Jättipoimulehtirouva ei viihdy tammen ja lehmuksen seurassa. Heidän seurassaan rouva ja hänen lapsensa saattavat saada nokihärmän.
Hapankirsikat saattavat viihtyä yksinäänkin, mutta imeläkirsikka on yksinään onneton. Se kaipaa kaltaistaan seuraa. Hapankirsikoiden naama ei sitä miellytä, vaan se kaipaa yhtä imelää seuraa kuin itsekin on. Yksin se ei innostu tuottamaan marjoja, korkeintaan maistiaisiksi muutaman.
Meidän imeläkirsikkamme kaipaa vertaistansa seuraa.
Somessa huhutaan, että omenat ovat nyreissään pihlajille. Ymmärrän omenoita täysin. Onhan se kurjaa, että pihlajanmarjakoit tulevat munimaan omenan raakileisiin silloin kun pihlajanmarjasato on huono. Mutta eihän sille mitään voi. Eihän se oikeastaan ole pihlajien vika. Nehän yrittävät parhaansa. Ne katalat koit lentävät kilometrejä munintapaikkoja etsiessään.
Jotkut päärynäpuut viihtyvät ihan mielellään itsekseen. Ne kuitenkin ilahtuvat toisten päärynäpuiden seurasta.
Samettikukka on haluttua seuraa kasvimaalla. Se erittää juurillaan aineita, jotka tappavat tai karkottavat tuholaisia. Myös kehäkukat ja krassit ovat suosittuja. Ne edistävät toisten kasvien kasvua.
Huomaavainen puutarhuri laatii istuma- tai siis istutusjärjestyksen niin, etteivät parsat ja sipulit tai valkosipulit joudu vierekkäin. Niillä on kuulemma jotakin kärhämää keskenään. Parsan vieruskaveriksi voi mielellään laittaa vaikkapa salaattia, basilikaa tai persiljaa.
Vaihtelunhaluinen porkkana haluaa uuden paikan joka vuosi tai muuten se näyttää nyrpeää naamaa tai juurta. Porkkana katsoo karsaasti kuusiaitaa eikä ihme: porkkanakempit talvehtivat mielellään kuusen oksilla. Muuten porkkana pärjää monien kasvien kanssa enkä tiedä sen riidelleen koskaan. Punajuurella sen sijaan on jotakin porkkanaa vastaan. En tiedä mitä, enkä tiedä sitäkään miten vakavaa se on. Ei kai kovin.
Punajuurelle sopii paremmin herneiden, kesäkurpitsan tai vaikkapa salaatin seura. Pärjää se monien muidenkin kanssa, mutta jotakin sillä on juuren kolossa perunaa, purjoa tai tomaattia vastaan.
Myös monet muut hyötykasvit ovat vaihtelunhaluisia. Vaihtelu virkistää ja ne mielellään jättävät omat sotkunsa – mahdolliset taudit ja tuholaiset – muille. Eikä siinä mitään. Taudit ja tuholaiset kuolevat pois, kun eivät löydä enää toivomaansa isäntäkasvia. Ravinnetasapainokin säilyy kun paikkoja vaihdellaan. Erityisen tärkeää vaihtelu on perunalle, sipulille ja kaalikasveille.
Punajuurelle sopii paremmin herneiden, kesäkurpitsan tai vaikkapa salaatin seura. Pärjää se monien muidenkin kanssa, mutta jotakin sillä on juuren kolossa perunaa, purjoa tai tomaattia vastaan.
Myös monet muut hyötykasvit ovat vaihtelunhaluisia. Vaihtelu virkistää ja ne mielellään jättävät omat sotkunsa – mahdolliset taudit ja tuholaiset – muille. Eikä siinä mitään. Taudit ja tuholaiset kuolevat pois, kun eivät löydä enää toivomaansa isäntäkasvia. Ravinnetasapainokin säilyy kun paikkoja vaihdellaan. Erityisen tärkeää vaihtelu on perunalle, sipulille ja kaalikasveille.
Tomaattia ja perunaa ei kannata laittaa vierekkäin. Tomaatilla on syynsä: perunarutto leviää helposti tomaattiin.
