PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: KANTA-HÄME (2) FORSSA, JOKIOINEN JA TAMMELA

Valitsin tähän juttuun kolme lähekkäin sijaitsevaa kohdetta Kanta-Hämeestä: Forssan, Jokioisen ja Tammelan. Varsinaisten puutarhakohteiden lisäksi mukana on kaunista, vanhaa arkkitehtuuria, historiaa ja erityisistä syistä vinkkejä kahviloista tai ruokapaikoista. Hauskaa on, että useimpiin nähtävyyksiin on vapaa pääsy.

Jotta jutuista ei tule liian pitkiä, esittelen Hämeenlinnan omassa jutussaan ja muut Hämeen paikkakunnat omassaan. Olen käynyt niissä kohteissa, joista on valokuvia. Muista vasta haaveilen. Ajantasaiset aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.

 

FORSSA

FORSSAN KEHRÄÄMÖALUE

Kehräämöalue on entisen puuvillatehtaan punatiilinen miljöö, joka on nykyinen Forssan kaupungin kulttuurin ja koulutuksen keskus. Tehdaspatruuna Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle tehdasteollisuuden, joka on ollut Forssan synnyn ja vaurauden perusta. Nykyään tehdasteollisuutta ei ole alueella jäljellä. Alueelta löytyy mm. Forssan museo, galleria, kaupunginkirjasto ja näyttelytila Vinkkeli sekä ravintoloita.

Heinäkuussa torstaisin Kehräämöalueella pidetään Ehtootori ja osana päivistä pääsee tutustumaan vanhoihin tehdaskoneisiin.

Kehräämöalueen kauniissa tehdasmiljöössä ja sen viereisessä isossa Kansallisessa kaupunkipuistossa kannattaa käydä kävelyllä ympäri vuoden.

Wahreninkatu 12 Forssa


FORSSAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO

Kehräämöalueen takapihalta alkaa Kansallinen kaupunkipuisto. Puisto kiertelee Loimijoen rantamaisemissa.

Forssan Kansallinen kaupunkipuisto koostuu 24 kiinnostavasta kohteesta. Kiinnostavimpia niistä ovat muun muassa Yhtiönpuisto, Ronttismäki, Ankkalamminpuisto ja siirtolapuutarha. Ne olen esitellyt alla.


YHTIÖNPUISTO

Yhtiönpuisto tai Wahrenin puisto on Forssan perustajan Axel Wahrenin kädenjälkeä. Yhtiönpuisto muodostui kehräämön, tehtaan pääkonttorin ja johtajien asuinrakennusten lähistölle. Puiston puutarhuriksi kutsuttiin Ruotsista Anders Rydberg. Hänen hoidossaan englantilaistyyppisestä puistosta muodostui pian nähtävyys. Wahren tarjoili puiston kasvihuoneista vierailleen monia ihmeitä, mm. viinirypäleitä. Eihän puisto tietenkään ole yhtä loistelias kuin ennen vanhaan, mutta toisaalta puut eivät koskaan ole olleet näin suuria ja ryhmyisiä kuin nyt. Nykyään puistossa on iso kukkaistutus ja suihkulähde, joka tosin ei käydessäni ollut toiminnassa.

Yhtiönpuistossa on vanhoja puistolehmuksia, tammia ja vuorijalavia sekä oleskelualue. Puistossa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia mm. Forssan Klubi ja vanha Tehtaankoulu. Tehtaankoulussa teollisuuslaitos huolehti työntekijöidensä lasten alkeisopetuksesta.

Löysin puiston pienen etsimisen jälkeen siten, että pysäköin auton sille P-paikalle, joka ei ole korkean piipun läheisyydessä, vaan hieman kauempana Ammattikorkeakoulun rakennusten edessä. P-paikalta noustaan takaisin tulosuuntaan ja käännytään vasemmalle. Tätä reittiä pääsee myös pyörätuolilla aivan hyvin, joskin siinä on mäki. Puistoon pääsee myös kiviportaita pitkin suoraan P-paikalta. Kehräämönkatu 4 ja 5

ANKKALAMMIN PUISTO

Ankkalammin kuoppa syntyi, kun savea nostettiin alueen tiilitarpeita varten 1800-luvulla. Puistosta löytyy yli 65 erilaista lajia ja lajiketta perennoja, pensaita ja puita sekä Suomen toiseksi suurin kirjovaahtera. Kesäkukkia puistoon istutetaan vuosittain noin 2000 kpl.

