maanantai 14. tammikuuta 2019

PUUTARHAVUOSI 2018

Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista heitti minulle hauskan haasteen. Mielelläni otin haasteen  vastaan. Kerrankin  saa käydä aivan kuin valmiiksi katettuun ruokapöytään ja poimia itselle mieluisimmat vastaukset herkullisista  vaihtoehdoista.

En koskaan ennen...

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta

Vastaukseni on c. Kasvatin elämäni ensimmäistä kertaa punajuuria ja quinoaa. Elämäni ensimmäistä kertaa olin myös pulassa suuren sadon kanssa. Noo, quinoan sato ei päätä huimannut, mutta punajuuria ja porkkanoita tuli huolimattomasta  hoidostani huolimatta niin paljon, ettei niille ollut säilytystilaa. Kellarin rakennus on vasta aloitettu.

Pitkän muotoinen lajike 'Cylindra' on oikein mukava siivutettava punajuuri.

Hyvin haaveiltu on puoliksi tehty

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Tämä on tosi helppo! Ehdottomasti d aivan kuten joka vuosi. Olen tosi innokas tekemään suunnitelmia. Teen niitä tietokoneelle ja paperille huolellisesti miettien, nautiskellen ja jokaista yksityiskohtaa harkiten – ja toteutan ne ihan miten sattuu. Luovasti vähän sinne päin – tai ei sinne päinkään.

Uutta ja ihanaa

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Vastaan c. Olin säästökuurilla, joten hankin vain ihan välttämättömimmät. Mitäs niitä nyt  olikaan... orvokkeja ja pelargonioita rippijuhlia varten,  muutama daalia ja Afrikanlilja, varjoyrttiä ja kuunliljoja pohjoisterassin ruukkuihinvalkokurtturuusu koekappaleeksi muurille, Kanadanruusu  'Morden Blush', jota en ollut onnistunut saamaan edellisenä vuonna, lamoherukka menetetyn tilalle, puksipuu keittiön terassille ja syksyn alennusmyynnistä muutama valkoinen   konnanyrtti, muutama jaloangervo ’Brautschleier’ ja kääpiöjaloangervo ’Pumila’ sekä valkoinen loistosalvia ’Schneehugel’. Näiden lisäksi tuli hankittua muutama siemenpussi.

Eikös näitä ollutkin vain muutama? ;)

Yksi puksipuu riitti somistamaan koko terassin. Toivottavasti se säilyy elossa puutarhavaraston suojissa.

Tappiot

4. Menetitkö kasveja?

a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani. Mikään ei pääse niitä tuhoamaan.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Olisit kysynyt, mikä meillä menestyy! Ei ole sellaista kasvia, jota en onnistuisi tappamaan, vaikka miten yritän huolella hoivailla.

Vastaus on selkeästi b. Jänikset söivät talvella kolme omenapuuta ja sateenvarjojalavan (Nyyh!). Yksi pieni lamoherukka kuoli muuten vain. Kuuma ja kuiva kesä tappoi makeapihlajani.

Pahoin syödyt omenapuut jaksoivat tuottaa vielä sadon ennen kuin nuupahtivat kokonaan.

Puutarhavierailuja?

5. Monessako puutarhakohteessa vierailit? (taimimyymälöitä ei lasketa!)

a. En yhdessäkään
b. No jos tuttavien puutarhat lasketaan, niin tulihan sitä muutamassa käytyä
c. Monta paikkaa kiersin, monta jäi vielä näkemättä
d. En enää muista, joka viikko vähintään yhdessä, sekä Suomessa että ulkomailla. Messut, puistot, puutarhat... kaikki mahdolliset kiersin.

Vastaukseni taitaa olla a. Avoimet puutarhat -tapahtumaan en päässyt päällekkäisyyksien vuoksi, mikä jäi kaihertamaan mieltä. Hellesäät eivät houkutelleet autoon istumaan, joten muutkin kohteet jäivät odottelemaan hamaan tulevaisuuteen.