Jossakin päin juoruillaan, että tomaatti ja kurkku olisivat riidoissa keskenään. Enpä oikein usko. Minä ja monet muutkin kasvattavat niitä samassa kasvihuoneessa ilman mitään ongelmia. Olen kuullut hehkutettavan, että kurkku ja basilika sopivat loistavasti yhteen. Basilika suojelee kurkkua härmältä. Kurkku pärjää hyvin myös salaatin seurassa. Tomaatti puolestaan toivoo saavansa kainaloonsa persiljaa. Persilja parantaa tomaatin makua.
Chili ja laventeli ovat hyvä pari, sillä laventeli tarkoittaa tuoksullaan liian lähelle pyrkiviä lehtikirvoja ja muita ötököitä.
Raparperia viehättää erityisesti salaatin seura. Myös kaalit, pensaspavut ja pinaatti ovat sen ystäviä. Herneet pitävät kuulemma raparperin seurasta. Herneet viihtyvät myös salaatin, porkkanan ja punajuuren kanssa. Täytyy nyt vain muistaa, että ei tyrkytä sipulia niiden seuraan. Siitä voisi tulla sanomista. Olen suunnitellut kylväväni ensi keväänä kesäkurpitsaa. Taidan laittaa ne herneiden viereen. Ne kuulemma pärjäävät hyvin keskenään.
Varsinkin kasvimaalla näitä kasvisuhdekiemuroita riittää. Hakusanalla "kumppanuuskasvit" löytyy hyviä listoja kasvimaan ystävistä ja riitapukareista.
Tämän jutun kirjoittamiseen minut inspiroi Aila. Osallistuessaan jonakin syksynä, milloin lie, blogissa järjestämääni arvontaan hän kysyi: ” Mitkä kukat sopivat yhteen ja mitkä inhoavat toisiaan?”
Kiitos, Aila, hyvästä kysymyksestä! Tästä oli kiva kirjoitella.
Hyvää – ja sopuisaa – ystävänpäivää! ♥
Bestiksiä löytyy kasvimaailmastakin, sillä joidenkin kanssa kemiat vaan toimivat paremmin kuin toisten. Varsinkin hyötykasvien kanssa kannattaa olla tarkkana "istumajärjestyksen" suhteen, ettei tule riitoja :D Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoistaKiitos! :) Nuo hyötykasvien ystävyyssuhteet ovat kyllä niin kiemuraisia, että minun täytyy aina käyttää kirjoja apuna, kun istumajärjestyksiä mietin. En millään opi muistamaan kaikkia, kuka pärjää kenenkin kanssa ja kuka ei. Hyvää helmikuun jatkoa sinulle!
PoistaKiitos. Paljon asiaa ja oivallinen juttu näin Ystävänpäivänä luettavaksi.
VastaaPoistaHyvää Ystävänpäivää sinulle!
Kiitos! Oikein hyvää helmikuuta sinulle! ♥
PoistaPähkäsinkin juuri viikonloppuna istumajärjestystä ensi kesäksi. On siinä sumplimista, mutta enköhän saa kaikki mahtumaan. Kiva kirjoitus.
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää!
Kiitos! Siinähän se talvi iloisesti kuluu, kun istumajärjestyksiä miettii. 😊 Tämä vaihe on minusta aivan yhtä kivaa kuin itse kasvatuskin. Minä tykkään, että kivoja asioita pitää saada odottaa. Mukavaa helmikuuta sinulle!
PoistaKyllä niitä istumajärjestyksiä yritetään täälläkin ottaa huomioon.
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää.
Kiitos! Se onkin mukavaa hommaa. 😊 Hyvää kevättalven jatkoa sinulle!
PoistaHauska lähestymistapa tähän aiheeseen :). Myöhästynyttä ystävänpäivää ja iloa helmikuuhun!
VastaaPoistaKiitos! Oikein mukavaa kevättalven jatkoa ja kevään odotusta sinulle! 😊
PoistaKivoja kaverivinkkejä löytyi tästä postauksesta:)
VastaaPoistaKiitos! :) Kaunista helmikuuta sinulle!
Poista