LEIKKOKUKKIA JA MUUTA KIVAA OMASTA PUUTARHASTA

Omasta puutarhasta on ihana kerätä leikkokukkia itselle ja ystäville. Muistan kun puutarhani oli aivan alkutekijöissään ja kuinka haaveilinkaan ajasta, jolloin voisin leikata kukkia maljakkoon. Nyt haaveeni on toteutunut.

Tämä kuva on heinäkuun satoa. 

Kerään kukat mieluiten aamulla kun niiden nestejännitys on parhaimmillaan, mutta yön kosteus on jo haihtunut. Mukaan puutarhaan otan vesiastian, jotta kukat eivät pääse yhtään kuivahtamaan. Varsinkin valkovuokoille, kissankelloille, syreeneille, ruusuille, hortensialle ja lupiineille on tärkeää, että ne pääsevät heti veteen. 

Leikkaan kukat puutarhasaksilla ja vasta myöhemmin leikkaan veitsellä viiston imupinnan. Kukat kannattaa leikata lehtiparin yläpuolelta niin, että kasveihin ei jää lehdettömiä varren tynkiä. Riivin kukkavarren lehdettömäksi saman tien. Laitan kaikki kukat pariksi tunniksi maljakkoon jääkaappiin imemään kosteutta ennen niiden asettelua. Jos teen asetelmia juhlaan, annan kukkien olla jääkaapissa yön yli. Ruohovartiset lajit laitetaan viileään veteen. Puuvartisille lajeille varataan lämmintä vettä.

Periaatteessa kimppuun voi poimia mitä tahansa puutarhakukkia, mutta kaikki kukat eivät kestä kauniina kimpuissa. Esimerkiksi päivänliljan avautunut kukka kestää vain päivän. Sen sijaan nupullaan oleva värililja on pitkäikäinen kimpun kaunotar. Loistotädyke on kaunis ja antaisi ihanan värin kimppuun, mutta se karisee helposti. Näin ainakin minulla. Kärhö kuulemma nuupahtaa nopeasti.

Kokosin tähän listan itseäni kiinnostavista puutarhakasveista, joita olen nähnyt suositeltavan leikkokukiksi. 


KEVÄÄN JA ALKUKESÄN KASVEJA

Narsissi
Leikkona narsissi kestää parhaiten kun sen poimii juuri aukeamaisillaan olevana. Leikkaa terävällä veitsellä. Myrkyllinen neste voi ärsyttää ihoa. Jos maljakkoon laittaa muitakin kukkia, narsissien varsia pitää liottaa astiassa 20 minuuttia ja vielä uudestaan puhtaassa vedessä 20 minuutin ajan kunnes nesteen erittyminen lakkaa. Maljakon vesi vaihdetaan parin päivän välein.

Narsissit ja tulppaanit eivät pidä toisistaan. Narsissien seurassa tulppaanit nuupahtavat nopeasti. Jostain luin vinkin, että lusikallinen ruokasuolaa maljakossa auttaisi asiassa – tai sitten tuo yllä mainittu konsti.

Tulppaani
Käyttäessäsi tulppaaneja huomioi, että ne kasvavat hyvin nopeasti pituutta maljakossa.

Tämä on kaunein saamani tulppaanikimppu ikinä – rento ja raikas.

Sarviorvokki 

Orvokit saa kuulemma kestämään maljakossa pidempään, jos uittaa niitä ensin ylösalaisin vedessä muutaman minuutin ajan. Tuota en ole kokeillut. 

En ole käyttänyt orvokkeja kukka-asetelmissa,

mutta kakun koristeena kylläkin.

Tämän kakun koristelin juhla-aamuna

ja orvokit säilyivät hyvinä riittävän kauan. 

Valkovuokko

Valkovuokot kannattaa poimia suoraan veteen, jotta ne säilyisivät pitkään. 

Jaloakileija 

Nuoret akileijan kukat sopivat leikoiksi, mutta akileija on mielestäni

aika haasteellinen yhdistettävä muihin kukkiin. 

Arovuokko 

Arovuokko on ihastuttava alkukesän kukka, joka sopii kuulemma hyvin leikoksi.

Unikko
Unikot ovat kuulemma siitä hankalia leikkoina, että ne eivät kestä pitkään. Unikoiden varsista vuotaa maitomaista nestettä. Siksi unikon varsien päät kannattaa kastaa kiehuvaan veteen pariksi sekunniksi.

Unikon vartta voi myös hetken aikaa liekittää tulessa kestävyyden parantamiseksi. Jossakin toisessa lähteessä puolestaan unikoita kehuttiin kestäviksi leikkokukiksi. En tiedä, kun en ole kokeillut. Sen sijaan unikoiden siemenkodat toimivat leikkoina erittäin hyvin, jos niitä ylipäätään raaskii poimia eikä jätä siementämään. 

Syreeni
Olen nähnyt syreeniä yhdistettävän lupiinien kanssa valloittavaksi kimpuksi. Syreenit kannattaa poimia suoraan vesiämpäriin. Se pidentää niiden ikää maljakossa. 

Vuorikaunokki
Vuorikaunokki kukkii kesä-heinäkuussa. Tämä on niin voimakas kukka, että tätä raaskii poimia maljakoihin vaikka kuinka paljon.

Iiris 

Iiris pionikimpussa tuo kivasti väriä,

vaikka asettelu onkin mennyt vähän pieleen.

Morsiusleinikki
Morsiusleinikki on kuulemma kestävä maljakossa. Sitä voi käyttää myös kuivakukkana.

Lupiini

Olen kokenut lupiinit hieman vaikeiksi kimpuissa. En saa niitä istumaan yhteen toisten kanssa. Kun olen aikani yrittänyt sommitella niistä kimppua, tökkään ne vain lasipulloon ja lisään pari muuta oksaa jotakin tuomaan pehmeyttä. Siinä kaikki. Muutaman lasipullon ryhmä lupiineja on aika näyttävä. 

Poimi mahdollisimman nuoret kukat suoraan vesiämpäriin. Silloin lupiini kestää pidempään maljakossa. 

Kielo

Kielokimppu tuoksuu ihanasti. Myös kielon lehdet ovat hyvin käyttökelpoisia maljakossa.

