PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: HUMPPILA

Ei niin pientä paikkakuntaa, ettei siellä olisi jotakin näkemisen ja kokemisen arvoista. Humppilassa on vanha rautatieasema, jossa pääsee vanhan ajan tunnelmiin. Ei lainkaan hassumpi nähtävyys. Urpolan kartanolla toimivassa tilkkukaupassa ja taidenäyttelyssäkin olisi hauska käydä, mutta vielä toive ei ole toteutunut.

HUMPPILAN VANHA ASEMA JA MUSEORAUTATIE

Jokioisten Museorautatie on Suomen ainoa nykypäiviin säilynyt yleiselle liikenteelle avattuna ollut kapearaiteinen rautatie. Se vaalii vuonna 1898 liikenteensä aloittaneen Jokioisten rautatien perinteitä. Museojunat kulkevat kesäsunnuntaisin aikataulun mukaisesti Jokioinen - Minkiö - Humppila -kapearaideradalla.

Museorautatien Humppilan asema sijaitsee noin 200 metrin päässä alkuperäisestä paikasta. Kesäsunnuntaisin museorautatien aseman halkomakasiinissa on kahvio.

Asemantie Humppila

Osoite on nykyisen Humppilan aseman P-paikalle. Sieltä pääsee alikulkutunnelin kautta vanhalle asemalle, joka näkyy radan takana vasemmalla.

 
URPOLAN KARTANO

Urpolan kartano on juhlapaikka kauniin luonnon keskellä Humppilassa. Kartanossa on myös saunamaailma aina vanhanajan savusaunasta moderniin maisemasaunaan ja puumajasaunaan.

Perkiöntie 14 Urpola / Humppila


URPOLAN KUTOMON GALLERIA, TILKKUTEX & GALLERIA

Urpolan Kutomo toimii Urpolan Kartanon entisessä navettarakennuksessa. Kutomon omistaa Elina Kylämarkula, joka käyttää värejä rohkeasti. Kutomotilojen yläkerrassa on Kutomon Galleria, näyttely- ja myyntitila, jossa on näytteillä malleja matoista ja taidekäsityötä.

Samassa navettarakennuksessa sijaitsee Tilkkutex-kauppa, joka on erikoistunut tilkkutöihin sekä askartelu- ja käsityötarvikkeisiin.

Avoinna sopimuksen mukaan.

Perkiöntie 13 Humppila
p. 050 5868187


TAIDEMAKASIINI ITU (kesäkohde)

Idun taidemakasiini on entinen Urpolan Kartanon viljamakasiini, joka nykyään toimii näyttelypaikkana. 1920-luvulla rakennettu viljamakasiini on kunnostettu näyttelytilaksi vanhaa säästäen.

Makasiinissa on kolme kerrosta, joissa jokaisessa on oma tunnelmansa. Lämmityksen puuttuessa parasta näyttelyaikaa on kesä, jolloin paikkaa koristavat monet kirkkaanväriset kukat. Lyhyitä näyttelyitä on järjestetty myös pääsiäisenä ja joulun alla.

Avoinna näyttelykohtaisesti.

Perkiöntie 13 Humppila
p. 040 823 2072

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: IITTALA, JANAKKALA, LAMMI JA TUULOS

Häme on aarreaitta kauniiden maisemien ja maaseudun ystäville. Iittalassa on puutarhaihmisille tarjolla harvinaislaatuinen käyntikohde: naivistinen puutarha rautatieseisakkeen pihapiirissä (taideasema). Lammilla on Porkkalan kartano puutarhoineen, mutta sinne pääsystä vasta haaveilen. 

IITTALA

Hämeenlinnan Iittala tunnetaan käsityön, muotoilun ja taiteen kylänä. Iittalan Lasimäeltä löytyy littalan lasitehdas sekä outlet myymälä, Designmuseo Iittala, Naivistisen taiteen näyttely, Kultasuklaan tehtaanmyymälä sekä pikkuputiikkeja.

TAIDEASEMA

Iittalan kulahtanut, mitään sanomaton rautatien seisake on muuttunut hyväntuuliseksi taideasemaksi, jonka halusin ehdottomasti nähdä. Kun on kyse Iittalasta, tyyli on tietysti naivistinen. Puutarhaihmisenä eniten kiinnosti naivistinen viheralueiden toteutus. Onkohan sellaista muualla maailmassa? Google ei löydä ainakaan Suomesta mitään vastaavaa.

Taideasemassa on kolme osaa: taidekatos, muraalit ja muu ulkotaide sekä viheralueet. Naivistisen taiteen ulkonäyttelyyn on luotu uusia ulottuvuuksia virtuaalisen todellisuuden avulla. Taiteen yhteyteen on haluttu lisätä jotain sellaista, joka auttaa huomaamaan ja katsomaan teoksia uudella tavalla.

Taideaseman taideteokset:

Maija Kanerva: Kissat ikkunalla odotuskatoksen seinässä
Pirkko Pullinen-Valtonen: Ilmalento kaivonrenkaissa
Eino Viikilä: Tanssiva karhu, pronssiveistos
Lauri Lahtinen: Panokset kovenee, petankkia pelaavat hahmot Isku-aseman seinällä
Kikka Nyrén: Satumetsä-muraali junaradan alikulkukäytävällä

Asemakuja 4 Iittala


NAIVISTIT IITTALASSA

Naivistit Iittalassa on hyvän tuulen taidenäyttely vanhalla koululla. Kävin kesänäyttelyssä 2023 ja siellä ainakin oli paljon teoksia useilta eri taiteilijoilta, joten valikoimaa löytyi joka makuun. Alakerrassa on pieni myymälä, josta voi ostaa ainakin taidetta, lahjatavaroita ja sisustustuotteita. Kahvia ja lounastakin on tarjolla.

