JOSKUS LUULIN, ETTÄ...

Minulla on ollut ilo ja onni saada kasvaa puutarhurin tyttärenä. Innostus kasveihin ja puutarhanhoitoon periytyi, mutta tiedot ja taidot eivät tarttuneet samassa määrin. Leikin päivät pitkät ja vietin aikaani isän mukana kasvihuoneella aina silloin kun sattui huvittamaan. Osallistuin kyllä taimien koulimiseen, kukkien myymiseen ja kasvisten sadonkorjuuseen, mutta ei minulla ollut aavistustakaan kokonaisuudesta. Opin laajan repertuaarin kesäkukkien nimiä ja erilaisia vihanneksia, mikä ei siihen aikaan ollut tavanomaista. Mutta pienenä tyttönä minä ajattelin, että isä osaa kaiken ja kaikki kasvavat tuosta noin vain. Nukuin onnellista unta niinä kevätöinä, kun isä kävi monta kertaa yössä huolehtimassa kasvihuoneen lämmittimestä. Ei minulla ollut aavistustakaan kaikesta siitä, mitä taimet vaativat kasvaakseen topakoiksi ja tuottaakseen hyvän sadon.

Monenlaisia hassuja asioita olen luullut. Kirjasin niistä tähän muutamia.

Luulin, etten pidä keltaisesta.

Luulin, etten pidä keltaisesta. Sitten tajusin, että vaaleankeltainen on lempivärini puutarhassa. Miellän sen eri väriksi kuin kirkkaankeltaisen. Eikä kirkkaankeltainenkaan paha ole, kun sitä ei ole liikaa.

Erityisen ihastunut olen valkoisiin kukkiin, joissa on kirkkaankeltainen keskus. Tällainen on esimerkiksi arovuokko. En pahastuisi, vaikka puutarha olisi täynnä arovuokkoja. Saattaa se joskus ollakin. Olen kuullut, että arovuokko olisi aika villi leviämään.

Arovuokko

Kaikkein eniten tämä väriyhdistelmä viehättää silloin kun se yhdistyy pyöreään muotoon, kuten pionin kukassa. Silloin siinä on sopivasti lapsellisuutta, huolettomuutta, iloisuutta, valoa ja keveyttä.

Pioni 'Claire de Lune'

Keväällä kirkas keltainen muistuttaa liikaa voikukista, mutta syksyllä se on ihana. Syksyllä keltaista ei voi olla liikaa. Keltainen kuuluu myös pääsiäiseen, mutta vain pienenä pilkkuna.

Olen myös luullut, etten pidä oranssistakaan, mutta syksyllä suorastaan rakastan sitä. Mitä kirkkaampi sitä parempi.  Syksyhän on ihan oma lukunsa. Viime keväänä rakastuin oransseihin papukaijatulppaaneihin. Eikös persikan tai aprikoosin värinen ole oranssi? Minä tosin miellän vaaleanoranssin eri väriksi kuin kirkkaanoranssin.

Tulppaani 'Apricot Parrot'

Joskus ammoisina aikoina luulin, että tämän alueen taimistoilla myydään vain sellaisia kasveja, jotka menestyvät täällä.  Oi-joi, miten väärässä olinkaan! En tullut silloin ajatelleeksi, että monet talvettavat kasveja kellareissa ja muissa sopivissa paikoissa tai pukevat niille kunnon toppavaatteet puutarhaan. En tiennyt sitäkään, että jotkut raaskivat ostaa kalliitakin kasveja yhdeksi kaudeksi. Minä talvetan viileässä ulkomuratteja ja puksipuita sekä nyt ensimmäistä kertaa pelargoneja.

Pioni 'Jan van Leeuwen'

Kaikki kauneus ei siis olekaan katoavaista.

Luulin, että helppohoitoinen ja hyvin leviävä kasvi on sama kuin suositeltava. En voinut käsittää, että liian hyvin leviävistä kasveista voi oikeasti tulla riesa. Kaikki kauneus ei siis olekaan katoavaista, vaan se voi lisääntyä ja täyttää puoli puutarhaa, vaikka en haluaisikaan.

En tullut ajatelleeksi, kuinka paljon eri kasvilajikkeita maailmassa on. Siksi luulin, että kasveja olisi kohtuullisen helppo löytää. En tiennyt, että on kasveja, joita löytää ainoastaan yhdestä paikasta koko Suomessa ja toisen kasvin toisesta paikasta. Ja joistakin löytää vain kuvan alan lehdistä tai netistä. Eikä niitä käytännössä saa mistään.

Pensashanhikki  'Creme Brulee'

Alussa luulin, että kaalit kasvavat tuosta noin vain, kun istuttaa taimet maahan. Olin nähnyt isäni kasvattavan komeita kaaleja, eri lajeja. Pienen lapsen mieleen vain ei ollut jäänyt, mitä kaikkea isä oli tehnyt niiden eteen. Nehän pitää suojata harsoilla ja mitä kaikkea muuta ne vaativatkaan. Kerran istutin kukkakaaleja ja kasvoivathan ne melkein kukkakaalin näköisiksi, mutta ei niitä syödä voinut.

Olen aina luullut, että ruusunpunainen tarkoittaa kirkkaanpunaista. Monet taimimyymälät saattavat ilmaista kukan värin sanalla "ruusunpunainen. Piti ihan Googlesta katsoa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Sehän onkin enemmän vaalean- kuin kirkkaanpunainen.

Onneksi aina voi oppia uutta.