Lemmikki
Lemmikit ovat hyvin suosittuja kimpuissa, mutta itse en ole niitä koskaan kokeillut.

Isokonnantatar
En ole käyttänyt isokonnantatarta leikkona, mutta se taipuu varmasti monenvärisiin kimppuihin.

Kesäkullero
Pitäisikin kokeilla kulleroa kimppuihin, sillä se saattaa kukkia syksyllä uudelleen, jos kukkia leikataan.

Oksat
Hiirenkorvalla olevat koivun oksat ovat hyvin kauniita kimpuissa. Ne tuovat ilmavuutta ja kokoa kimppuun.

KESÄN KUKKIA 

Keijunkukka 

Sanotaan, että keijunkukan kukinnot ovat kestäviä leikkoina. Niitä kannattaa poimia paljon, että kasvi kukkisi pitkään.

Isorikko

Valkoinen isorikko on ihana niin penkissä kuin maljakossakin.

Loistosalvia
Netissä sanottiin, että loistosalvia on hyvä leikko- ja kuivakukka.

Alppiasteri

Alppiasteri on helppohoitoinen ja kestävä perenna, joka kukkii keskikesällä pitkään sinisin, valkoisin tai vaaleanpunaisin kukin. 

Ruusu 

Tämä asetelma ruusuineen on tehty syksyllä,

joka onkin ruusujen kulta-aikaa. 

Ruusuja löytyy maljakoihin pitkin kesää lajikkeesta riippuen.

Kerää ruusut suoraan vesiastiaan, jotta ne säilyvät mahdollisimman pitkään hyvinä.

Pioni

Kaunis pionikimppu syntyy vähistä aineksista.

Tässä pionien seurana jättipoimulehtiä ja loistopäivänhattua 'Green Wizzard'.

Pioni on täydellinen aloittelijan kukka. Kuka tahansa saa upean kimpun tai asetelman yhdestä tai useammasta pionista ja muutamasta lehdestä. Pelastan sateen piiskaamat pionit sisälle erilaisiin asetelmiin. Yksinkertaisimmillaan laitan pionin kahvikuppiin ja lisäksi pari lehteä. Muuta ei tarvita. Kimppuja ja asetelmia suunnitellessa kannattaa huomata, että nupuillaan oleva pioni avautuu pian suureksi kukaksi. 

Jättipoimulehti 

Jättipoimulehti on yksi mieluisimmista materiaaleista kimppuihin ja asetelmiin. Sitä voi laittaa täytteeksi ja sillä saa kimppuun keveyttä. Limenvihreä väri sopii yhteen melkein minkä tahansa kanssa. Ja mikä parasta – kukkia on saatavana melkein läpi kesään aivan pakkasiin asti. 

Iisoppi

Iisoppi on kuulemma kestävä leikkona.

Koreakärsämö 

Koreakärsämö on yksi ehdoton suosikkini. Sillä saa kimppuihin valoa ja keveyttä. Sen paras kukinta-aika on keskikesällä, mutta ainakin minun ’Noblessa’ -lajiketta löytyy vielä myöhään syksyllä ainakin yksittäisiä kukkavarsia sieltä täältä. Eikä enempää tarvitakaan tuomaan kimppuun valoa.

Malva

Kuvan valkokukkainen kasvi on myskimalva.

Se on ihanteellinen leikkokukka,

koska sitä raaskii poimia runsaasti ja se on kestävä.

Sitä paitsi se kukkii pitkään.

Neilikka
Neilikka on hyvin kestävä leikkokukkana.

Jalopähkämö
Jalopähkämö on kuulemma hyvä leikkokukka. Ainakin räväkkä se on.

Loistopäivänhattu 

Loistopäivänhattu ’Green Wizzard’

Kasvatan ’Green Wizzard’ -loistopäivänhattua erityisesti pionikimppuja varten. Ne kukkivat juuri parahiksi yhtä aikaa ja loistopäivänhattu antaa sen kaivatun pisteen i:n päälle hempeään kimppuun.

Jaloritarinkannus
Jaloritarinkannus on hyvä leikko- ja kuivakukka. Jaloritarinkannus leikataan kun ylimmät kukinnot ovat auenneet.

Kurjenkello
Kurjenkello kannattaa leikata suoraan vesiastiaan, jotta se säilyy hyvänä pitkään.

Lehtosinilatva
Lehtosinilatva kukkii touko-elokuussa sinisin tai valkoisin kukin. Sitä kannattaa poimia reilusti maljakkoon, sillä se villiintyy helposti siementämällä.

Tsinnia
Tsinnia on hyvin kaunis ja kestävä leikkokukka. Se pitää kylvää joka vuosi. Tsinnia kukkii kylvöajasta riippuen kesä-syyskuussa.

Kosmoskukka
Olen kuullut, että kosmoskukan voi esikasvattaa tai suorakylvää. Suorakylvönä se tietysti kukkii myöhempään syksyllä. Toisaalta suorakylvetyt taimet voivat ovat olla tanakampia ja kestävämpiä. Kosmoskukka kukkii kesä-lokakuussa.

Päivänkakkara, punapäivänkakkara 
Punapäivänkakkara tuoksuu voimakkaasti. Sen kukinta-aika on kesä-elokuussa. Kuihtuneet kukat poistetaan.

Isopäivänkakkara 

Tulikukka
Kukat poimitaan maljakkoon avautumisen jälkeen.

Valeangervo
Valeangervo kukkii kesä-elokuussa.

Isotähtiputki
Netissä sanottiin, että isotähtiputki on leikkona tai kuivakukkana erinomainen. 

Harjaneilikka

Harjaneilikka leikataan kun kaikki kukat ovat auki.

Palavarakkaus

Pa­la­va­rak­kaus on hyvä leik­ko­kuk­ka; jos leik­kaat osan ku­kis­ta mal­jak­koon, tu­lee si­vu­haa­rois­ta uu­sia kuk­kia. 

Pallo-ohdakkeet 

Pallo-ohdakkeet sopivat hyvin leikko- ja kuivakukiksi, koska ne kestävät pitkään. 

Kaukasiantörmäkukka

Tämä asetelma on tehty syyskuun lopussa

lähes viimeisistä Kaukasiantörmäkukista.

