PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: RIIHIMÄKI

Riihimäki on niitä paikkakuntia, joiden ohi usein ajetaan moottoritietä tuhatta ja sataa. Eräänä lokakuisena päivänä me ajelimme varta vasten katselemaan Riihimäkeä ja sen nähtävyyksiä. Kannatti. Söimme hyvän ruoan ihanassa miljöössä ja oli muutenkin mukava päivä.

Riihimäki on tunnettu rautatiestään, varuskunnastaan ja vankilastaan, mutta tiesitkö, että siellä on myös idyllinen vanha kaupunki? Vanhaa kaupunkia kutsutaan Rautatienpuistoksi.

RAUTATIENPUISTO: ÖLLERINKADUN JA MAANTIEN VANHAT TALOT

Riihimäen Rautatienpuisto eli vanha kaupunki viehättää mukulakivikaduillaan, kapeilla kujillaan, vanhoilla rakennuksillaan ja puukirkollaan. Rautatienpuisto on Riihimäen vanhin puisto, sen rakentuminen alkoi 1850-luvulla. Se sijaitsee rautatieaseman ja ydinkeskustan välissä. Puisto on miellyttävä, rauhallinen keidas vanhoine puuistutuksineen ja asuintaloineen. Rautatiepuiston läpi kulkee Maantie, joka on oikeasti idyllinen mukulakivitie.

Rautatienpuiston ensimmäiset rakennukset toimivat rautatienrakentajien asuntoina, jonka jälkeen alue toimi rautatieläisten asuinalueena. Vanhin säilynyt rakennus on rakennusmestarin talo vuodelta 1857. Alueen rakennukset edustavat rakennustapoja eri aikakausilta, mm. jugend, pohjoismainen klassismi, 1940-luvun jälleenrakennuskausi. Rautatienpuiston rakennuskokonaisuus on suojeltu kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi. Entiset rautatieläisten työsuhdeasunnot ovat nykyisin yksityiskäytössä. 

ÖLLERINKADUN VANHAT TALOT: KAUPUNGINMUSEO, MUSIIKKITALO, LEPOHUONE, ASEMAPÄÄLLIKÖN TALO JA RAUTATIELÄÄKÄRIN TALO

ENTINEN RATAINSINÖÖRIN TALO, NYKYINEN KAUPUNGINMUSEO

Kaupunginmuseon rakennus valmistui vuonna 1858 virkamiesrakennukseksi. Aluksi se oli tarkoitettu neljälle perheelle. Rautatieliikenteen alkaessa vuonna 1862 rakennuksessa oli asemapäällikön asunto, lennätin, lipputoimisto ja asematilaa. Rakennusta laajennettiin vuonna 1960. Vuoteen 1970 asti se toimi VR:n toimistotiloina, jonka jälkeen muuttui kaupunginmuseoksi. Rakennus on peruskorjattu vuosina 1997-98.

Ulkorakennus oli alun perin kokonainen. Sen itäpäädyssä oli ulkovessa, navetta ja puuliiteri, länsipäädyssä saunarakennus. Asemapäälliköllä oli työsuhdelehmä, jonka talviheinät VR hankki. Sota-aikana ulkorakennukseen oli varastoitu saksalaisten sotilaiden muonaa.

Kaupunginmuseossa on esillä Riihimäkeen liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa.

Öllerinkatu 3 Riihimäki


MUSIIKKITALO

Musiikkitalo toimi rautatieläisten kouluna valmistuttuaan vuonna 1880. Rakennus toimi viisi vuotta rautatien sairaalana vuoteen 1966 asti, jonka jälkeen se oli tyhjillään.

Rautatieläisten Soittokunta vuokrasi talon vuodesta 1971 lähtien ja kunnosti sen. 1990-luvulla Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta osti Musiikkitalon itselleen. Talossa järjestetään niin soittokunnan harjoitukset kuin nuorison opetustakin.

Öllerinkatu  


LEPOHUONE

Lepohuone on rakennettu 1908 ja se edustaa jugend-tyyliä. Talo toimi kansakouluna vuoteen 1930 ja oli myös VR:n henkilökunnan tilapäinen yöpymispaikka. Lepohuone toimii nykyisin vanhusten päivätoimintakeskuksena.