Pumpulienkelitapahtuman yhteydessä puistossa sijaitseva kehrääjätyttöpatsas kukitetaan. Puistossa sijaitsee myös pumpattava kaivo, jonka alkuperäinen malli rakennettiin vuonna 1862.

Sibeliuksenkatu 2

 
RONTTISMÄEN TEHTAALAISMUSEON PUUTARHA (kesä – elokuun kohde)

Tehtaalaismuseo esittelee vanhan tehdasyhdyskunnan tehtaalaiskorttelin pihaa ja puutarhaa 1800-luvun loppupuolelta. Puutarhaharrastajaa kiinnostaa tietysti piha ja puutarha, jota on alettu herätellä vanhaa säästäen ja kunnioittaen.

Vanhat perinne- ja luonnonkasvit säilytetään. Lisäksi perustetaan uusia istutuksia ja kehitetään hyötykasvipuutarhaa. Tarkoituksena on luoda oleskelupaikkoja, joissa on mahdollisuus pysähtyä ja rauhoittua. Tavoitteena on aikaansaada paikka, jossa voi katsella, kuunnella, haistella, kosketella ja maistella. Luonnonmukaisuus lisää viihtyisyyttä puutarhassa.

Tehtaalaismuseolla järjestetään erilaisia tapahtumia, muun muassa opastettuja puutarhakierroksia. Ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa netistä.

Osoite: II linja 5–7 Forssa
p. (03) 4141 5100 tai 040 181 6263

Avoinna tapahtumien yhteydessä ja tilauksesta. Vierailu järjestyy parhaiten siten, että otat yhteyttä yllä olevaan puhelinnumeroon ainakin pari päivää ennen aiottua vierailuajankohtaa.


MÄKILAMMIN SIIRTOLAPUUTARHA

Siirtolapuutarha-alue on osa yleisiä puistoalueita. Sen yleisillä väylillä saa liikkua viljelykaudella vapaasti. Talvella ja yöllä portit ovat yleensä kiinni. Mökkejä ja palstoja voi ihailla tieltä, mutta palstat ovat yksityisalueita.

Mökkien koko Mäkilammilla on n. 20–30 m2 ja lisäksi voi olla saunarakennus ja pieni varasto. 

Mäkilammintie 3 Forssa tai
Nokantie Forssa

JOKIOISTEN LEIVÄN KAHVILA

Ankkalammin puiston kupeessa sijaitsee Jokioisten leivän kahvila. Jos haluaa vähän erityisempää, vaikkapa merkkipäivän kunniaksi, kannattaa tilata etukäteen kahvilan erikoisuus: Puistokahveet. Tällöin saa käyttöönsä kauniin ja luonnonläheisen nurkkapöydän, pannullisen kahvia, valmiiksi katetut herkut ja mukaansa varta vasten vierailijalle valmistetun kukkakimpun.

Sibeliuksenkatu 1 Forssa
p.050 3849728


KALLIOMÄKI - FORSSAN ENSIMMÄINEN KAAVOITETTU PIENASUNTOALUE

Forssan kirkko seisoo ylväästi korkealla mäellä. Kirkon vieressä on Kalliomäki, joka on Forssan ensimmäinen kaavoitettu pienasuntoalue. Kalliomäen halki kulkee Mäkikatu, jonka halkaisevat yksitoista linjaa. Puuvillatehtaan työläiset tekivät 1870-luvulta alkaen pikku mökkinsä linjoille. Kalliomäestä oli lyhyt matka kirkkoon, torille ja Kehräämölle töihin.

Mäkikatu
Forssan kirkko: I linja 4 Forssa

JOKIOINEN

JOKIOISTEN KARTANO JA KARTANOPUISTO

Jokioisten kartano on ihanteellinen miljöö viettää vapaa-aikaa minä vuodenaikana tahansa. Jokioisten historia on pitkälti Jokioisten kartanon historiaa. Kartano on perustettu vuonna 1562. Merkittävin omistaja on ollut kartanoa tarmokkaasti kehittänyt maaherra von Willebrand, joka aloitti Jokioisten teollistamisen ja teki Jokioisista yhden Hämeen merkittävimmistä teollisuuspaikkakunnista.

Nykyisen päärakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1794 ja se oli valmistuessaan Suomen toiseksi suurin rakennus. Nykyisin kartanon alueella toimivat Maatalouden tutkimuskeskuksen eri laitokset ja päärakennus toimii laitoksien hallintorakennuksena. Von Willebrand kehitti maanviljelystä ja karjanhoitoa: 1790-luvun lopulla valmistui kartanoon Suomen ensimmäinen parsinavetta.