Afrikanlilja

Kuvan kimppu on floristin käsialaa,

mutta Afrikanliljaa on helppo kasvattaa itsekin.

Afrikanlilja ei talvehdi Suomen oloissa.

KUKKIA KESÄN KALLISTUESSA LOPPUPUOLELLE

Syysleimu

Syysleimu on ihana leikkona, mutta sen tuoksu on niin voimakas, ettei sitä ehkä kannata laittaa kovin paljon.

Unikon siemenkodat 

Pallerokiurunkukka
Pallerokiurunkukka on yksivuotinen. Se kukkii heinä-syyskuussa. Lehdet ovat tillimäiset.

Pellava
Pellava kukkii heinä-elokuussa kauniin taivaansinisin tai valkoisin kukin. En tiedä miten kukat soveltuisivat leikoiksi, mutta ainakin siemenkodat ovat koristeellisia ja sopivat kuivattavaksikin. Pellava on periaatteessa yksivuotinen, mutta minulla se on kylväytynyt monta vuotta itsekseen.

Tarhaneito
Tarhaneito on kaunis yksivuotinen, suorakylvettävä kukka. Sen kukat ja koristeelliset siemenkodat sopivat hyvin leikoksi. Siemenkodat sopivat kuivattaviksikin. Lehdet ovat tillimäiset. Tarhaneito kukkii heinä-syyskuussa. Kuihtuneet kukat on poistettava.

Purtojuuri
Purtojuurella on sinertävät pallomaiset kukat. Kasvin korkeus on 30 - 100 cm. Kukkii elo- syyskuussa. Monivuotinen. Lisätään siemenistä. Sopii niitylle. Kasvupaikaksi valitaan kuivahko-tuore-kostea, aurinkoinen-(puoli)varjo, ravinteinen-niukkaravinteinen, savi-multa. Purtojuuri on hyvä savimaiden kasvi. Rehevällä paikalla se kasvaa tuuheaksi ja monihaaraiseksi. Purtojuuri sopii hyvin leikoksi ja on hyvä perhoskasvi.

Tuoksureseda
Ennen vanhaan kimppuun saatettiin piilottaa tuoksuresedan oksa antamaan tuoksua. Ulkonäöltäänhän tuoksureseda on vaatimaton. Tuoksureseda kukkii heinä-syyskuussa. Tuoksureseda on yksivuotinen.

Punatähkä
Punatähkä kestää kuulemma hyvin leikkona.

Ruiskaunokki
Sen lisäksi, että ruiskaunokki on kestävä leikkokukka, se sopii myös kakkujen ja salaattien koristeeksi.

Rantakukka 

Rantakukkaa suositellaan leikoksi.

Villanukkajäkkärä
Villanukkajäkkärä on matala ja topakka. Se on siis eri kuin helminukkajäkkärä. Kaunis hopeanharmaa, runsaskukkainen ryhmä- ja kivikkokasvi, korkeus noin 30 cm. Kukkii pitkään heinä- syyskuulla. Pensastava ja tuuhea kasvutapa. Tuore, vettä läpäisevä ja kalkkipitoinen maa.

Tiibetinkoirankieli

Tiibetinkoirankieli on yksivuotinen, suorakylvettävä kesäkukka. Se saattaa kylväytyä itsekin ja kukkia myös seuraavana vuonna.

Pienikin määrä raikkaan sinistä Tiibetinkoirankieltä

antaa mukavan säväyksen syyskimppuun.

Helminukkajäkkärä
Helminukkajäkkärä voisi olla ihanteellinen kimpuissa, sillä sen lehdet ovat hopean valkoiset. Kukat ovat valkoiset ja ovat ryhmänä varren päässä. Tämän kaiken lisäksi se on kestävä leikkona ja sopii myös kuivattavaksi.

Helminukkajäkkärä kukkii melko pitkään heinä-syyskuussa. Se leviää melko voimakkaasti rönsyillä, joten voi olla aiheellista istuttaa se rajattuun paikkaan.

Alppipiikkiputki
Alppipiikkiputki on kaunis niin penkissä kuin leikkonakin. Se sopii myös kuivattavaksi. Isot käpymäiset kukinnat ovat näyttävät. Suojuslehdet muuttuvat kukinnan edetessä hopeanhohtoisiksi. Kukinta-aika on heinä-syyskuussa.

Tuoksuherne

Tuoksuherne on yksivuotinen ja kukkii heinä-syyskuussa. Suorakylvö on mahdollinen, mutta silloin tuoksuherne kukkii myöhään. Tuoksuhernettä kannattaa poimia ahkerasti kimppuihin, sillä mitä enemmän sitä poimii sitä ahkerammin se kukkii. Kuihtuneet kukat on poistettava eikä sitä saa päästää siementämään, koska silloin kukinta kärsii.

Gladiolus
Gladioluksen kukat kannattaa pelastaa myrskyn tai pakkasen tullessa maljakkoon. Toisin kuin muiden kasvien, gladiolusten lehtiä ei riivitä pois.

Jalokallioinen 

Asteria muistuttavasta jalokallioisesta sanotaan, että se on hyvä leikko- ja kuivakukka.

Pionin siemenkodat

Esimerkiksi lajikkeilla ’Claire de Lune’ ja ’Madame Calot’ on hyvin näyttävät siemenkodat.

Värililja

Värililjasta – jos sellaisen raaskii puutarhastaan leikata – saa pitkäaikaisen ja näyttävän ilon maljakkoon. Lilja on sinänsä jo kaunis, mutta taipuu kimppuun myös monen muun kukan seuraksi.

Kehäkukka

Kehäkukka ja erityisesti vaalea 'Snow Princess' on yksi lempparileikoistani. Kun sen kerran kylvää, siitä saa nauttia seuraavat vuodet ihan ilman vaivannäköä. Kehäkukka taipuu niin kesäisen hempeisiin kuin syksyn tunnelmallisiin asetelmiin ja kimppuihin.

Krassi 

Krassi on helppo yksivuotinen kasvi, joka sopii leikoksikin.

Valkoalpi
Netistä luin, että valkoalpi on yleisesti käytetty leikko kukkakaupoissa. Se on niin kestävä.