Öllerinkatu 7

ASEMAPÄÄLLIKÖN TALO

RAUTATIELÄÄKÄRIN TALO

Entinen rautatielääkäri Reino Virtasen talo

MAANTIE-KATU JA SEN TALOT

Maantie-niminen mukulakivikatu kulkee Rautatiepuiston läpi. Sen varrella sijaitsee kauniita asuinrakennuksia ja entinen hotelli.

HOTELLI

Hotelli oli alun perin rakennettu vuonna 1878, mutta paloi vuonna 1879 muutamassa tunnissa poroksi. Palo sai alkunsa ullakolta. Verner-renki oli erään toisen miehen kanssa nostanut ullakolle viini- ja konjakkitynnyreitä. Varomattomuuksissaan he olivat sytyttäneet tulipalon maisteltuaan juomia. Palossa tuhoutui viiniä ja 130 litraa konjakkia, sekä myös hotellin omistajan Olivia Axeenin arvopaperit.

Uusi hotelli pystytettiin samojen piirustusten mukaan vanhalle kivijalalle. Hotellilla on ollut useampia nimiä, aluksi pelkkä Hotel, myöhemmin Axeens Hotell, Riihimäki-Hotell tai Rautatienhotelli. Viimeisinä toimintavuosinaan 1930-luvun lopussa hotelli toimi Turisti-nimellä.

Hotelli lopetettiin vuonna 1943. Rakennus toimii nykyisin Paloheimo Oy:n pääkonttorina.

Maantie 1 Riihimäki

LASIMUSEO & RAVINTOLA KLAAS

Riihimäellä on vanha lasitehdas (Lasitehtaanaukio 2) kuin lasimuseokin (yläkuva), jonka tiloissa toimii ravintola. Lasitehtaasta ollaan kehittämässä luovan alan keskusta, mutta sen valmistumisajankohdasta en tiedä.

Riihimäen Lasi perustettiin 1910 ja sen toiminta jatkui aina vuoteen 1990. Lasitehdas oli 1960-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin lasitehdas.

Museorakennus on rakennettu alun perin Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914. Riihimäen lasi Oy muutti rakennuksen lasitehtaaksi vuonna 1921. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino, sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo. Nykyinen museokahvila on vanha lasitehtaan hevostalli. Isompi vaihtuvien näyttelyiden sali oli aikaisemmin lasitehtaan puhaltimo.

Tehtaankatu 23 Riihimäki

RAVINTOLA KLAAS

Ravintola Klaas toimii vanhan lasitehtaan tiloissa lasimuseon kanssa samassa rakennuksessa. Miljöö niin sisällä kuin ulkonakin on idyllinen ja viihtyisä. Ravintolassa on tarjolla myös herkullinen ja monipuolinen lounas. Kohtuuhintainen lounas sisälsi jälkiruoan, mikä ilahdutti minua kovasti.

Tehtaankatu 23 Riihimäki

HYTTIKORTTELI

Riihimäen Lasi Oy aloitti toimintansa paikkakunnalla vuonna 1910. Lasitehdas piti monin tavoin huolta työntekijöidensä hyvinvoinnista ja sen yhtenä muotona oli lasitehtaan ympärille rakennettu työläisten asuinalue, Hyttikortteli. Asunnot puistomaisine ympäristöineen olivat aikanaan arvokas lisä tehdaslaisille ja heidän perheilleen. Tehdas tuki myös työntekijöiden omaa omakotirakentamista.

Lasitehtaan toiminta loppui vuonna 1990, mutta vanha asuinmiljöö on säilynyt pääpiirteissään ennallaan. Alueella on myös aktiivisesti toimivia lasistudioita. Lisäksi Hyttikortteliin on rakennettu hyvällä maulla miljööseen sopivia uusia omakoti- ja rivitaloja.