Liikuntarajoitteiset on huomioitu hyvin siltä osin kuin vanhassa rakennuksessa pystyy. Alakerrassa pääsee hyvin liikkumaan pyörätuolilla, mutta yläkertaan pääsee ainoastaan portaita. Alakerrassa oli näyttötaulu, josta saattoi nähdä yläkerran taideteokset. Avustaja pääsee sisään ilman pääsymaksua. Tiloissa on hyvä inva-wc.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa, sillä galleriassa on kesä- ja talvinäyttelyt ja niiden välissä tauko.

Hollaajantie 2 Iittala.


KAUNIS TIE TARTTILASTA IITTALAAN

Jos sinulla ei ole kiirettä, kannattaa ajaa Valkeakosken Tarttilasta Iittalaan pientä tietä. Rauhallisesti ajellen näet monia kauniita maisemia ja yksityiskohtia tien varrella. Tie kulkee seuraavien kylien kautta: Tarttila, Saarioispuoli, Sirkankulma, Kuurila ja Pispanmäki.

Tarttilan koulu: Koulukuja 4 Valkeakoski

JANAKKALA

HYVIKKÄLÄN KAUPPAMUSEO (kesäkohde)

Hyvikkälän kauppamuseo, Nostalgiabensis, kahvila ja tehtaanmyymälä sijaitsevat Hyvikkälän entisen koulun pihapiirissä. Museon kokoelmasta löytyy esineitä 1900-luvun alusta 1970-luvulle asti.

Avoinna kesä-syyskuussa.

Jokirannanpolku 9 Janakkala

LAMMI

PORKKALAN KARTANO

Olisi joskus kiva käydä Porkkalan kartanon 1800-luvulla perustetussa puistossa. Puistoa on rakennettu vanhaa kunnioittaen ja uutuuksia lisäten. Kartanolla on kahvila sekä puutarhamyymälä.

Pieni pääsymaksu, vaihtelevat aukioloajat.

Sankolantie 400, 16900 Hämeenlinna

TUULOS

TUULOSRIEVÄ

Tuulosrievän vanhaan tiilirakennukseen perustetussa itsepalvelupuodissa kannattaa käydä ostoksilla oletpa liikkeellä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Itsepalvelupuoti on aina avoinna. Leipää ja lettipullaa on saatavilla niin kauan kuin tuotteita riittää. Leivontapäivät ovat maanantai, keskiviikko, perjantai (ja lauantai). Ostokset voi maksaa käteisellä tai MobilePay-palvelulla.

Itse pidän erityisen paljon tuoreesta ruisleivästä eikä se tuottanut pettymystä nytkään. Aion käydä ostoksilla jatkossakin, jos lähimailla liikun. On niin ihana, kun vielä nykyaikana on tällaisia puoteja olemassa!  

Syrjäntaantie 58 Tuulos

MUSEO-EEROLA

Museo-Eerolan taloon Sydänmaalla Tuuloksessa perustettiin kotiseutumuseo vuonna 1962. Mu­seossa on talonpoikaisesineistön lisäksi Tuuloksel­le ominaista ajokaluteollisuutta sekä kotitalouteen keskittyvä museokokonaisuus. Hirsinen pääraken­nus on 1850-luvulta ja jyväaitta vuodelta 1754. Ko­tiseutumuseo sijaitsee Sydänmaan kylässä, noin kilometrin päässä Kauppakeskus Tuulosesta. 

Museokokonaisuuteen kuuluu van­han maatalon pihapiiri, josta löytyy päärakennus, kaksi aittaa, navetta sekä puimala. Rakennukset on si­sustettu teemoittain talonpoikai­seen henkeen. Museon erikoi­suutena ovat vanhat ajokalut, reet ja rattaat, joista pitäjä on ollut eri­tyisen tunnettu 1920–1950-luvuilla. Yksi aitoista on sisustettu Hyvän perheenäidin museoksi, joka esittelee erityisesti naisten käytössä ollutta esineistöä viime vuosisadan ensimmäiseltä puoliskolta.

Avoinna elokuussa (2024) su 12-16 ja sopimuksesta (jaakko.sorsa luukku.com)

Sydänmaantie 125 Tuulos
Tuulos-Seura Jaakko Sorsa 044 365 9941


TUULOKSEN KIRKKO

Tuuloksen Pyhälle Birgitalle omistettu kirkko on maamme pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Alun pitäen kirkko on rakennettu todennäköisesti Sairialan kartanokirkoksi. Asiakirjojen mukaan kirkon rakennustyöt aloitettiin 1478 silloisen kartanon isännän Knut Possen toimesta. Kirkon arvellaan valmistuneen viimeistään 1520. Nykyisen asunsa kirkko sai 1950.

Kirkkokuja 27 Tuulos

MUSEOKONE HANSSIN-JUKKA

Suomen ilmavoimien vuosina 1940–1955 käytössä ollut kuljetuskone löytyy kauppakeskus Tuulosesta, jossa se on esillä hangaarissa. Myös muutama muu museokone on esillä Tuulosessa. Vapaa pääsy.

Tuulosentie 1 Tuulos

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: RIIHIMÄKI

Riihimäki on niitä paikkakuntia, joiden ohi usein ajetaan moottoritietä tuhatta ja sataa. Eräänä lokakuisena päivänä me ajelimme varta vasten katselemaan Riihimäkeä ja sen nähtävyyksiä. Kannatti. Söimme hyvän ruoan ihanassa miljöössä ja oli muutenkin mukava päivä.