Jaloangervo
Jaloangervon sanotaan olevan hyvä leikko- ja kuivakukka.

Kaunopunahattu
Kaunopunahattu kestää kauan kukkakimpuissa. Sen sanotaan sopivan kuivakukaksikin.

Sinikatana
Sinikatanat kestävät pitkään kauniina ja soveltuvat hyvin leikkokukiksi. Niiden pitkät, lehdettömät kukkavarret helpottavat poimimista ja saavat ne asettumaan kauniisti muiden kukkien lomaan. Yleisimmän violetin sinisen kukan lisäksi sinikatanoita löytyy myös valkoisina.

Syysasteri 

Minulla ei ole kokemusta, mutta asterin sanotaan olevan kestävä leikkokukkana. Syysasterit eivät välttämättä ehdi kukkia.

Auringonkukka

Auringonkukista saa yksinäänkin pirteitä kimppuja.

SYKSYN KUKKIA 

Daalia

Myrskyn alla painavat kukinnot kannattaa pelastaa maljakkoon turvaan. Daalia on näyttävä yksinäänkin maljakossa. 

Ruusu 

Syksy on ruusujen aikaa. Usein ne kukkivat yltäkylläisesti koko pitkän syksyn – tietysti lajikkeesta riippuen. Ruusut kannattaa kerätä heti vesiastiaan, että ne pysyvät pitkään kauniina.

Lupiini 

Laitoin lupiinin myös tänne syksyn kukkiin, sillä se kukkii mielellään toisen kerran, jos leikkaa sen kukkavarret pois ensimmäisen kukinnan jälkeen eikä jätä tekemään siemeniä.

Lupiini kannattaa kerätä heti vesiämpäriin, sillä muuten se saattaa nuupahtaa melko pian.

Kehäkukka 

Kehäkukka jaksaa tuottaa uusia kukkia pitkin syksyä, joten sitä raaskii poimia ja siemeniä jää seuraavaa vuottakin varten.

Myskimalva 

Minun myskimalvani kukkivat täyttä päätä lokakuussakin. Mitä enemmän niitä poimii maljakkoon sitä parempi: ne nimittäin lisääntyvät kylväytymällä ja saattavat levitä liikaakin.

Jättipoimulehti 

Vaikka jättipoimulehden pääasiallisin kukinta-aika onkin keskikesällä, siitä riittää kimppuihin aivan pakkasiin asti. 

Purppurapunalatva

En ole vielä käyttänyt kukkivaa purppurapunalatvaa kimpuissa tai asetelmissa, mutta olen huomannut niiden nuppujen olevan aivan loistavia antamassa terää hempeään kimppuun. Niitä saattaa löytää omiksi tarpeiksi vielä silloinkin kun kukinta näyttäisi olevan jo ohi.

Päivänsilmä 

Päivänsilmästä sanotaan, että se on kestävä leikkona.

Syyskaunosilmä
Kirkkaankeltaisen lisäksi syyskaunosilmää saa vaaleankeltaisena. Ainakin ‘Buttermilk’ on kaunis hailakankeltainen lajike.

Syysmaksaruoho 

Onkohan olemassa kestävämpää leikkoa kuin maksaruoho? Se kasvattaa maljakossa jopa juuret. 

Syysmaksaruoho on kerta kaikkiaan ihana. Käytän sitä kimppuihin ja asetelmiin sen joka vaiheessa. Ennen varsinaista marjapuuronväristä tai valkoista kukintaa sillä saa ihanan vihreää täytettä kimppuun kuin kimppuun. Se tukee muita kukkia. Usein laitan sitä muutaman varren maljakkoon ja työnnän kukinnon väleihin muita kukkia. Helppoa kuin heinänteko! Maksaruohosta saa väriä lumentuloon asti.

Konnanyrtti
Konnanyrttiä on vaaleanpunaisena ja valkoisena. 

Kultapallo

Jos tykkää kirkkaankeltaisesta – tai vaikka ei tykkäisikään – niin kultapallo on nappivalinta syksyn kukkakimppuihin.

Syyshortensia

Syyshortensia on näyttävä kukka-asetelmissa ja kimpuissa. Huomaa, että hortensia ei pärjää kauan ilman vettä. Hortensian elinikä maljakossa pitenee kun vaihtaa veden joka toinen päivä ja samalla leikkaa uuden imupinnan.

Ruiskaunokki
Ruiskaunokki saattaa tuottaa kukkia vielä lokakuussa.

Huiskuasteri
Keveän hahtuvainen, valkoinen huiskuasteri on myöhäinen kukkija.

Pursuasteri
Pursuasteri ’Harry Schmidt’ kukkii vaaleanpunaisena. Sen kukkavarret nousevat kauniisti lehtien yläpuolelle. Lajike ehtii hyvin kukkia kesän loputtua.

TALVEN KASVEJA

Sitruunatimjami

Sitruunatimjami on osittain talvivihanta. Se kestää erittäin hyvin maljakossa.

Tämän asetelman tein tammikuussa kun ei vielä ollut satanut lunta. 

Sitruunatimjamin lisäksi muuta väriä ei tarvittukaan.

No, tuon yhden limenvärisen kynttilän laitoin tuomaan vaihtelua.

Havut

Tähän jouluiseen asetelmaan

riittivät pelkät männyn havut.  

Omalta maalta voi ottaa

kokonaisia pieniä taimia maljakkoon.

Havujen siementaimia ei kannata kitkeä kesäaikaan pois, vaan painaa mieleensä niiden sijainnit. Vähälumisena talvena ne on helppo käydä katkaisemassa maljakkoon pitkäaikaiseksi iloksi. 

Tuija 

Tuijasta saa talviaikaan ihanaa vihreää. Montaa oksankärkeä ei tarvitse leikata kun saa jo elävyyttä kimppuun. 

Sammal

Sammalta voi käyttää kukka-asetelmien pohjana. Se on toki kaunis itsessäänkin. Sammaleesta voi tehdä palloja vaikkapa sanomalehtimytyn ympärille. Joskus olen täyttänyt astian kostealla hiekalla ja lisännyt päälle sammalta – yksinkertaisen kaunista!