Toiveita

6. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Oi, olen saanut niin paljon, etten enää kehtaisi sanoa, että vielä haluaisin jotakin. Haaveita kuitenkin on. Haaveilen vadelmista, mutta en vieläkään ole keksinyt niille paikkaa. Jos koekappaleeksi istuttamani valkokurtturuusu säilyy muurilla elossa, toivoisin koko muurin matkalle lisää ruusuja. Jos jostain tulla tupsahtaisi puutarhaani vihreäkukkainen pioni 'Green Halo' olisi se juhlapäivä. Onhan näitä haaveita...

Toivoin joululahjaksi lahjakorttia pionikauppaan ja sain sen :) Odotan sitä hetkeä, että pääsen valitsemaan pioneja. Kuvassa pioni 'My Love', joka saa ensi keväänä seuraa.

Ikimuistoinen kesä

7. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2018?

a. Lämpö ja aurinko
b. Kuivuus
c. Kukkaloisto
d. Joku muu. Mikä?

Vastaan a ja b. Kesä 2018 oli niin helteinen, etten ole koskaan puutarhaharrastukseni aikana ollut niin vähän puutarhassa kuin silloin. En vain kestä pitkään jatkuvaa hellettä.

Luulenpa, että tulen aina kastelujärjestelmän nähdessäni muistamaaan, että se hankittiin sinä kesänä, jolloin ei satanut melkein yhtään.

Suuria saavutuksia?

8. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Suurin saavutukseni oli tuloväylän saaminen lopultakin edes jokseenkin siedettävään kuosiin. On niin ihana  ajatella, että lumien väistyttyä pihaan tulijaa eivät enää ole ensimmäisenä vastaanottamassa mustat muovit. Sen sijaan luvassa on lisääntyvää vihreyttä ja kukkarunsautta.

Jos jakotaimet pääsivät hyvään kasvuun harsojen alla, ensi kesänä vihertää jo mukavasti.

Paras hankinta

9. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Paras hankintani oli purkillinen rautavihtrilliä. Ostin sen keväällä ja sain kesän aikana patinoitua laudat puutarhanaulakkoon ja pöytään. Syksyllä sain kauan haaveilemani naulakon käyttöön ja hehkutin siitä täällä blogissakin.

Luulenpa, että keväällä saan käyttöön myös uuden ruukutuspöydän. Sen patinoituneet tasot odottavat vain kiinnitystä vanhaan mankeliin. Varmaan siitä tulee riemuittua täällä blogissakin.

Laudan väristä tuli mielestäni juuri sopiva.

Töppäyksiä?

10. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

a. Ei
b. Yksi
c. Älä edes kysy, montako!
d. Virhe? Mitä? Minullako? Eeei suinkaan...!

Vastaan d, sillä en ainakaan vielä tiedä tehneeni virhehankintoja. Kaikkein katalimmat vikatikit paljastuvat vasta seuraavalla tai sitä seuraavalla kasvukaudella – ja silloin on jo myöhäistä. Näin kävi esimerkiksi erään  suloisen valkoisen kyläkurjenpolven ja kauniin rantatädykkeen  kanssa. Ensi kesänä niitä taas kitketään...

Kiva yllätys

11. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Nyt en malta pitäytyä vain yhdessä, vaan mainitsen seitsemän positiivista yllätystä.

Jouluruusu kukki upeammin kuin koskaan ja vieläpä pitkään.

Sinikämmen. Sitä ei muistakaan miten komea siitä tulee jo aikaisin keväällä. Jo sen puhkeavat lehdet ovat kuin pieniä vihreitä kukkia. Näyttävän kokoinen pensas oli täynnä valkoisia kukkia. 

Makeasinikuusama. Pensaat näyttävät pieniltä ja surkeilta talven jälkeen syötyinä. Ja sitten, hups, yhtäkkiä ne olivatkin isoja ja näyttävän näköisiä pensaita.

Lamohietakirsikka kukki ensimmäistä kertaa ja se oli ihana. Hämmästyin sen kasvuvoimaa. Nehän peittävät alueensa jo nyt ihan täysin. Hyvä kangas-hiekkakate pitää rikat poissa.

Tarhakalliokielo. Luulin sen jo menehtyneen pohjattomassa soikossa ja istutin soikon täyteen orvokkeja. Mutta ei.  Niin kielo kuin orvokkikin kukkivat yhtä aikaa.