Riihimäki on tunnettu rautatiestään, varuskunnastaan ja vankilastaan, mutta tiesitkö, että siellä on myös idyllinen vanha kaupunki? Vanhaa kaupunkia kutsutaan Rautatienpuistoksi.

RAUTATIENPUISTO: ÖLLERINKADUN JA MAANTIEN VANHAT TALOT

Riihimäen Rautatienpuisto eli vanha kaupunki viehättää mukulakivikaduillaan, kapeilla kujillaan, vanhoilla rakennuksillaan ja puukirkollaan. Rautatienpuisto on Riihimäen vanhin puisto, sen rakentuminen alkoi 1850-luvulla. Se sijaitsee rautatieaseman ja ydinkeskustan välissä. Puisto on miellyttävä, rauhallinen keidas vanhoine puuistutuksineen ja asuintaloineen. Rautatiepuiston läpi kulkee Maantie, joka on oikeasti idyllinen mukulakivitie.

Rautatienpuiston ensimmäiset rakennukset toimivat rautatienrakentajien asuntoina, jonka jälkeen alue toimi rautatieläisten asuinalueena. Vanhin säilynyt rakennus on rakennusmestarin talo vuodelta 1857. Alueen rakennukset edustavat rakennustapoja eri aikakausilta, mm. jugend, pohjoismainen klassismi, 1940-luvun jälleenrakennuskausi. Rautatienpuiston rakennuskokonaisuus on suojeltu kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi. Entiset rautatieläisten työsuhdeasunnot ovat nykyisin yksityiskäytössä. 

ÖLLERINKADUN VANHAT TALOT: KAUPUNGINMUSEO, MUSIIKKITALO, LEPOHUONE, ASEMAPÄÄLLIKÖN TALO JA RAUTATIELÄÄKÄRIN TALO

ENTINEN RATAINSINÖÖRIN TALO, NYKYINEN KAUPUNGINMUSEO

Kaupunginmuseon rakennus valmistui vuonna 1858 virkamiesrakennukseksi. Aluksi se oli tarkoitettu neljälle perheelle. Rautatieliikenteen alkaessa vuonna 1862 rakennuksessa oli asemapäällikön asunto, lennätin, lipputoimisto ja asematilaa. Rakennusta laajennettiin vuonna 1960. Vuoteen 1970 asti se toimi VR:n toimistotiloina, jonka jälkeen muuttui kaupunginmuseoksi. Rakennus on peruskorjattu vuosina 1997-98.

Ulkorakennus oli alun perin kokonainen. Sen itäpäädyssä oli ulkovessa, navetta ja puuliiteri, länsipäädyssä saunarakennus. Asemapäälliköllä oli työsuhdelehmä, jonka talviheinät VR hankki. Sota-aikana ulkorakennukseen oli varastoitu saksalaisten sotilaiden muonaa.

Kaupunginmuseossa on esillä Riihimäkeen liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa.

Öllerinkatu 3 Riihimäki


MUSIIKKITALO

Musiikkitalo toimi rautatieläisten kouluna valmistuttuaan vuonna 1880. Rakennus toimi viisi vuotta rautatien sairaalana vuoteen 1966 asti, jonka jälkeen se oli tyhjillään.

Rautatieläisten Soittokunta vuokrasi talon vuodesta 1971 lähtien ja kunnosti sen. 1990-luvulla Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta osti Musiikkitalon itselleen. Talossa järjestetään niin soittokunnan harjoitukset kuin nuorison opetustakin.

Öllerinkatu  


LEPOHUONE

Lepohuone on rakennettu 1908 ja se edustaa jugend-tyyliä. Talo toimi kansakouluna vuoteen 1930 ja oli myös VR:n henkilökunnan tilapäinen yöpymispaikka. Lepohuone toimii nykyisin vanhusten päivätoimintakeskuksena.

Öllerinkatu 7

ASEMAPÄÄLLIKÖN TALO

RAUTATIELÄÄKÄRIN TALO

Entinen rautatielääkäri Reino Virtasen talo

MAANTIE-KATU JA SEN TALOT

Maantie-niminen mukulakivikatu kulkee Rautatiepuiston läpi. Sen varrella sijaitsee kauniita asuinrakennuksia ja entinen hotelli.

HOTELLI

Hotelli oli alun perin rakennettu vuonna 1878, mutta paloi vuonna 1879 muutamassa tunnissa poroksi. Palo sai alkunsa ullakolta. Verner-renki oli erään toisen miehen kanssa nostanut ullakolle viini- ja konjakkitynnyreitä. Varomattomuuksissaan he olivat sytyttäneet tulipalon maisteltuaan juomia. Palossa tuhoutui viiniä ja 130 litraa konjakkia, sekä myös hotellin omistajan Olivia Axeenin arvopaperit.

Uusi hotelli pystytettiin samojen piirustusten mukaan vanhalle kivijalalle. Hotellilla on ollut useampia nimiä, aluksi pelkkä Hotel, myöhemmin Axeens Hotell, Riihimäki-Hotell tai Rautatienhotelli. Viimeisinä toimintavuosinaan 1930-luvun lopussa hotelli toimi Turisti-nimellä.

Hotelli lopetettiin vuonna 1943. Rakennus toimii nykyisin Paloheimo Oy:n pääkonttorina.

Maantie 1 Riihimäki

LASIMUSEO & RAVINTOLA KLAAS

Riihimäellä on vanha lasitehdas (Lasitehtaanaukio 2) kuin lasimuseokin (yläkuva), jonka tiloissa toimii ravintola. Lasitehtaasta ollaan kehittämässä luovan alan keskusta, mutta sen valmistumisajankohdasta en tiedä.

Riihimäen Lasi perustettiin 1910 ja sen toiminta jatkui aina vuoteen 1990. Lasitehdas oli 1960-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin lasitehdas.

