PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: HAUHO

Hauho oli minulle varsinainen löytö. En osannut kuvitellakaan löytäväni tällaista idylliä Hämeenlinnan maaseudulta. Puutarhakohdehan Hauho sinänsä ei ole, mutta ilahduin kurkistuksesta pappilan puutarhaan kirkkoherranviraston portailta. Kauniiden maisemien ja vanhojen rakennusten ystäville Hauho on oikein passeli käyntikohde.

HAUHON VANHA RAITTI, NÄKÖTORNI, KIRKKO JA PAPPILA

Hauhon Vanha raitti  on ainutlaatuista kulttuurimaisemaa ja yksi parhaiten säilyneistä kirkonkyläkokonaisuuksista koko Suomessa. Aikanaan alue on ollut kuin pieni kaupunki, josta sai oikeastaan kaiken tarvittavan. Alueella ovat asuneet muiden muassa nahkuri, suutari, seppä, maalari, satulaseppä, olkitöidentekijä, harjantekijä, tuulimylläri, peltiseppä-tinuri, turkkuri, ompelija, kätilö, hieroja-kuppari. Alueella on ollut ainakin kauppa, posti, majatalo, pankki, leipomo, viinitupa-krouvi, apteekki ja kioski. Jos jotain piti kaupungista hakea, linjalaiva lähti joka päivä oman kylän rannasta.

Pääosa rakennuksista on 1800-luvun loppupuolelta. Vanhan raitin aluetta ei ole suojeltu asemakaavalla, mutta ehkä aluetta suojeli pitkään se, että sitä on pidetty vähäväkisten ihmisten asuinalueena. Alue koostuu entisten maatalojen pihapiireistä ja järveen viettävän rinteen täyttävät niiden alustalaisten mäkituvat.

Yläkuva on otettu pitkän laiturin päästä. Vastarannalle ei ole tietä. 

Vuodesta 1990 Vanhan raitin alueella on toiminut aktiivinen kyläyhdistys. Wanha Raitti ry toimii arvokkaan historiallisen ympäristönsä kunnostamiseksi ja perinteiden elävöittämiseksi. Järveä on kunnostettu, maisemaa hoidettu, nimikylttejä hankittu ja rakennettu jopa näkötorni.

Erikoista on se, että vanha raitti on muuttunut vapaa-ajan alueeksi. Asukkaista 80 prosenttia asuu muualla.

VUORENHARJUN NÄKÖTORNI

Vanhan raitin varrella on näkötorni, josta avautuu kauniit näkymät Hauhonselän järvimaisemiin. Näkötornin juurelle pääsee autolla ja aika mukavat näköalat sieltäkin on.

Vuorentie 8

PYHÄN JOHANNES KASTAJAN KIRKKO

Vanhalla raitilla sijaitseva paanukattoinen harmaakivikirkko on luultavasti rakennettu 1500-luvulla. Kirkossa on Suomen todennäköisesti vanhin vaivaisukko, sokea Bartimeus, joka on arvioiden mukaan tehty 1690-luvulla. Vaivaisukon päässä on edelleen miekalla lyöty halkeama muistona isovihan aikaisesta venäläisten hyökkäyksestä.

Danielson-Kalmarintie 1 Hauho

PAPPILA

Pappila toimii nykyisin paitsi kirkkoherran perheen asuntona myös seurakunnan hallintoelinten kokoustilana ja kirkkoherranvirastona.

Hauhon pappila on rakennettu 1840-luvulla. Pappilassa on aina ollut hieno puutarha. Pihapiiristä on löytynyt harvinaisia kasveja. Pappila on vanhastaan toiminut kirkkoherran virka-asuntona. 

Koska pappila toimii myös yksityisasuntona, emme kehdanneet kierrellä puutarhassa. Rohkenimme sentään käväistä kirkkoherranviraston portailla (viraston aukioloaikojen puitteissa), josta näki pappilan edustan puutarhan aika mukavasti. Sellaisessa puutarhassa viihtyisi pidempäänkin.

Kotkontie 3 Hauho

PEPSAKKA

Minulla on tapana maistella paikallisia ruokia käydessäni uusilla paikkakunnilla. Hauhon pitäjäruokia ovat kaljavellin tapainen sahtikeitto sekä pepsakka eli uunissa kypsennetty puolukka-ruispuuro. Näitä en sattunut mistään löytämään, mutta päätin tehdä herkulliselta kuulostavaa pepsakkaa kotona. Hyvältä maistui, vaikka en puurosta täydellisen tasaista saanutkaan.

Ohje Hunajaista-blogista.

Pepsakka

1 l vettä
3 dl puolukkasurvosta
3 dl ruisjauhoja
sokeria tai siirappia, jos survos on sokeritonta
hienoa merisuolaa

Sekoita kaikki aineet ja kaada voideltuun uunivuokaan. Anna puuron hautua 120 asteessa kunnes se on kypsää. Puuroa voi hauduttaa jopa kolme tuntia. Sekoita välillä, että puurosta tulee tasaista. Uunin imellyttämä pepsakka tarjoillaan kylmän maidon tai jogurtin kanssa.