keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

MINUN PUUTARHANI AAKKOSET: Ä

Puutarhani aakkosten sarjassa on vuorossa Ä. Ensin kuitenkin kiitos kommenteistanne haasteelliseen Å-kirjaimeen! Yhteenveto on lyhyt: Åbo ja Åå!

Åbo on Kasvin paikka -blogin Reetan kotikaupunki ja kuulemma oikein hyvä paikka puutarhaharrastajan asua. Luepa miksi.

Kasvihormoni-blogin Sini kaiveli varaston hyllyllä jo vähän pölyttymään päässyttä ruotsin kieltä ja tarjoili muutamia oikein hyviä keskustelunavauksia puutarhaan. Hyvä, että on tullut opiskeltua ruotsia, niin ei tarvinnut turvautua Google-kääntäjään Sinin kommenttia lukiessa.

Ä sentään on helppo.


Ä
ÄÄNIMAISEMA.

Olen onnellisimmillani sellaisina päivinä, jolloin perhe puuhailee pihamaalla ja itse saan tehdä hommia puutarhassa. Trampoliini pongahtelee lasten iloisten kiljahdusten säestyksellä. Linnut livertävät. Jostain kuuluu vasaran pauke. Mies siellä värkkää jotain. Mikäs siinä on maata kärrätessä! 

Joutsenten laulu pysähdyttää. Joutsenten laulaessa on hyvä oikaista selkänsä ja katsella kun ne lentävät siivet kahisten. Minne lie ovatkaan menossa?

Kuopus viilettää pyörällään, käväisee kertomassa asiansa ja jatkaa matkaansa. Koira haukkuu jossain kaukana ja meidän pikku koiramme innostuu räksyttämään takaisin.

Viiruhelpi kahisee tuulen vireessä.

Jos kukko sattuu kiekaisemaan, idylli on täydellinen. Havahdun puutarhapuuhistani vasta sitten kun joku lapsista kysyy: ”Äiti, milloin on ruoka?” - Hups! Kello on jo kolme ja lounas on tekemättä. 

Mikä on sinun puutarhasi tärkeä Ä? Kenties äiti? Ängelmä?

16 kommenttia:

  1. Ängelmäpä hyvinki :) Niillon ihanan ilimava ja pitkäkestoone kukinto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni ei ängelmiä ole kun puutarha on vielä kovin aurinkoinen. Kovasti niitä netissäkin kehutaan, joten panen korvan taakse vastaisen varalle :)

      Poista
  2. Nyt täytyy sanoa, että minulle ei tule Ä-kirjaimesta mitään puutarhaan liittyvää mieleen. Ainoastaan trädgården, mutta siinäkin ä on vasta toisena kirjaimena. - Mukavaa pääsiäisen odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta onhan siinä sentään se kaivattu å, vaikkakaan ei ihan alussa ;)

      Kiitos samoin, hyvää pääsiäisen aikaa sinullekin!

      Poista
  3. Äätä on odotettu, sillä yksi ensimmäisiä asioita, mikä minulle tuli tässä postaussarjassa mieleen, oli äidin kasvimaa.

    Lapsuudessa meillä oli isän kasvimaa, täynnä perunaa ja vähän muitakin kasveja. Mutta minulla on äidin kasvimaa, jonka raparperin alla on sammakolla koti niin kultainen. Tuon laulun tunnelman olen kuin salaa rakentanut kasvimaalle. Se on jotain ihan muuta kuin lapsuuteni omavarais(peruna)talouteen perustunut työmaa, jonka neronleimaus oli perunavakoaura, jonka ohjaimiin pääsi, kun oikein pyysi.

    Minun kasvimaalla kasvaa toki muutakin kuin vain raparperi, mutta siinä missä lapsuuden perunamaa oli talviruokailun tukipilari, minun hyötytarhani on viihtyisä ja leppoisa rakennelma. On mansikkaa, hernettä, porkkanaa, yrttejä ja kukkasia, aina sen mukaan, mikä sillä kertaa huvittaa. Ja jos sattuukin niin, että kaikki kasvatettu häviää leikkeihin tai puupäätarhurin touhotustoimiin, aina jää yksi raparperin varsi, joka sekin sopii auringonvarjoksi. Hyvähän se on näinkin!

    Sini K.
    kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatti minunkin odottaa kommenttiasi. Tämä oli aivan huippu!

      Meidänkin isä kasvatti perunoita ja aina kaiholla muistelen miten ihanilta uudet perunat maistuivatkaan. Minä olen sisarussarjassa sellaisessa kohtaa, että minä taisin aina olla liian pieni niihin hommiin. Minulle ei siis ole jäänyt työmaamuistoja :) Kaikki muutkin hommat isän puutarhalla oli minulle kivaa leikkiä. Nyt itse haaveilen perunoiden kasvattamisestta.

