PUUTARHAVUOSI 2020

Nappasin tämän kivan haasteen ihan omin luvin. Oli niin hauska vastata valmiisiin, monipuolisiin kysymyksiin kuluneesta puutarhavuodesta näin vuoden vaihtuessa. Haasteen on aloittanut Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista. Kiitos, Minna!

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

Olen pitkin syksyä hehkuttanut sitä, kun innostuin leikkokukista. Muutaman kimpun olin tehnyt ennenkin ja spiraalitekniikkaa opetellut. Kukka-asetelmia olin joskus väsännyt. Sen sijaan ihan ensi kertaa elämässäni leikkasin jo jäätyneitä ruusuja asetelmiin ja keräsin muuta materiaalia omasta puutarhasta. 

Varsinainen elämys oli leikata jäisiä jouluruusuja joulun kukka-asetelmaan. Hetken kruunasi valkohäntäkaurislauma, joka katseli viereisellä pellolla, kun kyykin puutarhassa.

Kuva on itsenäisyyspäivän juhlapöydästä.

Kaivoin hangen alta

jouluruusuja ja varjoyrtin versoja.

Ainutlaatuinen hetki oli myös se, kun kaivoin hangen alta jouluruusuja ja varjoyrtin versoja uudenvuoden juhla-asetelmaani.

Tein ensimmäistä kertaa kimppatilauksen ystäväni kanssa Särkän perennataimistolta.

Uutta oli myös se, että suunnittelin puutarhaani vuodenaikojen tulokulmasta käsin. Aiemmin olen suunnitellut istutusalueita siten, että tietty alue olisi kukassa pitkin kasvukautta ja sen tietyn alueen kasvit sopisivat puutarhan kokonaisuuteen. Nyt sen sijaan lähdin miettimään puutarhaa kokonaisuudesta käsin. Se oli varsin hauskaa. Sain monia uusia oivalluksia tehdessäni asioita eri tavalla kuin aiemmin.


2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

No jaa, tavallaan. Pysyin tyylilleni uskollisena. Minullahan on tapana koko talven ajan tehdä puutarhasuunnitelmia tarkasti ja huolellisesti. Mietin yhteensopivat värit ja lehtimuodot, mietin korkeuksia ja kukinta-aikoja. Perehdyn kasvien vaatimuksiin ja hoitoon. Teen ostoslistan huolellisesti. 

Pyrin täyttämään aukkopaikkoja uusilla kasveilla, kuten tuon kuvan etualalla näkyvän alueen. 

Ja sitten kun suunnitelmien toteutuksen aika koittaa, saatan tehdä lennossa uudet suunnitelmat. Toki käytän entisiä suunnitelmiani pohjana, mutta tulkitsen niitä hyvin joustavasti. Kaikki riippuu lopulta siitä, mitä kasveja sattuu saamaan ja miltä ne näyttävät puutarhassa.


3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Kyllä. Ensimmäisen autolastillisen haimme Turusta Viherlassilan puutarhasta. Ostimme katajia, pensaita, puita, ruusuja, pioneja ja siperiankurjenmiekkoja. Erityisen innoissani olin ’Yan’ -keltajapaninangervosta sekä ’Creme Brulee’ -pensashanhikeista. Heräteostoksena poimin kärryyn pikkuruisen ’Admiration’ -purppurahappomarjan pistokastaimen.

Seuraavaksi haimme vasta kevääseen heräävältä Pinsiön puutarhalta maitokärryllisen kasveja: havuja, herukoita, päivänliljoja, kieloja ja rungollisen marja-aronian. Tuo rungollinen marja-aronia oli Joukon syntymäpäivälahja ja olin erittäin onnellinen, kun hän tykkäsi lahjastaan hyvin paljon.