Yksinkertainen pioni ’Jan van Leeuwen’ ja puolikerrottu ’Gardenia’ nousivat suosikeikseni, jopa yli ’Madame Calotin’ ja se on paljon se.

Paha pettymys

12. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Edellisenä vuonna istuttamani ihana rantatädyke paljasti todellisen luonteensa ja kylväytyi holtittomasti. Nyt olen vaikean ratkaisun edessä. Annanko tuon kauniskukkaisen kasvin kylväytyä ja päästänkö puutarhani tai ainakin sen koillisosan lainehtimaan sinililana kukkamerenä? Annanko alkuperäisten yksilöiden kaunistaa suihkulähteen reunaa ja teen lupauksen, että ehdottomasti katkaisen kukkavarret pois ennen kuin ne ehtivät siementää? Kiskaisenko kaikki istuttamani rantatädykkeet – ja ne sata tuhatta siementainta – pois kylmän rauhallisesti ja unohdan koko jutun? Mitä sinä suosittelet?

Rantatädyke on niin kaunis suihkulähteen reunalla, etten millään malttaisi luopua siitä.

Puutarhabudjetti

13. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

a. Kasvimaalle
b. Kukkiin
c. Kiviin / Kiveyksiin
e. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
f. Puutarhamatkailuun

 Vastaukseni on e: rahat upposivat sujuvasti kesäkeittiön perustuksiin ja pihalammen kaivamiseen.

Kaivovesi ON kylmää! Jospa ensi kesänä kuoppaan saataisiin kangas ja hiekka. Nyt alla on pelkkä savi.

Innostusta

14. Mistä ihan todella innostuit?

a. Uudesta kasvituttavuudesta
b. Jostain puutarhafilosofiasta tai puutarhan tyylisuuntauksesta
c. Väreistä
d. Ihan joka asiasta!

Mahtavaa, että täältä löytyy vaihtoehto c, sillä väreistä toden totta innostuin! Mietin värejä ja niiden merkityksiä itselleni ja eri kulttuureissa. Kirjoitin väreistä. Löysin uusia ihania värisävyjä puutarhaan. Haaveilen uudesta värikkäästä mekosta. Pyrin syömään mahdollisimman paljon eri värejä jokaisella aterialla... Mielenkiintoista nähdä, mitä tästä vielä seuraa.

Valitettavasti en taaskaan innostunut talvisuojauksista.

Pidän vaaleista värisävyistä. Tällä hetkellä minua miellyttävät erityisesti kalpean keltaiset sävyt. Kuvassa kehäkukka 'Snow Pricess'.

Enemmän

15. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

a. Kastellut
b. Lannoittanut
c. Hoivannut kasveja
d. Kitkenyt

Voisin valita jokaisen kohdan, mutta kallistun kuitenkin vaihtoehtoon a. Minulla ei ole tapana jäädä murehtimaan menneitä, mutta tässä kohtaa muistuu väkisinkin mieleen, että menetin makeapihlajani liian vähäisen kastelun vuoksi. Auts!

Kasteltua tuli, mutta ei sittenkään tarpeeksi.

Vähemmän

16. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

a. Kastellut
b. Lannoittanut
c. Hoivannut kasveja
d. Kitkenyt

Tähän täytyy vastata: e. Jokin muu. Ehkä. En enää muista.

Katse tulevaisuuteen

17. Odotatko tulevaa/alkavaa/alkanutta kasvukautta...

a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Vastaukseni on a. Suunnittelen kyllä suuria, mutta en tee to do –listoja. Jos jonkin listan värkkään, teen sen sillä ajatuksella, että näitä hommia voin / saan tehdä, jos siltä tuntuu. Ne ovat mahdollisuuksia, ei velvollisuuksia. Iloitsen kaikesta, minkä saan tehtyä ja vaikka en tekisi mitään, puutarha vehreytyy ja kukat puhkeavat loistoonsa. Onni, että puutarha ei ole sooloesitys, vaan luontoäidin ja puutarhurin duetto.

Keväällä olisi tarkoitus opetella kasvihuoneviljelyä. Kehitysvammainen veljeni sai toteutettua pitkäaikaisen haaveensa omasta kasvihuoneesta. Minun olisi tarkoitus avustaa häntä kasvatuspuuhissa.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta vähintään yksi blogiystäväsi mukaan.

