Sarja puutarhan aakkosista jatkuu Y:llä. Sitä ennen kuitenkin yhteenvetoa kommenteistanne. Kiitos niistä! Hauska, että olitte vaivanneet päätänne tällä haasteellisella rastilla.
Unelmia ruusuista -blogin Tita oivalsi, että x on risteytys, kuten vaikkapa Philadephus x lemonei eli pikkujasmike tai Anemone x hybrida eli tarhasyysvuokko. Hienoa, ovathan risteytykset meille suuri ilo!
Nostalgisia muistoja herättävät ikikukat Xeranthemum bracteatum ja Xeranthemum annuum. Suvikummun Marja suosii niitä Cottage Gardenissaan. Virven versot -blogin Virve iloitsee Xanthoria parietinasta eli haavankeltajäkälästä. Jäkälä on hauska luonnontilaisen haavikon väripilkku. Isomaksaruoho 'Xenon' on komea tummalehtinen perenna.
Navettapiian puuhamaa -blogin Navettapiika olisi saanut vetää ruksin seinään. Saat lukea tarinan tästä.
Kasvihormoni-blogin Sini kertoi tarinoita hänen existään puutarhassa ja vähän nyxistäänkin. Luepa.
Y
YLLÄTYKSET.
Rakastan ihania YLLÄTYKSIÄ puutarhassa. Yksi niistä oli keltainen lilja, joka ilmestyi puutarhaamme kuin tyhjästä. Olin hankkinut edelliseen puutarhaamme valkoisia ’Mother’s Choice’ ja punaisia ’Red planet’ -värililjoja. En tuonut niitä uuteen puutarhaamme, sillä olin kyllästynyt liljakukkoihin.
Kuinka ollakaan, eräänä vuonna uudessa puutarhassamme kasvoi kuin kasvoikin muutama lilja. Odotin malttamattomana ensimmäisen nupun avautumista. Yllätykseni oli melkoinen kun lilja aukeni kirkkaankeltaisena. Eihän sitä voinut vastustaa, vaikka en varsinaisesti keltaisen ystävä olekaan. Toinen liljoista oli sitten se odottamani valkoinen.
Päätin yhä edelleen sietää mahdollisia liljakukkoja. Jos jokin kasvi noin sinnikkäästi haluaa meille, niin toki sen sallin – ellei kyseessä ole elämänlanka. Aika pitkään meni ennen kuin tajusin, että lilja oli kehittynyt siemenestä ja oli siksi erivärinen kuin oli olettanut.
Unelmia ruusuista -blogin Tita oivalsi, että x on risteytys, kuten vaikkapa Philadephus x lemonei eli pikkujasmike tai Anemone x hybrida eli tarhasyysvuokko. Hienoa, ovathan risteytykset meille suuri ilo!
Jalokärhö 'Xerxes'
Nostalgisia muistoja herättävät ikikukat Xeranthemum bracteatum ja Xeranthemum annuum. Suvikummun Marja suosii niitä Cottage Gardenissaan. Virven versot -blogin Virve iloitsee Xanthoria parietinasta eli haavankeltajäkälästä. Jäkälä on hauska luonnontilaisen haavikon väripilkku. Isomaksaruoho 'Xenon' on komea tummalehtinen perenna.
Navettapiian puuhamaa -blogin Navettapiika olisi saanut vetää ruksin seinään. Saat lukea tarinan tästä.
Kasvihormoni-blogin Sini kertoi tarinoita hänen existään puutarhassa ja vähän nyxistäänkin. Luepa.
Y
YLLÄTYKSET.
Rakastan ihania YLLÄTYKSIÄ puutarhassa. Yksi niistä oli keltainen lilja, joka ilmestyi puutarhaamme kuin tyhjästä. Olin hankkinut edelliseen puutarhaamme valkoisia ’Mother’s Choice’ ja punaisia ’Red planet’ -värililjoja. En tuonut niitä uuteen puutarhaamme, sillä olin kyllästynyt liljakukkoihin.
Kuinka ollakaan, eräänä vuonna uudessa puutarhassamme kasvoi kuin kasvoikin muutama lilja. Odotin malttamattomana ensimmäisen nupun avautumista. Yllätykseni oli melkoinen kun lilja aukeni kirkkaankeltaisena. Eihän sitä voinut vastustaa, vaikka en varsinaisesti keltaisen ystävä olekaan. Toinen liljoista oli sitten se odottamani valkoinen.
