja jopa kolme palmuakin.
Koko piha-alue muotoiltiin 1800-luvun englantilaiseen tyyliin. Käytävien kaarteita myötäilivät matalat kumpareet ja tiheät kasvillisuussaarekkeet. Avoimet niityt ja nummet vuorottelivat tiheiden puu- ja pensasaarekkeiden välissä. Ylellisyyttä riitti, mutta kaikki on katoavaista.
Kuten muualla Suomessa, myös Östermyrassa elämä muuttui hallan ja katovuosien myötä. Ennen pitkää Gustaf Wasastjerna joutui vararikkoon pankkilainojen korkojen ja ystävien takausten vuoksi. Östermyra joutui pankin omistukseen, mutta onnekseen Gustaf Wasastjerna sai toimia tilanhoitajana kartanolla. Myöhemmin Östermyra myytiin Gustafin vanhimmalle pojalle, Albinille ja hetken aikaa elämä jatkui kuten ennenkin. Puiston kunnostamista jatkettiin.
Vuonna 1884 rautaruukin toiminta Östermyrassa päättyi. Myös ruutitehtaan toiminta hiipui ja pysähtyi viimein ruutisilinterin räjähtäessä vuonna 1888. Gustafin ja Mathildan oli lopullisesti luovuttava Östermyrasta. Kartano myytiin Henkivakuutusyhtiö Kalevalle. Seurasi useita omistajia, joiden aikana puutarha jäi ilman hoitajaa. Puutarha alkoi taantua, kukkatarha hävisi vähitellen pois. Vuonna 1900 uusi omistaja, ruotsalainen puutavarayhtiö hakkasi tilan metsät. Kartanon maat lohkottiin, palstoitettiin ja myytiin. Vuonna 1904 oli jäljellä ainoastaan 170 hehtaaria Wasastjernan aikaisesta 4000 hehtaarin maatilasta.
Jos ei ollut patruunan elämä aina auvoista, niin ei ollut talonpoikienkaan. Perimätieto kertoo, että talonpojilla oli 12 päivän velvollisuus työskennellä kartanolla. Ei kuulosta liian pahalta, mutta joku kartanonisäntä juoksutti talonpoikia kahdenkymmenen kilometrin päästä luokseen vain todetakseen, että tänään ei korjatakaan viljaa, tulkaa huomenna uudestaan. Näin saattoi tapahtua pitkän aikaa. Ei ihme, että talonpojissa heräsi viha.
Kun vuonna 1904 Östermyran kartano siirtyi Konstantin Törnuddin omistukseen, saaresta tuli Törnävän saari. Puistoalue ja puutarha saivat vähitellen uuden ilmeen. Törnävän saari sekä päärakennuksen ja maantien välinen alue olivat puistoa, mutta aluetta käytettiin osittain myös laitumena, ja puistokasvillisuus hävisi vähitellen. Vain Aleenintien koivukuja säilyi.
Törnudd testamenttasi kartanon Seinäjoen kunnalle. Vuosien varrella kartanoa käytettiin kokoustiloina, sotasairaalana, kunnantoimistona, äitiys- ja lastenneuvolan toimitiloina. Välillä siellä toimi luontaisparantola ja talouskoulu.
Seinäjoen kaupunki palkkasi kaupunginpuutarhuriksi Arvo Toivolan vuonna 1962. Hän aloitti kartanopuiston kunnostamisen ja laajennuksen suunnittelun ja tutki Törnävän saaren soveltuvuutta erilaisten tapahtumien järjestämispaikaksi. Kartanon joenpuoleinen puutarha entisöitiin 1800-luvun malliin vuonna 1979.
Nykyään puistoalueella kasvaa noin 1630 puuta ja 660 pensasta. Monet kartanon säilyneistä rakennuksista ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon toimi- ja näyttelytiloina. Törnävän saari on suosittu kesäinen juhlapaikka ja mm. Provinssirockin pitopaikka.