Kartanon puisto juontaa juurensa 1600-luvulta. Päärakennuksen rakentamisen aikoihin suunniteltiin ympärille laaja puisto englantilaiseen tyyliin. Puiston eteläpuolelle terasseille rakennetuissa suurissa kasvihuoneissa kasvatettiin monia eksoottisia hedelmiä ja kasveja. Kasvihuoneet säilyivät 1900-luvulle asti. Puiston 3,4 ha alueella kasvaa nelisen sataa puuta, joista vanhimmat ovat yli 200-vuotiaita.

Puistoon voi tutustua omaa reittiä pitkin tai seurata viitoitettuja polkuja. 

Kartanopuutarhan alueella on helppo liikkua pyörätuolilla leveitä sorakäytäviä pitkin. Lisäksi alue on sopivan kokoinen kävelyä ajatellen. Ihan kaikkialle pyörätuolilla ei pääse, mutta suurimmaksi osaksi kyllä.

Kirkkotie 2 Jokioinen
p. 03 41 881
Vapaa pääsy ympäri vuoden.

Kierros on hyvä aloittaa Tapulimakasiinilta. Tapulimakasiinia vastapäätä olevan rakennuksen seinässä on postilaatikko, josta voi lainata alueen kartan. Qr-koodilla saa kuunneltua ääniopastuksen. Ääniopastus on todella hyvä. Oppaan johdolla alueesta saa paljon enemmän irti kuin pelkästään omin päin katselemalla. Sekin on kiva tietää, että omenapuista saa syödä omenoita vapaasti.


TAPULIMAKASIINI (kesäkohde)

Kartanon mailla seisoo Tapulimakasiiniksi sanottu, punainen viljamakasiini, jossa kesällä on ilmaisia taidenäyttelyitä. Rakennus on peräisin 1700-luvulta.

Tarina kertoo, että kolmikerroksinen viljamakasiini siirrettiin Suomen sodan aikana Humppilasta Jokioisiin yöllä, kun tiedettiin venäläisten sotajoukkojen olevan tulossa. Tarinasta on monta versiota, mutta kaikissa on yhteistä se, että tapaus naamioitiin tulipaloksi. Alueen talonpojat veivät hevoskyydeillä jätepuuta sekä olkia mennessään ja toivat seinähirsiä tullessaan. Jätepuut jätettiin viljamakasiinin paikalle palamaan ja kun venäläiset tulivat / selvisivät humalastaan, oli paikalla vain savuava kasa. Venäläiset luulivat makasiinin palaneen. Näin vilja saatiin pelastetuksi venäläisiltä. Myöhemmin makasiini pystytettiin nykyiselle paikalleen ja siihen tehtiin kellotorni.

Kirkkotie 2 Jokioinen

Tapulimakasiinia vastapäätä olevan rakennuksen seinässä on postilaatikko, josta voi lainata alueen kartan. Qr-koodilla saa kuunneltua ääniopastusuksen.


WENDLAN PUUTARHA

Kartanon alueelta löytyy vanhoja kartanon puutarhan kasveja esittelevä maaherra von Willebrandin vaimon, Wendlan, puutarha.

Luonnonvarakeskus ylläpitää ja esittelee Wendlan puutarhassa Jokioisten kartanon vanhoja kasvikantoja. Lisäksi puutarhassa on kansallisia kasvigeenivaroja, kuten japaninruusukvitteneitä, ilmasipuleita ja hapankirsikoita. Puutarhassa esitellään myös tutkittuja ja kestäviä hedelmä-, marja- ja koristekasveja, jotka ovat saaneet FinE-tavaramerkin. Kasvien esittelyissä kiinnitetään erityistä huomioita kasvien kulttuurihistoriaan ja lajin sisäiseen monimuotoisuuteen.

Humppilantie 9A Jokioinen
Puutarhaan on yleisöllä vapaa pääsy.

Wendlan puutarha löytyy tapulimakasiinilta ja talousrakennusten suunnalta katsottuna ajotien toiselta puolelta valkoisen Tietotalon ja navettarakennuksen takaa. Kävele siis tapulimakasiinilta koivukujaa eteenpäin valkoisten talousrakennusten ohi ja tien yli. Käänny sitten vasemmalle. Puutarhan portilla on iso opastaulu sekä postilaatikossa esitevihkosia lainattavaksi.