Kiitos, Minna, tästä tosi kivasta haasteesta, jonka olit keksinyt!

Haastan mukaan uuden lukijani, tuoreen bloggaajan, Suvi Kullströmin Meidän kotona -blogista. Toivottavasti pidät haasteesta. Minnan tekemän Puutarhavuosi 2018 -haastepohjan löydät täältä.

Lämpimästi tervetuloa, Suvi Kullström ja Molley, lukijoikseni! Toivon, että viihdytte täällä.

Hiljaiselo blogissani jatkuu, sillä paljon on vielä valokuvia, jotka odottavat kauniita pohjukkeita ja kiinnitystä albumeihin. Jossain vaiheessa palaan taas enemmän puutarhan maailmaan :)

Kaunista tammikuuta kaikille!

P.S. Koska Suvilla ei ole puutarhaa eikä hän siksi voinut vastata haasteeseen, haastan toisen. Tällä kertaa haasteen saa Ulla Rannanpihassa-blogista. Ole hyvä!

20 kommenttia:

  1. Rantatädyke on ihana, se tuppaa leviämään mutta ei siitä voi kokonaan luopua. Joten teen kuten ukonkellon ja joidenkin kurjenpolvien kanssa, katkaisen kukkavarret heti kukinnan jälkeen ja leviäminen on sillä estetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katja! Mukava kuulla, että olet saanut pysymään villit lajit aisoissa tuolla keinolla. Tuo on houkuttelevin vaihtoehto. Pelkään vain, että jonakin kertana en muistakaan leikata niitä kukkavarsia... Mutta kun se rantatädyke on niiin ihana :)

      Poista
  2. Kiitos kovasti haasteesta mutta valitettavasti en pysty ottamaan sitä vastaan koska minulla ei ole omaa puutarhaa enkä siis pysty vastaamaan haasteessa oleviin kysymyksiin. Toivotan sinulle mukavaa alkuviikkoa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei. Sitten siihen ei tietenkään voi vastata. Haastanpa sitten jonkun toisen.

      Kiitos samoin sinulle hyvää viikon jatkoa!

      Poista
  3. Oi, sinähän ehdit nopsaan vastaamaan tähän. Oli hauskaa lukea vastauksiasi :) Jouluruusu kukki muuten minullakin viime keväänä ennätyksellisen paljon ja pitkään. Enpäs muistanutkaan sitä enää tässä vaiheessa talvea :D Minä tekisin rantatädykkeen kanssa kuten Katja ja katkaisisin kukkavarret heti kukinnan jälkeen. Teen samoin ritarinkannuksille, akileijoille, esikoille ja isotähtiputkelle; ne kaikki kylväytyvät muuten aivan riesaksi asti. Niin paljoa en kitkemisestä pidä, että ehdoin tahdoin antaisin kaikkien kylväytyä mihin haluavat :D Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minna! Joo, vastasin melkein heti kun siinä valokuvia kiinnitellessä alkoi pulputa asioita mieleen kysymystesi innoittamana. Oli tosi kiva vastata haasteeseesi.

      En minäkään olisi kaikkea muistanut. Piti luntata muistiinpanoista.

      Kiva kuulla, että sinäkin suosittelet rauhaisaa rinnakkaiseloa rantatädykkeen kanssa. Taidan tehdä juuri niin.

      Oikein hyvää viikon jatkoa sinullekin :)

      Poista
  4. Jännä kuulla, että quinoaa voi kasvattaa Suomessa. Ja tuota puutarhanaulakkoa taisin ihastella jo aikaisemminkin. Rantatädyke näyttää kyllä nätiltä, sillä kai pitäisi olla kasvupaikka, jossa saisi levitä rauhassa/ei pääsisi leviämään liikaa tai sitten joudut olemaan tarkkana ja katkaiset kuihtuneet kukinnot. Ei kai tuollaista raaski kokonaan poistaa puutarhasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sain quinoan siemeniä pariskunnalta, jolta ostimme kissat. He ja heidän ystävänsä kasvattavat sitä hyvällä menestyksellä. Minun pitää vielä harjoitella :)

      Yritän olla tarkkana rantatädykkeen kanssa :)

      Poista
  5. Kiitos haasteesta ja otan sen vastaan. Kaunis on tuo rantatädyke, sitä ei miulla vielä ookkaan! Kivan harrastuksen veljesi suap, siun avustuksella. Kasvun ihmettä on mukava seurata. Lamohietakirsikka kasvattaa pitkät, jopa kolome metrii pitkät oksat. Oon niitä katkonu kun tielle tulloovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että otat haasteen vastaan. Minä ainakin tykkäsin siitä.