Alueella on helppo liikkua pyörätuolilla leveitä sorakäytäviä pitkin.
Törnäväntie 23 Seinäjoki
Osoite on Etelä-Pohjanmaan museolle, jossa on parkkitilaa. Sieltä on hyvä lähteä kävelemään ympäri aluetta.
TÖRNÄVÄN KIRKKO
Törnävän kirkon on alun perin rakentanut Venäjän valtio Östermyran ruutitehtaan ruutimakasiiniksi vuonna 1827. Myöhemmin makasiini päätettiin muuttaa kirkoksi ja kirkon rakennustyöt tehtiin seurakunnan yhteisin ponnistuksin ja uhrauksin tehtaan isännän Gustaf Wasastjernan johdolla.
Kirkko valmistui vuonna 1864. Kirkon kellotorni on alun perin ollut ruutimakasiinin vartiotorni, joka on ollut huomattavasti matalampi. Kirkon arkkitehtuuri muistuttaa lähinnä goottilaista tyyliä suippokaarisine ikkunoineen ja oviaukkoineen sekä koristeellisine saarnatuoli- ja alttarirakenteineen. Kirkkosalissa ja urkuparvella on istumapaikkoja yhteensä 550.
Kirkkotarhan vanhan kiviaidan portinpylväässä on Östermyran pruukin seppien valmistamana uhrilaatikko, jonka yläpuolella ovat sanat: ”Älä unohda köyhää koska sinulla on iloinen päivä. Anna mielelläsi niin sinulle myös annetaan.” Kellotornissa on kolme kirkonkelloa, joista kaksi on alkuperäisiä pronssikelloja.
Kirkko kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Jo matka kirkolle viehättävää kujaa pitkin on elämys ja itse kirkko on kuin Prinsessa Ruusunen -sadusta
Ruukintie 157 Seinäjoki
064184260 / Päivystävä vahtimestari
Avoinna tilaisuuksien yhteydessä.
RUUTIPUISTON LUONNONSUOJELUALUE
Ruutipuisto on pääosin lehtomaista kangasmetsää. Myös kuusia on runsaasti, ja siksi siellä vallitsee siimesmäinen tunnelma. Alue kuului aikoinaan ruutitehtaalle. Ruutipuisto on merkitty luonnonsuojelualueeksi vuonna 1948. Tuolloin puistoa nimitettiin Kruutipuistoksi.
Björkenheimintie 10
LIINAMAANTUPA PIHAPIIREINEEN
Törnävän kartanoalueen jakaa tie, jonka toisella puolella on Liinamaantupa piharakennuksineen. Punainen Liinamaantupa on täynnä 1800-luvun esineistöä (upeasti koristeltuja huonekaluja, reikäleipiä katossa ja käsitöitä), jotka kertovat talonpoikaselämästä. 1600–1800-luvun talonpoikaisrakennukset (Liinamaantupa, piharakennukset, Paapantupa, 1890-luvulta peräisin oleva kyläkauppa ja tuulimylly) on siirretty museoalueelle lähiseuduilta.
Törnäväntie 23 Seinäjoki
Osoite on Etelä-Pohjanmaan museolle (tien toisella puolella), jossa on parkkitilaa.
MYLLYSAARI
Vesitornin lähelle levittäytyvä puisto sijaitsee kauniilla paikalla Seinäjoen Mallaskosken rannassa. Sille tyypillisiä piirteitä ovat monipuolinen kasvillisuus, joki ja joen törmät. Puistossa on myös avokalliota. Kävelysiltaa myöten on helppo liikkua puistoon ja sieltä vanhan vesitornin kautta kaupungille. Myllysaaren sanotaan olevan yksi Seinäjoen kauneimmista ja käytetyimmistä puistoista.