MAASEUTU- JA KOTIELÄINPUISTO ELONKIERTO (kesäkohde)

Elonkierrossa voi tutustua maatalouteen mielenkiintoisella tavalla 2,5 kilometrin pituisella esittelypolulla. Elonkierto on Loimijokilaakson arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva noin 19 hehtaarin suuruinen esittelypuisto, joka on auki vierailijoille ympäri vuoden ja jonne vierailijoilla on vapaa pääsy.

Elonkierron alueesta noin puolet on metsää ja Loimijoen rantoja. Peltoalueella esitellään kestävää ruuantuotantoa maatalouden ja puutarhatalouden näkökulmasta. Alueella on myös pieni kasvihuone trooppisten kasvien esittelyä varten. Pellolle rakennetun monimuotoisen kasvimaan lisäksi alueella on laatikkokasvimaaviljelmä. Kasvien pölytys varmistetaan runsaiden ja monipuolisten mesikasvikenttien avulla.

Erilaisten kasvien ja viljojen lisäksi löytyy vanhoja maatalousvälineitä sekä muutamia eläimiä. 
Paikan päällä on myös 4H-kerhon pitämä kesäkahvila.

Ojaistentie 44 Jokioinen
p. 040-1426506


JOKIOISTEN MUSEORAUTATIE (kesäkohde)

Jokioisten museorautatiellä liikkuu kesäviikonloppuisin kapearaidehöyryjuna, jolla voi matkustaa Jokioisista Humppilaan. Minkiön asemalla on ilmainen kapearaidemuseo ja kahvila. Minkiössä voi ajella myös resiinalla. Minkiöstä voi lähteä joko Jokioisten tai Humppilan suuntaan. Museorautatien kauppa välittää suomalaista ja ulkomaista rautatieaiheista kirjallisuutta sekä myy Jokioisten Museorautatiehen liittyviä matkamuistoja.

Museorautatielle kannattaa mennä kesäaikaan, jolloin pääsee monin aistein kokemaan höyryjunan lähtötohinan.  Se on minulta vielä kokematta.

Jokioisten asema: Humppilantie 11 Jokioinen
p. 03 4333235

Minkiön asema: Kiipuntie 49 Minkiö
p. 03 4333235


PAPPILAMUSEO (Kesäkohde)

Vanha pappila sijaitsee korkealla mäellä, josta on hienot näköalat. Museossa näkee, miten maalaispappilassa elettiin 1800-luvun puolivälissä. Esillä on lisäksi Miina Sillanpää muistoesineitä ja museon läheisyydessä sijaitsee Miina Sillanpään muistokivi. Pihapiiriin kuuluvat myös kaksi aittaa, savusauna ja lato.

Asuintalon ympäriltä puutarhaharrastaja bongailee syreeniä, kultapalloja, pikkutalviota ja muitakin tuttuja kasveja. Kokonaisuus on kaiken kaikkiaan kiehtova ja itse asiassa aika viehättävä kolkohkon pappilan ympärillä. Museon suljettua ovensa talvikaudeksi tunnelma oli suorastaan salaperäinen.

Museo sijaitsee korkealla mäellä, jonne ei saa ajaa autolla. Pyörätuolia on varmasti hyvin raskas työntää ylös eikä vanha talo taida olla esteetön.

Vaulammintie 2 Jokioinen
p. 045 631 4203
Ei sisäänpääsymaksua


FERRARIAN RINNE

Ferrarian rinne esittelee suomalaisia marja- ja hedelmäkasveja. Kustakin lajista on istutettu vierekkäin useampia lajikkeita, risteytyslinjoja tai paikallisia kantoja, jotta kävijä voi verrata niitä keskenään. Esimerkiksi erilaiset mustaherukat maistuvat ja ovat muiltakin ominaisuuksiltaan toisistaan poikkeavia. Marjoja ja hedelmiä saa siis maistella paikan päällä. Kasveja on kunnioitettava, niiden oksia ei saa repiä eikä satoa kerätä astioihin.

Puistoon on istutettu mustaherukoiden lisäksi puna- ja valkoherukoita, karviaisia, omenoita, kirsikoita, luumuja, päärynää, karhunvadelmia ja vadelmia, japaninruusukvitteneitä, pensasmustikoita, tyrnejä ja yrttejä.

Puisto sijaitsee Pappilamuseon alapuolella. Alueelta on kaunis näkymä Loimijokilaaksoon ja Elonkierron maataloutta esittelevään puistoon. Ferrarian rinteen 700 m pitkä polkuverkosto on osa Jokioisten kunnan virkistysreittiä.