VIHREÄÄ TAI VÄRILLISTÄ PITKIN KESÄÄ

Peittopaju 'Tuhkimo' 

Olen joskus katsonut peittopajuani ajatellen, ettei se ole juuri minkään näköinen. Tuo kasvi nousi arvaamattoman suureen arvoon, kun keksin käyttää sen oksia kukka-asetelmassa silloin kun mitään muita vihreitä lehtiä ei juuri enää ollut käytettävissä. Sen jäykät oksat ovat ihanteellisia aseteltavia kukkasieneen ja sen pienet lehdet ovat hyvin koristeelliset. 

Muratti

Muratti on pitkäikäinen leikkovihreä. Sehän mielellään kasvattaa jopa juuret maljakossa. Itse olen kokenut, ettei muratinversoja ole kovin helppo käyttää riippuvina, sillä versot ovat usein aika jäykkiä. Yritän löytää tapoja, jolla saisin paremmin sen istumaan kokonaisuuteen.

Akileijan lehdet

Akileija kukkii melko aikaisin kesällä, mutta sen lehdet ovat erittäin kauniita kimpuissa vielä myöhään syksyllä. 

Nukkapähkämön lehdet
Nukkapähkämön upea harmaa on ihana lisä pastellinsävyiseen kimppuun.

Pionin lehdet  

Tässä pionin kukka on täydennetty yhdellä lehdellä, muuta ei tarvita.

Pionin lehdistä saa kaunista vihreää myös muihinkin kuin pionikimppuihin.

 Vuorenkilven lehdet 

Vuorenkilven nuorista lehdistä

saa ihania mansetteja kimppuihin ja asetelmiin. 

Kuunliljan lehdet 

Tässä kimpussa on kuunliljan lehtien lisäksi

käytetty myös kuunliljan kukkanuppuja.

Nuput kannattaa asetella mahdollisimman syvälle kimppuun,

sillä auetessaan ne nousevat hyvin nopeasti korkealle.

 Puutarhamansikan rönsyt 

Puutarhamansikan rönsyt kestävät maljakossa hyvinä pitkään.

Meillä puutarhamansikanrönsyjä tuppaa olemaan liian kanssa. Onneksi ne ovat aivan mahtavaa materiaalia kimppuihin ja asetelmiin. Lehtiruusukkeilla saa mukavaa vihreää täytettä ja rönsyt kaartuvat erittäin kauniisti. Sitä paitsi rönsyt ovat melko vahvoja, joten ne on helppo työntää kukkasieneen ilman apuvälineitä.

Parsa
Parsan syysväri on keltainen. Parsaa voi käyttää leikkona.

Saniainen 

Saniaisista saa vihreää monentyyppisiin asetelmiin ja kimppuihin.

Syysmaksaruohon lehdet ja nuput
Syysmaksaruoho on aivan täydellinen leikkokukka enkä tiedä onko se parhaimmillaan ilman kukkia vai kukkien kanssa. No, myöhään syksyllä kun muita kukkia ei juuri ole, syysmaksaruohon kukinta nousee arvoon arvaamattomaan.

Mustikanvarvut
Olen jostakin kuullut, että mustikanvarvut pitäisivät lämpimästä ja jopa kuumasta vedestä. Panin ne kerran kuumaan veteen sillä seurauksella, että vesi oli aamulla arveluttavan ruskeaa. Minä luulen, että varvut kestävät aivan yhtä pitkään, vaikka ne laittaisi vain hieman lämpimään veteen. Osan varvuista laitoin huoneenlämpöiseen veteen enkä huomannut eroa.

  

Mustikanvarvut ovat yksinäänkin kauniita lasissa.

Kuitenkin koreakärsämö syvällä mustikoiden keskellä

antaa mukavasti valoa.

Puolukanvarvut

Puolukanvarvut ovat siitä mukavia, että niitä on saatavilla ympäri vuoden. Niitä voi käyttää tuoreina tai kuivina. 

MUUTA KIVAA

Siemenkodat 

Esimerkiksi joillakin pionilajikkeilla on erittäin koristeelliset siemenkodat, kuin kruunut. Myös akileijan siemenkotia kannattaa käyttää. Iiriksen tummanruskealla siemenkodilla saa kaivattua terää. Monia muitakin siemenkotia kannattaa kokeilla.

Keijunkukan röyhyt 

Kukkaröyhyjä löytyy vielä myöhään syksyllä.

Pihlajanmarjat
Pihlajanmarjoista saa kauniin syksyistä tunnelmaa kimppuun kunhan ehtii ennen lintuja ja ennen kuin tertut ränsistyvät puussa.

Viinirypäletertut
Varsinkin jos sinulla on sellainen viinirypälelajike, jolle ei ole hyötykäyttöä, käytä terttuja kukka-asetelmissa. 

Kiinnitin viinirypäletertun asetelmaan hiuspinnillä.

Pinni oli helppo tökätä kukkasieneen pystyyn. 

Valitettavasti kuva on huonolaatuinen,

mutta itse asetelma juhlissa oli todella kaunis:

kukka-asetelma pienessä kulhossa ja

lisänä viinirypäleitä sekä leivoksia. 

Raa'at tomaatit

Mikäpä estää käyttämästä asetelmassa vaikkapa syksyn viimeisiä raakoja tomaatteja. Tertussa nuo vihreät tai lajikkeesta riippuen eriväriset pallot näyttävät hauskoilta. Tomaattiterttu saattaa pysyä asetelman päällä ilman kiinnitystäkin, mutta sen voi helposti kiinnittää hiuspinnillä. 

Punasipuli, keltasipuli 

Mikäpä estää käyttämästä sipuleita tuomaan syystunnelmaa asetelmaan? 

Ruusunkiulukat 

Ruusun tummat kiulukat antavat sopivasti

terää tähän syksyiseen sommitelmaan.

 Kävyt

Kävyt ovat helppo ja halpa konsti saada ilmettä terassille.

Lasiastiallinen käpyjä ja muutama käpy astian viereen

antaa kummasti ilmettä pöytään tai terassille.

Tämä sommitelma on rippijuhlista, jonka teema oli metsäinen.

Omenat

Elokuussa äitini 80-vuotissyntymäpäivillä

omenoita oli kekseliäästi käytetty kukkamaljakoissa.