Päätin yhä edelleen sietää mahdollisia liljakukkoja. Jos jokin kasvi noin sinnikkäästi haluaa meille, niin toki sen sallin – ellei kyseessä ole elämänlanka. Aika pitkään meni ennen kuin tajusin, että lilja oli kehittynyt siemenestä ja oli siksi erivärinen kuin oli olettanut.
Jos liljakukot löytävät tämän yllätysliljani, varaudun Rea
Peltolan ohjein tiputtamaan ne ämpäriin kuumaan veteen. Helppoa ja nopeaa. Niin, kunnes kyllästyn...
Mistä Y:stä sinä pidät? Yrteistä? Kenties yksinäisestä hetkestä puutarhassa?
P.S. Päivitin edellisen postaukseni aivan uuteen uskoon. Tein auringossa viihtyvistä kasveista oman kollaasinsa ja vähän varjoisammassakin viihtyvistä omansa.
Värikolmisointuja osa 1: vaaleanpunaiset, kellertävät ja sinisävyiset elo-syyskuun kasvit
Yllätyksiä riittää! Olen yllätysimuri kerrassaan!! Kun ostan siemenä tai juurakoita, yllätys tulee keltaisena - aina!
VastaaPoistaNämä loppukirjaimet ovat tosi haastavia! Kasvaakohan meillä mitään yytä...kasvaa, yrtit, niistä pidän kovin. Yrittänyttä ei laiteta - vanha viisaus - paljon ytitetään joka kevät, aina ei taimetus onnistu, joskus kylläkin...
Niin sattui minunkin liljayllätykseni olemaan keltainen :) Sain joltakin puutarhalta salamatkustajana kaksi ranskantulikukkaa. Toinen niistä oli keltainen, mutta toinen onneksi valkoinen. Siitä pidän.
PoistaOnneksi aina joku onnistuu kun paljon yrittää :)
Yrtit ehdottomasti!
VastaaPoistaJa niitähän riittää vaikka mitä ihanuuksia tavallisten persiljan, tillin ja ruohosipulin lisäksi!
Eilisellä turun messureissulla yrttikokoelma taas lisääntyi kiitettävästi; mojitominttua, rungollinen rosmariini, pari erilaista timjamia, muhkea sitruunamelissa.
Ylpeys, onhan puutarhurille ihan luvallista välillä tuntea pikkuisen ylpeyttäkin saavutuksistaan :)
Yllätyksiä tosiaan riittää, välillä kivoja, välillä vähän harmillisiakin.
Sinä olet selvästi kokeilija kun taas minä suosin aika tavallisia yrttejä ja kasveja ylipäätään - ainakin vielä toistaiseksi. Jotakin saatan joskus kokeillakin, mutta oudot yrtit jäävät aika vähälle käytölle kun en ole hyvä kehittelemään ruokareseptejä.
PoistaKohta taas on toivottavasti iloisten yllätysten aika kun kasvit alkavat osoittaa elonmerkkejä :)
Osallistun kolmelle Y:llä:
VastaaPoistaEhdottomasti yöt. Yöllä on ihan oma tunnelmansa puutarhassa, tarkoitan nyt lähinnä kesäöitä tietenkin. Meillä pohjoisessa on yötön yö juhannuksen tietämillä, josta hiljoksiin alkaa hämärtämään edes vähän. Yöllä näkee maailman erilaisena. Rakastan erityisesti aamu- ja iltaruskoja, jotka keskikesällä näkee sujuvasti peräkkäin.
Talvinen yö tarjoaa tähtitaivaan, kuutamon eri vaiheita ja revontulia. Ei hassumpia nekään.
Toinen läheinen Y on yrittäminen. Puutarhassa yritän venyttää vyöhykettä - toisinaan onnistuen ja joskus epäonnistuen. Silti yritän mahdottomalta tuntuvia virityksiä. Epäonnistumisia en laske, mutta onnistumisista iloitsen hurjasti!
Kolmas tärkeä Y on ystävät. Puutarhaharrastus on tuonut yhteen paljon ystäviä, niin livenä kuin vaikkapa blogin kautta. Aivan ihania ihmisiä, joiden kanssa viihtyy eikä puheenaiheista ole pulaa. Kiitokset kaikille ihanille Ystäville!