Vaulammintie 10 Jokioinen
Käynti Alatien risteyksestä

TAMMELA

MUSTIALA

Tunnelmallinen Mustialan kylä sijaitsee Tammelan kunnassa keskellä historiallista ja kaunista maalaismiljöötä. Siellä on kiva viettää vapaapäivää käveleskellen ympäriinsä ja ihaillen idyllistä aluetta.

Kustaa Vaasa perusti Mustialan kylään kuninkaankartanon vuonna 1556. Kartanon suuri puisto ja rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Mustialassa on sijainnut Suomen ensimmäinen maalaisposti, joka perustettiin vuonna 1860.

Suomen ensimmäinen maatalouskoulu – käytännöllis-tietopuolinen maanviljelysoppilaitos – aloitti toimintansa Mustialassa vuonna 1840. Nykyään Mustialassa toimii Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yksiköt, joissa voi opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. 

Alueella on helppo liikkua pyörätuolilla ja alue on sopivan kokoinen käveltäväksi ympäriinsä.

Mustialantie 91 Mustiala
Esimerkiksi tästä osoitteesta, maatalousmuseon läheisyydestä löydät parkkialueen. Sieltä on helppo kävellä alueella ympäriinsä.


MUSTIALAN MAATALOUSHISTORIALLINEN MUSEO (kesäkohde)

Mustialan maataloushistoriallinen museo on perustettu vuonna 1892. Nykyinen tiilinen museorakennus on vuodelta 1935. 

Mustialantie 91 Mustiala
p. 040 837 3694


PIHATTONAVETTA

Moderni pihattonavetta löytyy vanhojen rakennusten takaa. Voimistuva lannan tuoksu kertoo, että olet lähestymässä oikeaa paikkaa. Navetassa on katseluparvi, jonne pääsee ilman pääsymaksua seuraamaan automaationavetan toimintaa 24/7 ympäri vuoden. Parvelle johtavat metalliset kierreportaat ja navettaan näkee lasin läpi. Pitihän tämäkin testata. Ihan hauska kokemus.


KIEVARI JA WANHA VILJAMAKASIINI (kesäkohde)

Mustialassa sijaitsee myös Kuninkaankartanon panimo (nykyisin Kievari ja tilausravintola Wanha Viljamakasiini).

Renkituvantie 10 Mustiala
050 336 3301


MAKULIHA

Makulihan tilapuoti Tammelassa yllätti minut iloisesti hyvällä palvelullaan, siisteydellään, maukkaalla ruuallaan ja runsaalla valikoimallaan. Että pienellä paikkakunnalla voikin olla tällainen helmi!

Tilapuodista löytyy erilaisia lihatuotteita, hyvä valikoima muita ruokatarvikkeita sekä sisustus ja lahjatavaroita. Kaikki kauniisti esille laitettuna. Tilapuodin yhteydessä palvelee kahvila. Tarjolla on ruoka-annoksia, useimpina päivinä lounas, pikkusuolaisia sekä tuoreita makeita herkkuja.

Jo pihapiirissä kiinnittää huomiota alueen siisteys. Pihapiiri ja istutukset on hoidettu tiptop. Tilapuoti on sisustettu viihtyisäksi hyvällä maulla. Puutarhaharrastajaa ilahduttavat muun muassa kukat maljakoissa. Kahvilan suurista ikkunoista aukeaa kaunis maalaismaisema.

Erityismaininnan Tilapuoti saa hyvästä palvelusta. Soitin etukäteen ja kysyin lounaan ruokavalikoimaa. Tarjolla oli pääruuaksi sianlihaa. Kysyin, olisiko mitään muuta, kun mieheni ei voi terveyssyistä syödä sianlihaa. Minulle vastattiin heti, että sen tilalle voidaan paistaa Toscanan kanaa. Niin he ystävällisesti tekivätkin ja ruoka oli erittäin maukasta. Oli herkullinen salaattipöytä ja jälkiruokiakin useaa sorttia.

Kärsäkuja 6 Tammela
p. (03) 424 9254


VEKKILÄN MUSEOTILA (kesäkohde)

Vekkilän museotila on Tammelan kirkonkylässä sijaitseva sukutila. Pihapiiri vanhoine omenapuineen ja rakennuksineen huokuu 1700-lukua.

Tilalla on maatiaiseläimiä: kanoja, kyyttöjä, possuja, lampaita ja hevosia. Alueella on useita perinneluontotyyppejä.

Kirjurintie 2 Tammela
p. 040 590 7826