Museorakennus on rakennettu alun perin Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914. Riihimäen lasi Oy muutti rakennuksen lasitehtaaksi vuonna 1921. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino, sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo. Nykyinen museokahvila on vanha lasitehtaan hevostalli. Isompi vaihtuvien näyttelyiden sali oli aikaisemmin lasitehtaan puhaltimo.

Tehtaankatu 23 Riihimäki

RAVINTOLA KLAAS

Ravintola Klaas toimii vanhan lasitehtaan tiloissa lasimuseon kanssa samassa rakennuksessa. Miljöö niin sisällä kuin ulkonakin on idyllinen ja viihtyisä. Ravintolassa on tarjolla myös herkullinen ja monipuolinen lounas. Kohtuuhintainen lounas sisälsi jälkiruoan, mikä ilahdutti minua kovasti.

Tehtaankatu 23 Riihimäki

HYTTIKORTTELI

Riihimäen Lasi Oy aloitti toimintansa paikkakunnalla vuonna 1910. Lasitehdas piti monin tavoin huolta työntekijöidensä hyvinvoinnista ja sen yhtenä muotona oli lasitehtaan ympärille rakennettu työläisten asuinalue, Hyttikortteli. Asunnot puistomaisine ympäristöineen olivat aikanaan arvokas lisä tehdaslaisille ja heidän perheilleen. Tehdas tuki myös työntekijöiden omaa omakotirakentamista.

Lasitehtaan toiminta loppui vuonna 1990, mutta vanha asuinmiljöö on säilynyt pääpiirteissään ennallaan. Alueella on myös aktiivisesti toimivia lasistudioita. Lisäksi Hyttikortteliin on rakennettu hyvällä maulla miljööseen sopivia uusia omakoti- ja rivitaloja.

Lehmustie 1 Riihimäki  

RIIHIMÄEN PITÄJÄRUOKIA: PERUNA, KINKKULOORA JA JUGURTTI

Riihimäen seudulla kuuluisin paikallinen ruoka lienee lähiseudulta tuleva Lopen peruna tai loppilaisittain perna. Hämeessä perunanviljely alkoi 1770-luvulla seitsemässä pitäjässä, joista yksi oli Loppi. Lopen hiekkamaat ovat suotuisat perunanviljelylle ja korkeatasoisena ruokaperunana Lopen peruna on Suomessa ja sen ulkopuolellakin käsite.

Enimmäkseen perunoita syötiin keitettyinä. Osa söi niitä keittämisen jälkeen leipään sekoitettuna. Sitä en nopealla vilkaisulla saanut selville, mitä nykyään perunan kanssa tavallisimmin syödään. 

Toria tai maatilamyymälää en tähän hätään löytänyt, mutta ostin pussillisen multaisia Annabelle- perunoita marketista. Hyviä olivat keitetyt perunat, mutta minun makuaistini ei ole niin tarkka, että osaisin erottaa tämän erikoisherkun muista perunoista.

Riihimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla peruna- ja palvikinkkuviipaleista tehty kinkkuloora sekä jogurtti, jota Suomessa alettiin ensimmäisenä valmistaa Herajoen meijerissä Riihimäellä 1960-luvun lopulla.

RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO

Riihimäen taidemuseon peruskokoelmiin kuuluu muun muassa useita (ilmeisesti 38 kpl) Helene Schjerfbeckin teoksia. Ne haluaisin vielä joskus nähdä.

Temppelikatu 8 Riihimäki

POLIISITALON MURAALI

Riihimäen poliisitalon päätyseinässä sijaitseva Edwina Goldstonen yhteisöllinen teos esittelee riihimäkeläisiä paikkoja ja henkilöitä. Teos on vuodelta 2021. Maalausapuna toimivat Riihimäen kesätyöntekijät Hertta Puhakka ja Airi Viljanen. Teoksessa on riihimäkeläisille tuttuja henkilöitä ja paikkoja. Teoksen tekemiseen on osallistunut myös Lasitehtaan koulun 3A-luokan oppilaat. Teoksessa on paljon oppilaidenkin taiteilemia yksityiskohtia, kuten maisemia, ihmisiä ja eläimiä. 

Jarrumiehenkatu

SEURAHUONEEN UNIKKO-MURAALI

Hotelli Seurahuoneen seinää musiikkiopistoa vastapäätä koristaa värikäs Patrik Korhosen muraali vuodelta 2021. Teoksen aiheena on Marimekon Unikko-kuosi ja sen suunnittelija, riihimäkeläinen Maija Isola.

PIRILÄN KUKKATALO

Pirilän kukkatalo on puutarhaharrastajalle innostava käyntikohde. Heillä on laaja valikoima huonekasveja sekä runsaasti puita, pensaita ja perennoja. Huippuharvinaisuuksia ei välttämättä löydy, mutta kelpo valikoima kuitenkin. Varsinaisia näytemaita ei ole, mutta myymälä on melko laaja ja siisti. Sellainen paikka kuitenkin on, että heräteostoksia saa varoa.

Uramontie 47 Riihimäki

PUUTARHATALO SYDÄNMAA

Puutarhatalo Sydänmaa ja yllä mainitsemani Pirilän kukkatalo ovat lähekkäin, joten puutarhaharrastajan tekee tietysti mieli poiketa molemmissa. Silloin tällöin olen löytänyt täältä jotakin tarpeellista.

Talvikaudella myymälä on suljettu.

