sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

PRINSESSA JA HÄMÄHÄKKI


Eilen oli täydellinen päivä terassin pesuun: hiostavan kuuma, suorastaan tukala niin ulkona kuin sisälläkin. Olin haaveillut terassien pesusta jo kauan, mutta maltoin mieleni ja tein kiireellisempiä hommia. Tuollaisena paahteisena päivänä sen sijaan minusta ei olisi ollut kitkemään, kattamaan tai tukemaan köynnöksiä.

Paljain varpain lorottelin kaivokylmää vettä ja hankasin kalusteet, kaiteet, ikkunalaudat ja muut yksityiskohdat sienellä ja pesuaineella. Ympärillä salamoi ja ukkosti, mutta meillä ei satanut. Nautin enkä tiennyt tukaluudesta mitään ennen kuin illalla tulin sisälle.

Tuossa nurkassa puksipuun takana se hämähäkinverkko on. Puksipuu saa jatkaa vakiopaikallaan ostoskärryissä.

– Se oli tehnyt niin suuren työn sen verkon eteen.

– Katso, pesin terassin eilen, sanoin tänään miehelleni osoittaen hämähäkinverkkoa, johon oli rumasti takertunut paljon tuulen mukana lentäneitä roskia. – Pyyhitkö verkon pois, mies hoksasi kysyä. – No en, kun se hämähäkki oli just siinä niin en mä raaskinut, sanoin. – Se oli tehnyt niin suuren työn sen verkon eteen, selitin. Joukoa nauratti. – Prinsessa, hän sanoi ja olin kuulevinani ihailua hänen äänessään. Minuakin nauratti.

16 kommenttia:

  1. Mulla on aito prinsessa ��. Terveisin joukosi

    VastaaPoista
  2. Oho. Hymiö muuttui kysymysmerkiksi.

    VastaaPoista
  3. Meillä on vastaava verkko lasikuistilla. Verkko on kiinni säkissä joka pitäisi saada pois, en ole raaskinut koska hämähäkin koti menee rikki. Ensi viikolla tosin on pakko :)

    VastaaPoista
  4. Aivan ihana tarina! Varsinkin AnonyymiJoukon kommentti lämmitti sivullisenkin sydäntä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tita! Minäpä kerron mistä tuo "aito prinsessa" -nimitys sai alkunsa.

      Olimme olleet vasta vähän aikaa naimisissa. Eräänä aamuna Jouko kysyi miten olin nukkunut. Meillä ei siihen aikaan ollut joustinpatjoja, vaan tavalliset superlonit. Sanoin, että kyllähän minä muuten olisin hyvin nukkunut, mutta kun joku painoi niin kovasti selkää. Nostimme patjaa ja repesimme nauruun kun siellä patjan alla oli joku ihan pieni tavara, olisiko ollut joku pikkulego tai vastaava. Jouko ei voinut käsittää, että tunsin sen patjan läpi ja nimitti minut todelliseksi prinsessaksi :D

      Poista
    2. Kiitos kun jaoit tuon tarinan - se oli niin söpö!

      Poista
    3. Kiitos itsellesi, Tita, mukavasta kommentistasi ♥

      Poista
  5. Tosi kivasti ja lämminhenkisesti kirjoitettu juttu:)

    VastaaPoista
  6. Sinä ihana! Touhukas ahertaja ja pienten asioiden arvostaja! <3

    VastaaPoista