      Omaan ihanaan tapaasi kerroit kasvimaastasi. Kiitos, Sini! On aina nautinto lukea sellaista.

      Hyvää pääsiäisen aikaa!

      Poista
    2. Riemullista pääsiäistä sinnekin!

      (Työntämään sitä auraa en päässyt koskaan, sillä voimat eivät riittäneet. Nyt, kun kyselin auran perään, todettiin, että vanha ukki on hävittänyt sen, kun kävi tarpeettomaksi. Harmi, vaikka meidän pienissä kasvatuslaatikoissa se onkin tarpeeton.)

      Poista
    3. Tunnistan tuon, että jotkut vanhat muistot haluaisi konkreettisiksi. Aura olisi varmaan ollut kiva muisto. Itse käytän turveruukkuja, vaikka muoviset olisivat käytännöllisempiä, ihan vain lapsuusmuistojen vuoksi. Isä käytti aina turveruukkuja :)

      Poista
  4. Ärrrrhhh taitaa olla minun tämän päivän kirjain. Meillä on maa valkoisena, aamulla satoi lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun piti aamulla äkkiä käydä nappaamassa kuva Saksan siskolleni kun "Lunta tulvillaan, on raikas talvisää..." Hän lähetti eilen minulle "syreenin tuoksua" :) Äsken tuli rakeita, mutta kyllä se kevät sieltä :)

      Poista
  5. Joutsenia olen minäkin ihaillut pitkin kevättä. Kävin joutsen-pariskunnan kanssa joessa uimassakin "avannossani". Leppoista Pääsiäisen aikaa teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vähän odotellut, että postailisit avantouinnistasi :) Ei kaikilla ole yhtä uljasta uimaseuraa.

      Mukavaa pääsiäistä teillekin!

      Poista
  6. Älli ja älynväläys - niitä tarvitaan puutarhuroidessa. Erityisesti älynväläyksiä tarvitaan uusiin ideoihin. Omat silmät tulevat sokeiksi monessa kohtaa, joten olen valokuvannut paikkoja jotta silmät näkisivät uudessa valossa tutut paikat. Tuo konsti on ollut avartava.

    Ähky tulee sitten syyspuolesta, kun koko kesän on tarmokkaasti tarhuroinut. Syksyllä ei enää niin huvita, on tullut ns. mitta täyteen ja ähkyä pukkaa. Kesä on tosin niin lyhyt ja intensiivinen, että puutarhaähky ei aina edes ehdi vaivaamaan.

    Viimeinen Ä on aikamääre äkkiä. Heti. Nyt. Kun jotain projektia alkaa toteuttaa, niin valmista pitäisi tulla äkkiä. On edelleenkin kasvattavaa tehdä asiat perusteellisesti ja hyvin, että nopeuden sijaan tulisi myös kestävyyttä onnistumiseen. Temperamenttikysymys.

    Hauskaa pÄÄsiÄistÄ!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulta näitä älynväläyksiä tulee :) Hymyssä suin ja nyökytellen luin. Näin juuri.

      Tuo on jännä miten kuvista tosiaaan näkee sellaisia asioita, joita muuten ei huomaa. Joskus pitkään vaivannut pulmakohta loksahtaa kuvasta kohdalleen. Sitten vaan ällistyy, että miten en aiemmin tätä keksinyt.

      Minä olen ihan tyytyväinen kun Suomen kesä on lyhyt. Syksyllä tosiaan tuntuu, että talvi on tervetullut. En jaksaisi ahkeroida ympäri vuoden puutarhassa. Nyt taas on kiva odottaa, että kohta se alkaa...

      Joskus asiat tulee tehtyä niin äkkiä, ettei ehdi ohjeita katselemaan - vasta kuin jälkeenpäin ;)

      Kiitos samoin, oikein mukavaa pääsisäistä sinullekin!

      Poista
  7. Ängelmäpä hyvinkin! Niitä löytyy puutarhastani muutamaa erilaista, korkeaa ja matalampaa pikkukukkaista ihanuutta.
    Ja tietenkin ä on myös äiti, jolta tämä puutarhaharrastus on aivan varmasti periytynyt. Ai miten ihanalta ne äidin kasvihuoneen tomaatit lapsena maistuivatkaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ängelmiä aion kokeilla kun saan puutarhaani vähän varjoisampia kohtia.

      Minun puutarhageenini ovat isän puolelta. Minä aina muistelen isän kasvihuonetta: tomaatteja ja kurkkuja. Nam!

      Poista