Kiva pieni yksityiskohta kahvipöydässä oli se

kun kauniiseen lasiin oli pantu yksi omena.

Kananmunat
Meidän kääpiökanat munivat niin pikkuruisia munia, että niitä voisi oikein hyvin käyttää kukka-asetelman somisteena pääsiäisen aikaan tai muuten keväällä.

Mikä sinun suosittelemasi leikko puuttuu listalta? Onko sinulla jostakin kasvista huonoja kokemuksia leikkona? Kerro parhaat vinkkisi. Kiitollisena lisään ne listalle kaikkien muidenkin käyttöön.

Tämä juttu löytyy myös blogin sivulta yläpalkista. Mahdolliset päivitykset teen tuonne sivulle.

SADONKORJUUN TUNNELMAA

– Rouva näyttää olevan vauhdissa, Jouko sanoo kun näkee minun istuvan pöydän ääressä kukkarunsauden keskellä. – No, tämä vauhti ei kyllä päätä huimaa, sanon. Olen väkertänyt tätä kukka-asetelmaa kaksi tuntia. 

Nyt se on valmis ja siinä on juuri sellainen puidun viljapellon ja sadonkorjuun tunnelma kuin halusinkin.

Puutarhasta löytyi vielä vaikka mitä hauskaa.

Minun piti päästä kokeilemaan miten viinirypäleet sopisivat kukka-asetelman värin ja tunnelman tuojiksi. Samalla tuli kokeiltua, miten viimeisiä vihreitä tomaatteja voisi hyödyntää. Nehän sopivat täydellisesti asetelman väreihin. Käyttämälläni ‘Indigo Blue Berries’ lajikkeella on raakoina vihreänlilat tomaatit. Ne rimmaavat täydellisesti tummien viinirypäleiden väriin.

Kukka-asetelmassa se onkin aivan fantastinen.

Asetelman pohjana käytin kukkasientä, jonka verhosin syysmaksaruoholla ja mansikan lehtiruusukkeilla. – Niin syksyistä asetelmasta ei tarvitse tulla, etteikö sinne muutama vaaleanpunainen ruusunnuppu sopisi, ajattelin. Viljapellon tunnelmaa toin ‘Snow Princess’ -kehäkukilla. 

Korkeat oksat ovat peittopaju ‘Tuhkimoa’. Mikä löytö se olikaan! Olen joskus katsonut tuota peittopajua ajatellen, ettei se ole juuri minkään näköinen. Kukka-asetelmassa se onkin aivan fantastinen. Asetelmassa on myös muutama purppurapunalatvan kukinto, vähän tuijaa ja puolukanvarpuja.

Purppurapunalatvat alkavat olla jo kukkineita, mutta kelpasivat vielä muiden mukaan.

Nyt kun säät ovat muuttuneet sateisemmiksi ja kylmemmiksi, on ihanaa tuoda puutarha sisälle. Jatkan siis vielä leikkokukkien parissa.

Kaunista lokakuuta kaikille! 

PUUTARHAN RUSKAVÄREJÄ

Syksyllä puutarha  räiskyy punaisena, keltaisena ja oranssina. Tuntuu, että ruskavärejä ei voi olla liikaa. Ruskan loisto saa tällaisen kirkkaankeltaisen vieroksujankin huokailemaan ihastuksesta. 

Listasin tähän puutarhan kasveja, jotka saavat näyttävän ruskavärin.


Aitaorapihlaja

Aitaorapihlajan syysväri on keltainen.

Aronia

Sen lisäksi, että aronia on hyötykasvi, sillä on kaunis punainen syysasu.

Grönlanninhanhikki

Grönlanninhanhikki saa lehtiinsä keltaista ja oranssia.   Ah, miten kauniita monet perennat ovatkaan syysväreissään!

Haapa

Metsähaapa on syksyllä kauniin keltainen.

Japaninkelasköynnös

Japaninkelasköynnös on syksyllä keltainen. 

Katsura

Katsura on pienehkö koristepuu, joka menestyy Etelä-Suomessa suojaisilla ja lämpimillä kasvupaikoilla (I-III). Sen koristearvo on keväästä syksyyn värikkäissä ja koristeellisissa lehdissä. Syysväri on syvänkeltainen.

Koivu

Koivun ruskaväri on keltainen.

Koivuangervo

Koivuangervon syysväri on ruskehtavan punertava.

Korallikanukka

Punaversoinen korallikanukka saa punaisen syysvärin.

 

Kurjenpolvet

Kurjenpolvet saavat lehtiinsä usein punaisen ja keltaoranssin sävyjä.

 

Kuunlilja

Osa kuunliljoista loistaa kauniin keltaisina toisten ollessa vielä vihreitä.

Köynnöshortensia

Köynnöshortensian syysväri on vaaleankeltainen.

  

Lamoherukka

Lamoherukka on maanpeitekasvi, jonka syysväri on punertava.

Lamohietakirsikka

Lamohietakirsikka on maanpeitekasvi, joka syksyllä muuttuu kauniin punaiseksi.

Lehtikuusi

Lehtikuusi muuttuu ennen varisemistaan keltaiseksi.

 

Luumu

Joidenkin luumulajikkeiden ruskaväri on kauniin keltainen. Eikä haittaa, vaikka luumu pudottaa lehtensä ensimmäisten joukossa. Kaunis keltainen on näyttävä maassakin. Eri lajikkeet näyttävät tulevan ruskaan eri aikoihin. 

 

Parsa

Parsa saa syysvärikseen keltaista.

Pensasmustikka

Pensasmustikan syysväri on intensiivisen tummanpunainen. Kaunis kuin mikä ja lehdet pysyvät pitkään! 

 

Pihlajat

Kotipihlajan syysväri on komean punainen tai kellanpunainen. Maa leiskuu punaisena, kun pihlaja on pudottanut lehtensä ensimmäisten joukossa. 

Japaninpihlajan syysväri on oranssinpunainen.

Amerikanpihlajan ruskaväri on erityisen kaunis, mutta se pudottaa lehtensä melko nopeasti.

Helmipihlaja on mielenkiintoinen. Sillä on valkoiset marjat ja räväkän punainen syysväri.