Kaivertajankatu 2 Riihimäki

KULPAN PUUTARHA

Riihimäen Herajoella sijaitseva Kulpan puutarha on erikoistunut perennojen kasvatukseen. Perennataimistolla on viljelyssä liki 400 eri perennalajiketta tutuista perinneperennoista hieman harvinaisempiin lajikkeisiin. Kevätkaudella myynnissä on myös yrttien ja vihannesten taimia. Kaikki taimet viljellään ilman kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

Kulpan puutarhan naapurista löytyy puutarhurin oma piha, Kulpanmäen tila, johon voi tutustua Avoimet puutarhat -teemapäivän aikana.

Eprantie 42 Riihimäki

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: HAUHO

Hauho oli minulle varsinainen löytö. En osannut kuvitellakaan löytäväni tällaista idylliä Hämeenlinnan maaseudulta. Puutarhakohdehan Hauho sinänsä ei ole, mutta ilahduin kurkistuksesta pappilan puutarhaan kirkkoherranviraston portailta. Kauniiden maisemien ja vanhojen rakennusten ystäville Hauho on oikein passeli käyntikohde.

HAUHON VANHA RAITTI, NÄKÖTORNI, KIRKKO JA PAPPILA

Hauhon Vanha raitti  on ainutlaatuista kulttuurimaisemaa ja yksi parhaiten säilyneistä kirkonkyläkokonaisuuksista koko Suomessa. Aikanaan alue on ollut kuin pieni kaupunki, josta sai oikeastaan kaiken tarvittavan. Alueella ovat asuneet muiden muassa nahkuri, suutari, seppä, maalari, satulaseppä, olkitöidentekijä, harjantekijä, tuulimylläri, peltiseppä-tinuri, turkkuri, ompelija, kätilö, hieroja-kuppari. Alueella on ollut ainakin kauppa, posti, majatalo, pankki, leipomo, viinitupa-krouvi, apteekki ja kioski. Jos jotain piti kaupungista hakea, linjalaiva lähti joka päivä oman kylän rannasta.

Pääosa rakennuksista on 1800-luvun loppupuolelta. Vanhan raitin aluetta ei ole suojeltu asemakaavalla, mutta ehkä aluetta suojeli pitkään se, että sitä on pidetty vähäväkisten ihmisten asuinalueena. Alue koostuu entisten maatalojen pihapiireistä ja järveen viettävän rinteen täyttävät niiden alustalaisten mäkituvat.

Yläkuva on otettu pitkän laiturin päästä. Vastarannalle ei ole tietä. 

Vuodesta 1990 Vanhan raitin alueella on toiminut aktiivinen kyläyhdistys. Wanha Raitti ry toimii arvokkaan historiallisen ympäristönsä kunnostamiseksi ja perinteiden elävöittämiseksi. Järveä on kunnostettu, maisemaa hoidettu, nimikylttejä hankittu ja rakennettu jopa näkötorni.

Erikoista on se, että vanha raitti on muuttunut vapaa-ajan alueeksi. Asukkaista 80 prosenttia asuu muualla.

VUORENHARJUN NÄKÖTORNI

Vanhan raitin varrella on näkötorni, josta avautuu kauniit näkymät Hauhonselän järvimaisemiin. Näkötornin juurelle pääsee autolla ja aika mukavat näköalat sieltäkin on.

Vuorentie 8

PYHÄN JOHANNES KASTAJAN KIRKKO

Vanhalla raitilla sijaitseva paanukattoinen harmaakivikirkko on luultavasti rakennettu 1500-luvulla. Kirkossa on Suomen todennäköisesti vanhin vaivaisukko, sokea Bartimeus, joka on arvioiden mukaan tehty 1690-luvulla. Vaivaisukon päässä on edelleen miekalla lyöty halkeama muistona isovihan aikaisesta venäläisten hyökkäyksestä.

Danielson-Kalmarintie 1 Hauho

PAPPILA

Pappila toimii nykyisin paitsi kirkkoherran perheen asuntona myös seurakunnan hallintoelinten kokoustilana ja kirkkoherranvirastona.

Hauhon pappila on rakennettu 1840-luvulla. Pappilassa on aina ollut hieno puutarha. Pihapiiristä on löytynyt harvinaisia kasveja. Pappila on vanhastaan toiminut kirkkoherran virka-asuntona. 

Koska pappila toimii myös yksityisasuntona, emme kehdanneet kierrellä puutarhassa. Rohkenimme sentään käväistä kirkkoherranviraston portailla (viraston aukioloaikojen puitteissa), josta näki pappilan edustan puutarhan aika mukavasti. Sellaisessa puutarhassa viihtyisi pidempäänkin.

Kotkontie 3 Hauho

PEPSAKKA

Minulla on tapana maistella paikallisia ruokia käydessäni uusilla paikkakunnilla. Hauhon pitäjäruokia ovat kaljavellin tapainen sahtikeitto sekä pepsakka eli uunissa kypsennetty puolukka-ruispuuro. Näitä en sattunut mistään löytämään, mutta päätin tehdä herkulliselta kuulostavaa pepsakkaa kotona. Hyvältä maistui, vaikka en puurosta täydellisen tasaista saanutkaan.

Ohje Hunajaista-blogista.

Pepsakka

1 l vettä
3 dl puolukkasurvosta
3 dl ruisjauhoja
sokeria tai siirappia, jos survos on sokeritonta
hienoa merisuolaa

Sekoita kaikki aineet ja kaada voideltuun uunivuokaan. Anna puuron hautua 120 asteessa kunnes se on kypsää. Puuroa voi hauduttaa jopa kolme tuntia. Sekoita välillä, että puurosta tulee tasaista. Uunin imellyttämä pepsakka tarjoillaan kylmän maidon tai jogurtin kanssa.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: HATTULA JA RENKO

Jokaisen puutarhaharrastajan kannattaisi käydä ainakin kerran elämässään Lepaalla. Samalle reissulle voisi sisällyttää muitakin kivoja kohteita Hämeenlinnan maaseudulla. Hattula on pieni paikkakunta, mutta sieltä löytyy yllättävän paljon nähtävää. Tässä samassa jutussa esittelen myös Rengon, jossa poikkesimme vain pikaisesti illan jo hämärtyessä.