Koskenalantie 1, Seinäjoki
Vesitornin lähelle levittäytyvä puisto sijaitsee kauniilla paikalla Seinäjoen Mallaskosken rannassa. Sille tyypillisiä piirteitä ovat monipuolinen kasvillisuus, joki ja joen törmät. Puistossa on myös avokalliota. Kävelysiltaa myöten on helppo liikkua puistoon ja sieltä vanhan vesitornin kautta kaupungille. Myllysaaren sanotaan olevan yksi Seinäjoen kauneimmista ja käytetyimmistä puistoista.
Koskenalantie 1, Seinäjoki
VANHAN LÄÄNINSAIRAALAN ALUE
Lääninsairaala vihittiin käyttöön vuonna 1931 ja sairaalakäytössä se oli 1980-luvun puoliväliin saakka. Nykyisin rakennuksissa on ammattikorkeakoulun toimintoja sekä Musiikkiopisto ja Sibelius Akatemia.
Keskuskatu 32 Seinäjoki
Lääninsairaala vihittiin käyttöön vuonna 1931 ja sairaalakäytössä se oli 1980-luvun puoliväliin saakka. Nykyisin rakennuksissa on ammattikorkeakoulun toimintoja sekä Musiikkiopisto ja Sibelius Akatemia.
Keskuskatu 32 Seinäjoki
TÖRNÄVÄN SAIRAALA-ALUE
Vanhan Törnävän piirimielisairaalan alue on kaunis ja mielenkiintoinen tutustumiskohde. Varsinkin Qr-koodilla saatava ääniopastus antaa runsaasti kiinnostavaa tietoa sairaala-alueella asuneiden työntekijöiden lasten näkökulmasta katsottuna.
Piirin alueen vihreät puistoalueet, metsäpolut ja historiallinen ympäristö muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Alueella on aina arvostettu hyvinvointia, kulttuuria, omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. Piirin yhteisö on 1920-luvulta alkaen järjestänyt alueella liikunta- ja hyvinvointitapahtumia sekä kulttuuria potilaille ja hoitohenkilökunnalle. Alue on ollut omavarainen leipomoineen ja puutarha-alueineen.
Alueella on mahdollista tutustua myös sairaanhoidon historiaan Sairaalamuseossa.
Björkenheimin puistotie 2, T D- talo Seinäjoki
Osoite on sairaalamuseolle, joka sijaitsee vanhan Törnävän sairaalan alueella.
KIVITALO
Seinäjoen keskustassa on pieneltä näyttävä kaunis kivitalo korkeiden kerrostalojen ympäröimänä. Talo näyttää pieneltä, mutta oikeasti se on kuitenkin kohtuullisen iso. En tiedä talon historiaa, mutta talo on yksinkertaisen kaunis. Varsinaista pihaa tai puutarhaa talossa ei juurikaan ole.
Matti Visanninkuja 8 Seinäjoki
Seinäjoen keskustassa on pieneltä näyttävä kaunis kivitalo korkeiden kerrostalojen ympäröimänä. Talo näyttää pieneltä, mutta oikeasti se on kuitenkin kohtuullisen iso. En tiedä talon historiaa, mutta talo on yksinkertaisen kaunis. Varsinaista pihaa tai puutarhaa talossa ei juurikaan ole.
Matti Visanninkuja 8 Seinäjoki
KALEVAN NAVETTA & RAVINTOLA ÄÄRELLÄ
Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetan 130-vuotiaassa punatiilisessä navettarakennuksessa on esillä taidetta ja kulttuuria. Katutasosta löytyy käsityö- ja lahjatavaroiden erikoisliike Taito Shop sekä kahvila- ja lounasravintola Äärellä.
Ravintola Äärellä on viihtyisä, tyylikkäästi sisustettu paikka, jossa vanhaan ympäristöön on yhdistetty modernia hyvällä maulla. Tarjolla on herkullinen lounas, vähän erilainen kuin muualla. Tykkäsin todellakin.
Nyykoolinkatu 25 Seinäjoki
VALKOINEN PUU CAFE
Ihastuin kahvilan nuorekkaaseen, moderniin ja viihtyisään sisustukseen, vaikka olenkin enemmän nostalgisen tyylin ystävä. Tykkäsin myös maukkaasta lounaasta. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli puutarhaharrastajan mieleen. Jo ulkona näyttävät kukka-asetelmat toivottivat meidät tervetulleiksi. Myös pöydillä oli pienet kukkamaljakot, mikä näytti tosi kivalta.