Purppuraheisiangervo ’Diabolo’ 

Purppuraheisiangervo ’Diabolo’ tummine lehtineen on ruskan keskellä kuin piste i:n päällä. Syksyn kuluessa sen tummat lehdet muuttuvat vaaleammiksi ja saavat oranssiin vivahtavan hehkun.

Päärynä

‘Tohtorin päärynä’ saa lehtiinsä oransseja sävyjä.

  

Rusokirsikka

Rusokirsikka saa kauniin, punertavan syysvärin. Ainakin meillä rusokirsikka pukeutuu syysasuunsa aikaisin ja lopettaa viimeisten joukossa. Se on ihana!

Ruusu 

Juhannusruusu saa tummanpunaisen syysvärin. Jotkut ruusut saavat kirkkaanpunaisen tai punaisenoranssin syysasun.

Ruusuangervo

Ruusuangervon syysväri on punainen.

 

Seppelvarpu

Seppelvarpu on maanpeitekasvi, jolla on punakeltainen syysväritys.

 

Tuomipihlaja

Isotuomipihlajan syysväri on kellanpunainen. 

Sirotuomipihlajalla syysväri on oranssinpunainen.

 

Tyräkki

Monilla tyräkeillä on hieno syysväri.

 

Vaahtera

Vaahtera on aivan omaa luokkaansa mitä tulee syysväreihin. Meidän pieni vaahtera saa syysvärinsä myöhään, mutta väritys on upea oranssinkeltainen.

 

Villiviini, erityisesti imukärhivilliviini 

Harva kasvi, tuskin mikään, pärjää villiviinin syysasulle. Ainakin meillä villiviinin syysväritys on voimakkaan punainen, mutta se pudottaa lehtensä melko aikaisin  ainakin verrattuna myöhäisimpiin lajeihin.

 

Vuorenkilpi

Vuorenkilpi saa lehtiinsä jopa kirkkaanpunaisia syysvärejä. 

Minkä ruskavärin saaneen kasvin edessä sinä olet huokaillut? Kerro vinkkisi, niin lisään sen blogin sivulle kaikkien iloksi. Teen siis päivitykset tänne.

HULLUNA LEIKKOIHIN

Eräänä päivänä minulla oli murheita. Istahdin sitten tietokoneen ääreen puutarha-aiheiden pariin. Mitä siitä seurasikaan? 

Kukkien asettelu vaikkapa esiliinan taskuun on hyvä resepti murheiden karkottamiseen.

Illalla huomasin katsovani yhä uudelleen ja uudelleen opetusvideoita kukkakimppujen sitomisesta spiraalitekniikalla. Päätin opetella sen itsekin.

Seuraava yritys oli

paremminkin

viuhka kuin spiraali.

Seuraavana aamuna hiippailin märässä puutarhassa muun perheen vielä nukkuessa. Ajattelin opetella spiraalin teon syysmaksaruohoilla. Niitähän tähän aikaan on tarjolla yllin kyllin. Ensimmäiset spiraalit sidoin heti ulkona sateen ropistessa. Olin innoissani kun sain varret sojottamaan oikeaoppisesti. Kimppu sen sijaan näytti hirveältä. Seuraava yritys oli paremminkin viuhka kuin spiraali. Mutta nälkä kasvoi syödessä. Leikkasin myskimalvoja ja purppuraheisiangervon oksia, viimeiset kaukasiantörmäkukan sinililat kukkavarret sekä akileijojen lehtivarsia. 

Yritin yhä uudelleen. Katsoin videoita tarkasti ja tein perässä. Riemuitsin kun saatoin laskea kimpun hetkeksi pöydälle ilman että kimppu hajosi.

Kolmas kimppu oli jo siedettävä, mutta purin senkin ja yritin uudelleen. Neljänteen kimppuun olin kohtuullisen tyytyväinen. Olin kuitenkin litistänyt kukkavarsia ja tärvellyt kukkia niin, että päätin tehdä kukista pienen asetelman. 

Tämän asetelman teon aloitin syysmaksaruohoista, joita asettelin pohjan peitoksi. Lisäsin myskimalvaa, Kaukasiantörmäkukkia ja mansikan rönsyjä. Olin tyytyväinen vasta sitten kun olin hakenut jättipoimulehden kukinnon antamaan asetelmalle korkeutta.

Olin koonnut kasvijätteet mustan pyyhkeen päälle. Ne näyttivät hyvin kauniita tummaa taustaa vasten. Sain idean. 

Poimin muutamia kukkavarsia ja laitoin ne muovituppiloihin. Poikani keksi ja taitteli hyvän rautalankaviritelmän, jonka avulla tuppilot pysyivät pystyssä ja oikeilla paikoillaan mustan esiliinan taskussa. Esiliinan ripustin roikkumaan keittiön tason reunan reelinkiin. 

Kasvit näyttävät hyviltä tummaa taustaa vasten.

Lupaathan, ettet kerro sitä kenellekään.

Ja nyt kerron sinulle yhden salaisuuden. Lupaathan, ettet kerro sitä kenellekään.

Eräänä aamuna join vähän kiireisenä aamukahvia. Katselin kukka-asetelmaa, jonka olin edellisenä päivänä tehnyt sievään kahvikuppiin. Sain idean. Voisin antaa tuollaisia pikku asetelmia ystäville, sukulaisille ja tuttaville lahjoiksi, tuliaisiksi, vaikka joulumuistamisiksi. Ostaisin vain kirpputorilta pieniä astioita, jokaiselle juuri oman näköisensä. 

Puutarhan kukkiessa minusta on ihanaa antaa meillä vieraileville ystäville ja sukulaisille kukkia mukaan. Voisinkin antaa kokonaisen asetelman. Vieras saisi valita astian itse ja vaikka tehdä asetelman aivan omin käsin. Kukkasieneen tökkimällä asetelman teko on niin helppoa, että varmasti kaikki osaavat sen.

Tämän söpön sokerikon löysin kirpputorilta. Pitihän sitä jo testata.

Kasvisten yhdistäminenhän

kukkakimppuihin on nykyään trendikästä.