Teillä siellä pohjoisessa yössä on aivan erityistä tunnelmaa kesällä ja varmasti talvellakin. En tosin ole pohjoisen talvista yötä kokenut, mutta sininen hetki olisi varmasti kokemisen arvoinen. No, se sininen hetki taitaakin olla jo päivällä ;)
PoistaYritys pitää virkeänä ;) Etpä ainakaan pääse jämähtämään ja kaavoihin kangistumaan kun kokeilet kaikkea uutta.
Ystäviä tosiaaan ei pidä unohtaa tässäkään kohtaa! Minusta on aivan loistavaa, että täällä blogimaailmassa voi ystävystyä niin monien erilaisten ihmisten kanssa. Yhteinen sävel löytyy helposti, vaikka olemme kaikki niin erilaisia :)
Yllätykset voivat olla ikäviä tai ihania, mutta silloin kun iloinen yllätys kohtaa puutarhurin ja nimenomaan puutarhassa, se on iloa parhaimmillaan. Yritteliäisyyttä tarvitaan, kun näihin hommiin lähtee, helppo ei ole puutarhurin tie. Tämä on ollut mukava retki kulkea aakkosten kautta läpi puutarhasanaston, olipa mukava idea, johon pääsi niin moni mukaan. Minulle nuo latinankieliset kasvisanastot ovat "täyttä hepreaa", mutta ihailen niitä, jotka nekin nimet taitavat, ja otan opikseni. Kiitos Pauliina puutarhan aakkosista!
VastaaPoistaOlen kyllä aivan samaa mieltä, että tämä puutarhahomma ei ole mikään laiskan ihmisen harrastus :) Yritteliäisyyttä tosiaan tarvitaan, mutta palkintokin on sen arvoinen.
PoistaOi, ihanaa saada tällaista palautetta! Kiitos, Sirkku! On aivan teidän ansiotanne, että tästä aakkosretkestä tuli niin mukava. Loppusuoralla ollaan, mutta jo tämä poikii monia uusia juttuja...
PuutarhaYSTÄVÄT ovat ihana lisä, joka on tullut elämääni bloggaamisen myötä. Osa teistä on vielä virtuaaliystäviä, aika monta on tullut jo tavattua livenäkin;)
VastaaPoistaJos onnistuu tekemääm kauniita yhdistelmiä eri kasveista, se saa vähän ylpeäksikin:)
Ja pionit eivät petä nytkään, löytyipä listaltani yksi y-alkuinen pionikin;) eli `Yang Fei Chu Yu` eli `Fat concubine`
Aivan totta. Minulle oli aikamoinen elämys huomata kuinka paljon meitä puutarhahöpsöjä onkaan ja kuinka hyvin me toisiamme ymmärrämme :) Tätä ennen minulla oli vain muutama puutarhasta kiinnostunut ystävä. Nyt tämä tuntuu aivan luksukselta, että voi vaikka joka päivä vaihtaa ajatuksia itselle mieluisasta harrastuksesta.
PoistaEläköön, pionit! :)
Edellä on jo lueteltu minun tärkeimmät yyt, joista korkeimmalle nostan kesäyöt (vaikka ystävien kanssa vietetyt terassi-illat ovat yhtä olennaisia). Puutarha on aivan erilainen yön hämärässä, kun punaiset värit ovat jo sammuneet ja kaiken ylle laskeutuu sinisen hämärä. Yksin kostealla nurmella tallustaessa tietää olevansa keskellä taikaa, joka on kesäyön unelmaa, jollaista on tarjolla vain pohjoisen hämärässä.
VastaaPoistaSini K.
kasvihormoni.fi
Oi, miten kauniisti kuvailit kesäillan ja -yön tunnelmaa. Onhan siitä jotain aivan erityistä hohtoa kun päivän ahkeroinnin jälkeen kuljeskelee puutarhassa vaikka löylyjen välissä pyyhe ympärillä... Joutsenet huutavat vielä hetken ennen kuin laskeutuu hiljaisuus.
PoistaKun yksin puurtaa puutarhas ja vaikka kuinka hyvi muka suunnitteloo, yrityksen ja erehryksen kautta löytyy useen vasta toivottu lopputulos.
VastaaPoistaYstävät on tiätty tärkeetä ja varsinki puutarhaystävät, likellä ja kaukana. Aina löytyy yhteene sävel :)
Osuit aivan naulan kantaan molemmissa! Minä olen pitkin talvea suunnitellut yhtä ja toista, mutta uusiksihan ne suunnitelmat lopulta tuppaa menemään ;)
PoistaYstävät tosiaan ovat aarteita!