Seuraava satsi pensaita ja perennoja tuli Seinäjoelta, jossa Jouko kävi äitiään tapaamassa. Muutamia pensaita – hoh-hoijaa - istutettavaksi ja muovikassikaupalla kieloja. Tässä vaiheessa pensaiden istutus alkoi maistua puulta, niin ihanaa kuin olikin saada puutarhaan lisää kasvillisuutta.

Postipoika kiikutti lähetyksen Särkän perennataimistolta: pikkujumaltenkukkaa, sarjarimpiä, pioneita, isotähtiputkea, sinileimuja, etelänkevätesikkoja, tähkähietaliljoja, japaninunikkoja… Tässä vaiheessa totesin, että minua ei pidä päästää mihinkään sellaiseen paikkaan, josta voi ostaa kasveja.

Kylmän kevään vuoksi taimet olivat pieniä, mutta aivan kelpo kunnossa. 

Olin niistä kaikista tosi innoissani.

Jossain vaiheessa huomasin saaneeni elämäni ensimmäisen jouluruusun siementaimen. Siementaimia sain ensi kertaa myös kylmänkukasta. Olin niistä kaikista tosi innoissani. Läheisen järven rannalta haimme muutamia suovehkoja ja saniaisia lampeen.

Kesän lopussa istutin maahan vielä ne siemenistä kylvetyt taimet, jotka olivat sinnitelleet hengissä siihen asti.

Syksyllä muutamat syyssipulikukat vetivät minua vastustamattomasti puoleensa, joten sieltä täältä tuli hankittua muutamia pussillisia vaaleanpunaisia krookuksia, sinisiä idänsinililjoja sekä aprikoosinsävyisiä tulppaaneja.

Siltä tämä kasvukausi tuntuikin, että istutettavaa oli yllin kyllin. Suoraan sanoen välillä tuntui raatamiselta. En silti kadu. Eihän puutarha saa valmiiksi, ellei vaan tee.


4. Menetitkö kasveja?

En välttämättä tajua

itkeä menetysten perään.

Minulla on onni omistaa niin huono muisti, etten aina muista kaikkia istuttamiani kasveja. Niinpä en välttämättä tajua itkeä menetysten perään. 

Ensimmäistä kertaa kylvin siemenet Rootmaster-kennostoihin. Ne olivat hyvä ostos. 

Siemenkylvöissä tulee aina menetyksiä, koska olen huono koulimaan ja paapomaan niitä. Tänä kesänä menetin myös kaksi puksipuupalloa, jotka olivat aika heikkokuntoisia jo ostettaessa.


5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Suuressa ja keskeneräisessä puutarhassa niitä on paljon, mutta mainittakoon nyt yksi, josta olen alkanut haaveilla. Toivoisin löytäväni betonipatsaan, joka olisi naisen pää jonkinlaisella matalalla jalustalla. Se sopisi hyvin leikattua koivuangervoaitaa vasten. Ei sen puoleen, ei minulla vielä ole sitä koivuangervoaitaakaan, jota vasten sen sijoittaisin.

Olen aina pitänyt patsaista niin sisällä kuin puutarhassakin.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2020?

Todennäköisesti ei mikään, sillä en kerta kaikkiaan muista vuosilukuja. Eri vuosien muistot sekoittuvat suloisesti keskenään. 

Ehkä joskus muistelen, että se oli se vuosi, kun Pikku Myy kuoli, kukko tuli surulliseksi ja annoin sitten kanojen hautoa tipuja. Sinä vuonna kuoriutuivat isä-papan Roosa sekä Minette ja Lumikki. Muistan ne varmasti myöhemminkin, sillä tipuset saivat nimensä ruusujen mukaan. Sinä vuonna istutimme hulluna pensaita. 

En juuri muista

viime kesän säätä edes nyt.

Kastelujärjestelmää tarvittiin ainakin jossain vaiheessa kesää. 

Säästä en tule muistamaan yhtään mitään, sillä en juuri muista viime kesän säätä edes nyt. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei säillä ole minulle kovin paljon merkitystä. Melkein sää kuin sää on hyvä puutarhasää ainakin jossakin mielessä.