Talviaikaan asetelmaan voisi käyttää sammalpohjaa, havuja, tuijia ja ostokukkia. Joulun aikaan asetelman voisi koristella kynttilällä tai vaikkapa kävyillä. Ja silloin kun kukkia ei ole, asetelmaan toisi väriä vaikkapa terttu viinirypäleitä. Kasvisten yhdistäminenhän kukkakimppuihin on nykyään trendikästä. Pääsiäisen aikaan asetelmaan voisi laittaa oikeita kananmunia. Meidän kanat munivat niin pikkuruisia munia, että ne sopisivat hyvin pieneen kulhoon.

Harmi, että Korona leviää taas ja rajoitukset kiristyvät. Onneksi mikään ei estä viemästä kukkatervehdystä vaikkapa naapurin tai tuttavan oven taakse.

Innostuin tuosta asiasta niin, että piti heti päästä kirpputorille etsimään kauniita astioita. Eikä haittaa, vaikka puutarha kuihtuu. On vain hauskaa kun pääsee miettimään mitä kivaa vähistä saatavilla olevista aineksista voisi saada aikaan.  

Selvät sävelet. Duurissa.

SYYSASETELMAA TEKEMÄSSÄ

Oli niin kaunis ja lämmin sää, että teki mieli ulos. Puutarhatyöt eivät houkutelleet enkä sitten edes harkinnut tekeväni mitään tarpeellista. Minun teki mieleni käyttää luovuuttani. Halusin haastaa itseni syyskimpun tai -asetelman tekoon.

’Morden Blush’ -ruusuja, ’Snow Princess’ -kehäkukkia, myskimalvaa ja syysleimuja, jättipoimulehtiä, purppurapunalatvan nuppuja sekä akileijan lehtiä 

Niinpä otin vesikannun ja sekatöörit ja menin puutarhaan. Katkaisin ensin muutaman akileijan oksan. Ne ovat vielä täysin virheettömiä ja todella kauniita. Leikkasin muutaman syysmaksaruohon kukkavarren sekä muutaman valkoisen syysleimun saadakseni kimppuun vähän tuoksua. Syysleimua ei kuitenkaan kannata olla liikaa, ettei tuoksusta tule liian voimakas. Ei niitä tosin olisi montaa enää ollutkaan tähän aikaan. Leikkasin ihan täydessä terässä olevia jättipoimulehden kukintoja, muutaman vaaleankeltaisen kehäkukan, kimpun vaaleanpunaisia ruusuja sekä valkoista myskimalvaa. 

Ei näistä aineksista taida aikomaani syyskimppua tulla.

Jossain vaiheessa huomasin, että ei näistä aineksista taida aikomaani syyskimppua tulla. – Tulkoot sitten minun näköiseni ajattelin ja leikkasin lisää hempeää: viimeisen kesämalvikin, muutaman nuppuisen purppurapunalatvan ja yhden ainokaisen kirkkaansinisen Tiibetinkoirankielen. Leikkasin vielä muutaman vaaleanpunaisen lupiinin sekä lisää valkoisia myskimalvoja. 

Riivin varret lehdettömiksi ja vein kukat maljakkoon jääkaappiin odottamaan. 

'Snow Princess’ -kehäkukkia, jättipoimulehtiä, Tiibetinkoirankieltä, akileijan lehtiä, pensasmustikan oksia sekä puutarhamansikan rönsy ja pätkä villiviiniä

Päätin yrittää uudelleen syyskimpun tekoa.

Päätin yrittää uudelleen syyskimpun tekoa. Syysmaksaruohoilla ainakin saa syksyn tunnelmaa, joten leikkasin muutaman oksan. – Pari valkoista syysleimua tuoksua ja valoa antamaan ei varmaankaan tärvele syysteemaa, ajattelin. Syyskimpun tekeminen oli yllättävän vaikeaa. Leikkasin kauniisti punertuneen imukärhivilliviinin verson, pari purppuraheisiangervon oksaa, muutamia kellastuneita kuunliljan lehtiä, mansikan rönsyjä sekä viimeiset kukkivat kehäkukat. 

Minulla oli materiaalia moneen asetelmaan. Hempeä asetelma pienehköön tarjoilukulhoon inspiroi eniten, joten aloitin siitä. Loput hempeät kukat käytin kahvikuppiasetelmaan. Kun niitä vieläkin jäi, asettelin kukkia muutamaan lasipulloon.

Tähän asetelmaan olisi sopinut vihreä mansetti melko isoista lehdistä, mutta halusin jättää kauniin kulhon selkeästi näkyviin. 

Tähän epäsymmetriseen kimppuun käytin kehäkukkaa, jättipoimulehtiä, Tiibetinkoirankieltä sekä akileijan lehtiä, pensasmustikan oksia sekä puutarhamansikan rönsyn ja pätkän villiviiniä. Mielestäni mansikanrönsy ja pensasmustikan lehdet rimmaavat täydellisesti yhteen. 

Tämä  kuva on otettu pari päivää myöhemmin.

Harvoin kukka-asetelman teko

on tökkinyt näin pahasti.

Olin jo väkertänyt asetelmia pitkään, mutta syysasetelma oli edelleen tekemättä. Minulla ei ollut mitään ideaa miten sen toteuttaisin eikä keltaisia kukkiakaan enää ollut. Olin ajatellut, että keltaisesta ja punaisesta saisin ehkä sopivan syystunnelman. Kun en parempaakaan keksinyt, asettelin kukkasieneen syysmaksaruohoja, väleihin valkoista ja voimakkaan pinkkiä Kaukasianmaksaruohoa ja reunoille punaisia ja vihreitä lehtiä. Harvoin kukka-asetelman teko on tökkinyt näin pahasti. 

Asetelma oli aivan liian synkkä kunnes keksin täydentää sen valkoisilla myskimalvoilla. Loppu hyvin kaikki hyvin. Asetelmasta tuli kuitenkin raikas ja valoisa, ei ruskavärinen eikä oikein syys -teemainenkaan, kuten olin alunperin toivonut, mutta ihan kelpo kukkakannu kuitenkin.

Ei tästä varsinaista syysasetelmaa tullut, mutta ainakin kulho ja kukka-asetelma puhuvat samaa kieltä.

Inspiraationpuuska ei hellittänyt vieläkään, joten ensi kerralla jatketaan samalla teemalla.