HATTULA

LEPAAN KAMPUSPUISTO

Hattulan Lepaan kylässä sijaitsee upea Lepaan kartano. Lepaan kartanon noin 20 hehtaarin laajuinen kulttuurihistoriallisesti arvostettu alue on kaikille avoin retki- ja piknik -kohde. Historiallista Lepaan kartanoa ympäröi kaunis puisto- ja puutarha-alue sekä ihastuttavat keltaiset rakennukset. 

Lepaan kylä on ollut jo esihistorialliseen aikaan merkittävä paikka. Kartanoalueelta on löydetty esineitä rautakaudelta kivikauteen saakka.

Smart Park -puistossa ja puutarhassa voi omatoimisesti vieraileva avata älypuhelimellaan paikallisen verkon, josta löytyy tarinoita ja tietoa historiallisesti rikkaasta Lepaan alueesta

NÄYTEMAAT JA ARBORETUM

Lepaan kartanon mailla on vuodesta 1902 toiminut puutarhakoulu, jossa koulutetaan hortonomeja, puutarhureita ja rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Vanhassa kartanomiljöössä on laaja arboretum sekä näytemaita, joihin haluttaessa tarjotaan opastetut kierrokset. 

PUUTARHAMUSEO

Alueella on myös puutarhamuseo, joka esittelee Lepaan puutarhakoulun historiaa.

Lepaalla järjestetään vuosittain perinteinen puutarhanäyttely alan ammattilaisille, mutta ei osallistuminen kiellettyä muillekaan ole. Lapset saattavat olla kiinnostuneita puutarhakoneista.

KAPPELI 

Lepaan kartanon alueella on 1500-luvulle sijoittuva kappeli, joka on alueen viimeisiä keskiaikaisia rakennuksia. 

MAMSELLI

Toinen kiehtova monumentti on vuonna 1829 rakennettu tuulimylly Mamselli, jota ympäröi vanha hautausmaa. Paikallinen legenda kertoo, että tällä paikalla oli aikoinaan muinainen pyhä hauta sekä 1300-luvulle sijoittuva puinen kirkko.

PERGOLA

KAHVILA

Kampuksella vanhan Lepaan Kartanon tiloissa toimii kahvila. 

PUUTARHAMYYMÄLÄ JA SAVIPAJA

Viinitilan yhteydessä (hieman etäämpänä) on Viini- ja puutarhamyymälä kahvilapalveluineen. Viinitilaa vastapäätä on Lepaan Savipaja, jossa pääsee tutustumaan keramiikan tekoon.

Lepaan kampusalue: Lepaantie 129 Lepaa / Hattula

METSÄNKYLÄN KARTANO: NAVETTA, DOMUS CLASSICA, ALPAKAT JA KAHVILA

Metsänkylän kartanon arvokkaat rakennukset sijaitsevat maisemallisesti merkittävällä paikalla. Metsänkylässä on ollut asutusta jo vuonna 1453. Metsänkylän kartano on vanha aatelittoman ratsutila. Kartano on ollut pieni oma kylä ja täysin omavarainen.

Aulangon perustaja Hugo Standertsköld omisti paikan vuosina 1890-1925. Tämän jälkeen paikka oli Hämeenlinnan kaupungin ja pankin omistuksessa. Metsänkylän Kartano siirtyi Paasivaaran suvulle vuonna 1935.

Rakennuksia on jopa 28 ja Kuurman perhe on kunnostanut ne kaikki. Kunnostamisesta on tullut perheen pojalle Kimmolle ja hänen vaimolleen Pialle elämäntapa ja työ. Pia haluaa työllään edistää rakennussuojelua jakamalla tietoa turvallisista perinteisistä materiaaleista ja auttamalla ihmisiä tekemään hyviä ja kestäviä valintoja. Taidehistorian ja rakennustaiteen maisteri uskoo, että ihmisiä kiinnostaa etenevässä määrin terveellinen ja turvalliseksi todettu rakentaminen.

Vuonna 1920 rakennettu päärakennus vaurioitui tulipalossa keväällä 2000, mutta on korjattu sen jälkeen vanhaa mukaillen. Kartanoalueella on myös kaksi väenrakennusta, vanha tuparakennus, luhti ja aittarakennukset. Punatiilinen karjarakennus on 1850-luvulta ja talli 1900-luvun alusta. Nykyisin tallirakennus on remontoitu asuinkäyttöön. 

 
METSÄNKYLÄN NAVETTA

Metsänkylässä toimii vanhojen rakennusten ja rakennustarvikkeiden myymälä Metsänkylän Navetta.

Omaa kotia kunnostaessaan Kuurman perhe huomasi, miten vaikeaa vanhaan taloon sopivia rakennusmateriaaleja oli löytää. Lehti-ilmoitusten kautta he keräsivät varastoihinsa ovia, ikkunoita, puutavaraa ja vanhoja tiiliä. Kaikkia ei käytetty itse, ja iso kaksikerroksinen navetta alkoi täyttyä. Syntyi idea vanhojen rakennustarvikkeiden myymälästä, joka nykyään toimii navetassa.

Metsänkylän Navetta on avoinna ainoastaan kerran viikossa kesäsunnuntaisin ja silloinkin rajoitetun ajan (klo 12-15). 