Lehmustie 1 Riihimäki  

RIIHIMÄEN PITÄJÄRUOKIA: PERUNA, KINKKULOORA JA JUGURTTI

Riihimäen seudulla kuuluisin paikallinen ruoka lienee lähiseudulta tuleva Lopen peruna tai loppilaisittain perna. Hämeessä perunanviljely alkoi 1770-luvulla seitsemässä pitäjässä, joista yksi oli Loppi. Lopen hiekkamaat ovat suotuisat perunanviljelylle ja korkeatasoisena ruokaperunana Lopen peruna on Suomessa ja sen ulkopuolellakin käsite.

Enimmäkseen perunoita syötiin keitettyinä. Osa söi niitä keittämisen jälkeen leipään sekoitettuna. Sitä en nopealla vilkaisulla saanut selville, mitä nykyään perunan kanssa tavallisimmin syödään. 

Toria tai maatilamyymälää en tähän hätään löytänyt, mutta ostin pussillisen multaisia Annabelle- perunoita marketista. Hyviä olivat keitetyt perunat, mutta minun makuaistini ei ole niin tarkka, että osaisin erottaa tämän erikoisherkun muista perunoista.

Riihimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla peruna- ja palvikinkkuviipaleista tehty kinkkuloora sekä jogurtti, jota Suomessa alettiin ensimmäisenä valmistaa Herajoen meijerissä Riihimäellä 1960-luvun lopulla.

RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO

Riihimäen taidemuseon peruskokoelmiin kuuluu muun muassa useita (ilmeisesti 38 kpl) Helene Schjerfbeckin teoksia. Ne haluaisin vielä joskus nähdä.

Temppelikatu 8 Riihimäki

POLIISITALON MURAALI

Riihimäen poliisitalon päätyseinässä sijaitseva Edwina Goldstonen yhteisöllinen teos esittelee riihimäkeläisiä paikkoja ja henkilöitä. Teos on vuodelta 2021. Maalausapuna toimivat Riihimäen kesätyöntekijät Hertta Puhakka ja Airi Viljanen. Teoksessa on riihimäkeläisille tuttuja henkilöitä ja paikkoja. Teoksen tekemiseen on osallistunut myös Lasitehtaan koulun 3A-luokan oppilaat. Teoksessa on paljon oppilaidenkin taiteilemia yksityiskohtia, kuten maisemia, ihmisiä ja eläimiä. 

Jarrumiehenkatu

SEURAHUONEEN UNIKKO-MURAALI

Hotelli Seurahuoneen seinää musiikkiopistoa vastapäätä koristaa värikäs Patrik Korhosen muraali vuodelta 2021. Teoksen aiheena on Marimekon Unikko-kuosi ja sen suunnittelija, riihimäkeläinen Maija Isola.

PIRILÄN KUKKATALO

Pirilän kukkatalo on puutarhaharrastajalle innostava käyntikohde. Heillä on laaja valikoima huonekasveja sekä runsaasti puita, pensaita ja perennoja. Huippuharvinaisuuksia ei välttämättä löydy, mutta kelpo valikoima kuitenkin. Varsinaisia näytemaita ei ole, mutta myymälä on melko laaja ja siisti. Sellainen paikka kuitenkin on, että heräteostoksia saa varoa.

Uramontie 47 Riihimäki

PUUTARHATALO SYDÄNMAA

Puutarhatalo Sydänmaa ja yllä mainitsemani Pirilän kukkatalo ovat lähekkäin, joten puutarhaharrastajan tekee tietysti mieli poiketa molemmissa. Silloin tällöin olen löytänyt täältä jotakin tarpeellista.

Talvikaudella myymälä on suljettu.

Kaivertajankatu 2 Riihimäki

KULPAN PUUTARHA

Riihimäen Herajoella sijaitseva Kulpan puutarha on erikoistunut perennojen kasvatukseen. Perennataimistolla on viljelyssä liki 400 eri perennalajiketta tutuista perinneperennoista hieman harvinaisempiin lajikkeisiin. Kevätkaudella myynnissä on myös yrttien ja vihannesten taimia. Kaikki taimet viljellään ilman kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

Kulpan puutarhan naapurista löytyy puutarhurin oma piha, Kulpanmäen tila, johon voi tutustua Avoimet puutarhat -teemapäivän aikana.

Eprantie 42 Riihimäki