7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Olisikohan suurin saavutukseni ollut se, että istutin puolensataa sipulia syksyllä maahan? Se on kurjinta hommaa, mitä puutarhassa tiedän. Usein sipulit ovat jääneet laittamattta. 

Ihana pensashanhikki ’Creme Brulee’ on kesän uusia hankintoja.

Vai olisiko suurin saavutukseni kuitenkin se, että istutin kymmeniä pensaita ja lisäksi melkoisen määrän puita ja perennoja?

Saavutuksena, vaikkakaan en suurimpana, pidän sitä, että sain luetteloitua kaikki puutarhani kasvit. Siitä on niin kiva palauttaa mieleen lajikkeitten nimet ja kasvien tarinat.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Kasvihankintojen lisäksi en ostanut juuri mitään puutarhaan. Jouko hankki autotallin ikkunoihin ristikot, mikä muutti koko pohjoispihan ilmeen. Sitä olin jo ehtinyt odottaa. 

Nyt talo ja autotalli ovat samaa tyyliä.

Minä sain joululahjaksi ylellisen kastelukannun, jonka olin – yllätys, yllätys –valinnut itse Puutarhurin Majan Puodista. 

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

No, ne valmiiksi kuivahtaneet puksipuupallot olivat vikatikki.


10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Unelmia ruusuista -blogin Tita oli sanonut, että japaninunikko ’Pacino’ on ahkera kukkimaan. Yllätys oli silti melkoinen, kun huomasin tuon pienen hailakankeltaisen unikon kukkivan läpi kesän pitkälle syystalven asti. Tuntui, ettei se malta lopettaa ollenkaan.

Yllätyin, miten pikkuinen tämä 'Pacino' on.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Suurimman pettymyksen aiheutti viiniköynnös, jonka nimilapun mukaan piti olla uskomattoman herkullinen ’Somerset Seedless’. Sitä se ei kuitenkaan ollut. Olin juuri esittelemässä ystävälleni ’Somerset Seedless’ -lajiketta ja kehotin häntä maistamaan tätä ah, niin ihanaa lajiketta. Olin ihmetellyt sinistä väriä, mutta en ajatellut asiaa sen enempää. Onneksi maistoin itsekin ja totesin, että rypäleet olivat mauttomia ja täynnä siemeniä. Mikä pettymys!

Nämä ovat oikeaa ’Somerset Seedless’ -lajiketta. Onneksi siemenelliset rypäleet kelpasivat kanoille.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

Laskemattakin on selvää, että suurin osa puutarhabudjetista meni kasvihankintoihin ja niistä etenkin pensaisiin. 

'Yan'-keltajapaninangervolla on limen väriset lehdet.

13. Mitä opit?

Opin viimeinkin sitomaan kimpun spiraalitekniikalla. Opin myös tekemään kukka-asetelmia erilaisin tekniikoin ja hyödyntämään omasta puutarhasta löytyvää materiaalia pitkälle talveen asti. Se oli niiiiin inspiroivaa!

Miten kauniita monet kuihtuneet kukat ovatkaan! 

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...

Odotan tulevaa kasvukautta innokkaana ja toiveikkaana. Puutarhasuunnitelmat ovat jo hyvässä vauhdissa. Ostoslista pitenee uhkaavasti, vaikka uudet perennakuvastot eivät olekaan vielä ilmestyneet. Vaikka odotan kevättä, nautin jokaisesta hetkestä nyt. On ihan parasta haaveilla ja suunnitella.

Kyllä näitä passaa odotella. Ruusu ’New Dawn’

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

Sydämelliset kiitokset kuluneesta vuodesta, ihanat lukijani! 

On ollut hauska intoilla puutarhasta kanssanne.

Onnellista puutarhavuotta 2021 kaikille!