DOMUS CLASSICA

Domus Classica syntyi Navetan kupeeseen siitä tarpeesta, ettei kaikkia tuotteita kovasta yrittämisestä huolimatta löydy vanhana. Kuurman perhe tuo maahan ja valmistuttaa Suomessa vanhan mallin mukaisia rakennustarvikkeita, joita voi tilata verkkokaupan kautta tai noutaa Domus Classican myymälöistä Hattulasta, Helsingistä tai Tampereelta.

ALPAKAT

Kuurman perheelle alpakka on ennen kaikkea laiduneläin. Perhe nauttii siitä, että saa seurata lauman käyttäytymistä. Kaikilla alpakoilla on laumassa oma paikkansa. Luonteeltaan kaikki alpakat ovat erilaisia. Yksi pomottaa, toinen on ahne ja rohkea, kolmas odottaa sivussa, että muut ovat ruokailleet jne.

Perhe on aiemmin jalostanut alpakoita ja myynyt niitä eteenpäin, mutta viimeisinä vuosina luopuminen on tullut aina vain vaikeammaksi ja siksi perhe onkin päätynyt pitämään lauman yhtenä isona porukkana ja ruunaamaan urokset.

Avoinna sunnuntaisin klo 12-15 (5.5. - 29.9.2024). Aukioloajan ulkopuolella pihapiiri on yksityisaluetta.
p. 044-584 8499

Metsänkyläntie 14 Pekola / Hattula

  
KAHVILA LEIVINTUPA

Rakennus on 1800-luvun lopulla rakennettu tupa, joka muutettiin saunaksi ilmeisesti 1900-luvun alussa. Metsänkylän iso leivintupa paloi 1940-luvulla, jolloin silloiseen väensaunaan rakennettiin suuri leivinuuni. Rakennuksessa paistettiin tilan kaikki leivät 1960-luvulle asti. Silloin saunasta tuli jälleen vain sauna. Ennen kahvilaksi muuntautumistaan rakennus oli ollut tyhjillään parikymmentä vuotta. Saunan tuoksu on säilynyt.

Kahvila on avoinna kesäsunnuntaisin klo 11-16 (5.5. - 29.9.2024).

Ilamontie 5 Pekola
Metsänkyläntie 8 Hattula


HATTULAN VANHAN KIRKON MILJÖÖ

Hattulan vanhan kirkon miljöö on kuin satukirjan sivuilta. Kannattaa käydä jaloittelemassa täällä.

Kirkon miljöö on rakennettu luultavasti 1300- ja 1400- lukujen vaihteessa. Aika ihmeellistä, että ainakin osa tästä kokonaisuudesta on voinut olla tässä jo yli 700 vuotta! 

Kauniilla paikalla, Vanajaveden kapeikon ja Parolaan avautuvan laajan peltoalueen välissä, ovat kirkko, tapuli ja pitäjänmakasiini, jonka seinässä lukee vuosiluku 1840. 

Pitäjänmakasiinissa toimii kotiseutupuoti, jossa on tarjolla käsitöitä ja taidetta. 

Pyhän Ristin kirkko: Vanhankirkontie 41 Parola

HURTTALAN KYLÄ

Hurttalan kylässä on jonkin verran vanhoja ja kauniita rakennuksia. Museoviraston sivuilla sanottiin, että Kalliolan ja Kinnalan tiloilla on perinteistä rakennuskantaa. Jos tykkää vanhasta kylämiljööstä, kannattaa ajella kylän läpi samalla kun käy katsomassa Pyhän Ristin kirkkoa. 

Mitään tiettyä osoitetta en tähän osannut laittaa, mutta ymmärsin kylän olevan Hattulan Pyhän Ristin kirkon vieressä (Vanhankirkontie 41 Parola).

KATINALAN KYLÄ

Hattulan Pyhän Ristin kirkon lähellä oleva Katinalan kylä on pieni, viehättävä kylä kauniilla paikalla. Kylässä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa 1700-luvulta alkaen.

Navigaattoriin voi kirjoittaa Katinala

MIEROLAN VANHA SILTA JA KYLÄ

Mierolan vanha silta on teräsbetoninen, vuonna 1919 valmistunut museosilta. Silta ylittää Vanajaveden kapeikon, Mierolansalmen. Salmen molemmin puolin olevat Mierolan ja Rahkoilan kylät ovat Museoviraston inventoimia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.

Me osuimme paikalle parhaimman ruskan aikaan aurinkoisena päivänä. Ruskan värit heijastuivat Vanajaveden pintaan. Kokemus oli vaikuttava. 

Kapean virran molemmin puolin sijaitseva Mierolan kylä muodostaa yhä harvinaisen hyvin säilyneen kylämiljöön. Museoviraston sivuilla kerrottiin, että varhaisin historiallinen tieto kylästä on 1300- luvun alkupuolelta. Kylän vanha tonttimaa sijaitsee virran etelärannalla. Sillan pohjoispuolella on joukko pienempiä mökkejä sekä vanhaa huvila-asutusta.

Mierolan silta: Kirkkotie 8 Hattula

HATTULAN UUSI KIRKKO

Noin puolen kilometrin päässä Mierolan museosillalta sijaitsee Hattulan uusi kirkko, vaikka ei se minun mielestäni kovin uusi ole. Kirkko on rakennettu vuosina 1852–1857.

ALVETTULAN VANHA SILTA JA KYLÄ

Kylässä on vuonna 1916 rakennettu betonikaarisilta. Silta on suojeltu 2014.

Kylä valittiin vuonna 2000 vuoden hämäläiseksi kyläksi. Siellä viljellään maata ja kasvatetaan karjaa.

Alvettulan kylä on osa Hauhonselän kulttuurimaisema-aluetta ja sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

ALVETTULAN KYLÄKAUPPA

Alvettulantie 168 Alvettula

RENKO

Renkoa pitkin mutkittelee tuutulaulustakin tuttu Hämeen Härkätie, joka on yksi Suomen vanhimpia esihistoriallisia teitä.