Kauppakatu 6B Seinäjoki
044–978 4683
RAVINTOLA VERSTAS
Tässä viihtyisässä, vanhan piirimielisairaalan entisessä verstaassa, oli todella herkullinen ja monipuolinen noutopöytä. Nautin salaatista niin paljon, että pääruoat jäivät maistelematta. Totesimme Joukon kanssa, että tänne tulemme ehdottomasti uudestaan.
Seuralantie 25 Seinäjoki
RAVINTOLA VARICKO
Tämä ravintola kuluu samaan yritykseen kuin yllä oleva Verstaskin, joten kiinnostaa kokeilla.
Vaasantie 11 Seinäjoki
LAKEUDEN VIHERTAIMISTO
Lakeuden vihertoimiston perennavalikoima on melko laaja. Viherkasveja ja tarvikkeita heillä on myynnissä ympäri vuoden. En ole käynyt heidän uusissa tiloissaan, mutta aion käydä, kun on sopiva hetki. Aikaisemmin ainakin olen ollut tyytyväinen.
Ahteentie 51 Seinäjoki
p. 06 414630
Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Seinäjoki on vähän semmonen läpiajopaikka, mutta Valkoisessa puussa on tullut käytyä.
VastaaPoistaSamoin Lääninsairaalaa kävimme katsomassa kun täytin 60. Nostalginen olo, kun syntyessäni minut vietiin kuukaudeksi Seinäjoelle sairaalan happikaappiin!
Kiitos itsellesi kivasta kommentistasi! Niinhän se taitaa olla, ei Seinäjoelle tule mentyä varta vasten huvikseen pyörimään. Japanilaiset tosin menevät Aaltoa ihailemaan. Oli varmasti hieno tunne käydä Läänisairaalalla. 😊 Olet ollut hienossa paikassa hoidettavana.
PoistaKyllä tuli palio uutta tiatua, varsinki Törnävän kartanon historiasta. Paikat tiärän, mutta harvas kohtees on tullu käytyä. Isännän setä siunattihin tuas Törnävän kirkos. Piäni, intiimi kirkko. Törnävälläki on tullu aikojen aluus käytyä, migreenitutkimukses kylläki. Täälähän jotaki hullua tekevälle sanotahan, että pitääkö sut viärä Törnävälle (miälisairaalahan).
VastaaPoistaVihertaimistolla on uuret omistajat ja aloottivat keväällä uures paikas. Paikka on viälä kehityksensä alakutaipalehella, mutta siitä kehittyy viälä hiano kokonaasuus.
Mukava kuulla! En muista yhtään, millainen se kirkko on, mutta varmasti tunnelmallinen. Nyt ei päästy sisällä käymään, kun ei ollut mitään tilaisuutta siellä.
PoistaSeinäjoella pitkään asunut mieheni luuli, että tuo Törnävälle vieminen on pelkästään paikkakuntalaisten sanonta, mutta ei. Minä asuin lapsena Varsinais suomessa ja sielläkin tuo sanonta tunnettiin! 😊
Kiva tietää, että taimistolla on omistajat vaihtuneet. Ystävällinen palvelu oli ennen ja varmaan on nykyäänkin. Odotan, että jonakin kesänä sinne pääsen katselemaan.
Kiitos tästä postauksesta oli mielenkiintoista lukea . Minun edesmennyt veljeni asui Seinäjoella ja on tullut käytyä . Minusta Seinäjoelle on kaunein näkemäni muistolehto. Käyppä seuraavan kerran katsomassa . Enkeli patsas on kyllä niin mieleen painuva .
VastaaPoistaKiitos itsellesi mukavasta kommentista ja vinkistä! Täytyypä käydä katsomassa.
Poista