      Toivottavasti veljeni innostus säilyy vielä siinä vaiheessa kun kasveja pitää ruveta hoitelemaan :)

      Saapa nähdä pyrkivätkö meidänkin lamohietakirsikat tielle asti :)

      Poista
  6. Teidän pihalammesta tulee varmaan kiva. Pihalammet ovat ihan huippujuttu! Itselle en sellaista havittele, kun mökki sijaitsee järven rannallta. Siinä minulle pihalampea tarpeeksi! Punajuurista puheenollen: se on lempijuurekseni. Juuri eilen syötiin viimeiset tipat maukkaasta punajuurikeitosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että pihalammesta tulee kiva. Meilläkin on järvi ihan lähellä, mutta haluamme puhtaan uimaveden. Varsinkin helleaikaan Pyhäjärvi on harmillisen leväinen.

      Kiva kuulla, että sinäkin pidät punajuuresta. Minäkin tykkään tosi paljon. Harmi vaaan, ettei muu perhe ole siitä yhtä innostunut.

      Poista
  7. Minulla on myös rantatädykettä ja olen sen kanssa pärjäillyt vajaa 10 vuotta. Tosin se vaeltelee huvimajan lähellä mielensä mukaan ja aina välillä poistan sitä kovalla kädellä. Kukkiessaan se on ihana, mutta joku tolkku on oltava aluevaltauksissa. Minusta se ei ole kuitenkaan niin ikävä leviämisensä kanssa kuin minun hankalimmat vihulaiset vuohenkello ja vuohenputki. Rantatädyke ei tee niitä ikäviä verkostoja syvälle maan sisään. Kiva oli kuulla kokemuksesi lamohietakirsikasta. Ihailin sitä veljeni pihassa syksyllä (hän vasta istutti taimet viime keväänä) ja ajattelin, että se sopisi tyttäreni pihaan alueelle, mitä rakensin kesällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla kokemuksesi rantatädykkeestä. Kiitos! Taidan antaa sen jonkin verran levitä ja pitää sitä leikkaamalla kurissa. Nyt alkaa tuntua siltä, että se oli sittenkin hyvä ostos :)

      On tämä blogimaailma kyllä mahtava juttu kun kokemuksia voi vaihtaa puolin ja toisin. Kiva, että minun lamohietakirsikkamaininnasta oli sinulle iloa.

      Poista
  8. Vastauksissa tuli mukavasti käytyä läpi koko puutarhavuoden erilaiset vaiheet ja vaihtoehdot. Kaikesta välittyy se, että koko perhe on iloisesti mukana moni-ilmeisen puutarhan elämässä! Minä en hennoisi ainakaan poistaa ihanan sinistä rantatädykettä. Mukavaa tammikuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirkko! Se on kyllä totta, että koko meidän perhe viihtyy täällä maaseudun rauhassa luonnon sylissä.

      Nyt olen tullut siihen tulokseen, että jatkan yhteistä elämää rantatädykkeen kanssa :) Kiitos kannustuksesta!

      Kiitos samoin, oikein hyvää tammikuuta sinullekin!

      Poista
  9. Minua nauratti hankinnat viime kesällä. Vai säästölinjalla!!!! Vain välttämättömimmät :)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mutta ajattelepa: kävin Viherlandiassakin, joka on suurin piirtein puutarhahullujen paratiisi, ostamatta mitään muuta kuin kaksi ruusua! Sellaiseen saavutukseen saa olla tyytyväinen ;)

      Poista
  10. Tuli näin jälkikäteen mieleen, että tähän haasteeseen osallistuneet voisikin kerätä listaksi haasteen aloituspostaukseen. Sieltä olisi helppo käydä vilkaisemassa, kellä haaste on jo kiertänyt. Sopiiko, että linkitän postauksesi sinne?

    VastaaPoista