Rengossa on nykyaikainen kirkonkylä kauppoineen ja ravintoloineen, mutta Pyhän Jaakon kirkon tienoilla ovat kauneimmat vanhat rakennukset ja koski. Netissä kerrottiin, että museon takana Kirkkojärven läheisyydessä kulkee kaunis rantareitti ja Kirkkojärvessä on uimamahdollisuus.

 
PYHÄN JAAKON KIRKKO

Mielestäni Pyhän Jaakon kirkko on Rengon komein nähtävyys. Kirkko on Hämeen harmaakivikirkkojen tavoin rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena on harvinainen 8-kulmainen pohjamuoto. Apostoli Jaakob vanhemman nimikkokirkkona se on ollut tunnettu pyhiinvaelluskohde keskiajalla.

Rengonraitti 15 Renko

HÄRKÄTIEN MUSEO

Härkätien museo on talonpoikaismuseo, joka sijaitsee Rengon Pyhän Jaakon kirkon vieressä.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: SALO JA HALIKKO

Jos pidät vanhoista rakennuksista ja kauppalatunnelmasta, keskiaikaisista kirkoista ja perinteikkäästä leipomosta, suuntaa Saloon. Halikko on osa nykyistä Salon kaupunkia.

Salosta en ainakaan vielä bongannut varsinaisia puutarhakohteita, mutta muuta mielenkiintoista kyllä. Viime reissullani opin, että kuntaliitosten myötä Salo ulottuu nykyisin merenrantaan asti, mutta merellistä Saloa esittelen myöhemmin. 

RAUTATIEASEMA YMPÄRISTÖINEEN

Salon vanhaan kauppala-alueeseen tutustumisen voi aloittaa vaikkapa rautatieasemalta. Suurin osa kauniista, vanhoista puutaloista on lyhyen kävelymatkan päässä.

Salon rautatieaseman varsinainen,  kansallisromantiikkaa henkivä asemarakennus on valmistunut vuonna 1898. Asemarakennuksessa on alun perin ollut ravintola ja asemapäällikön asunto, ja rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä.

Pääosa Salon rautatieaseman rakennuskannasta on vuosilta 1898–1899. Asemapuiston alueella on kaksoisvahtitupa ja siltavahdin tupa talousrakennuksineen sekä asema-aukion reunalla kolme varastorakennusta. Järeä sirpalesuoja eli vara-asema vuodelta 1940 on graniittilohkareista ladottu rakennelma keskellä asemapuistoa. Horninpuiston laidalla on vahtitupa ja varastorakennus sekä kaksi VR:n 1920-luvulla rakennuttamaa asuinrakennusta. Asema-alueen pohjoispäässä sijaitseva veturitalli on kunnostettu taidemuseoksi. Alueen kokonaisuuteen liittyy Salon seudun osuuskaupan viljavarasto. Korkeat viljasiilot on rakennettu 1951.

Laajaan asemakokonaisuuteen liittyy myös Mariankadun varren uusrenessanssi- ja jugendrakennusten miljöö, joka kuvastaa Salon kauppalan perustamisen jälkeistä rakennustapaa.

Rautatieasema, Asema-aukio

VILJASIILOT JA MURAALI METHANOL & ANEMONE CORONARIA

Rautatieaseman vieressä sijaitsevat korkeat viljasiilot ovat Salon seudun osuuskaupan viljavarastoja, jotka on rakennettu 1951. Niiden julkisivuun maalattu muraali valmistui vuonna 2018. Muraalin teki Torinosta kotoisin oleva Fabio Petani. Teoksen aiheina ovat vuokot sekä kasvin lehtiaiheet yhdistettynä abstraktiin muotokieleen. Teos sai nimen “Methanol & Anemone Coronaria” (metanoli ja kruunuvuokko).

Mariankatu 12 Salo
 

VANHA KAUPPALAMILJÖÖ

Salo on entinen kauppala. Vanhan kauppalan tunnelmaa voi aistia korttelissa, jonka muodostavat puuistutuksin reunustettu Mariankatu, Asemakatu, Vilhonkatu ja Uskelanjoen eli Salonjoen tuntumassa kulkeva Länsiranta. Tästä korttelista tai sen tuntumasta löytyvät Salon kauneimmat, koristeelliset jugend- ja uusrenessanssityyliset puurakennukset vuosilta 1900–1908.

Olen pyrkinyt esittelemään vanhat talot rautatieasemalta lähtien järjestyksessä, mutta luettelossa toki saattaa olla virheitä. Joka tapauksessa kortteli kannattaa kiertää kävellen, jotta ehtii ihastelemaan talojen kauniita yksityiskohtia.

NIVARON TALO

Nivaron talo valmistui vuonna 1901. Rakennuksessa toimi alkujaan kestikievari ja matkustajakoti, sittemmin se ollut muun muassa asuinkäytössä.

Asemakatu 1

SALON KLUBITALO

Tämän kauniin, jonkin verran rapistumaan päässeen puutalon historiaa en tiedä, mutta nykyään Salon Klubitalo tarjoaa matalan kynnyksen toimintaa työikäisille henkilöille, joilla on mielenterveydellisiä haasteita.

Asemakatu 2

VIIKARIN TALO – RAVINTOLA SEURAHUONE

Aseman edustalla sijaitsee jugendvaikutteinen entinen seurahuone. Viikarin talo valmistui alkujaan porvarisperheen yksityisasunnoksi vuonna 1904. Rakennusmestari A.A. Tapion suunnittelemassa talossa näkyvät jugendin koristeaiheet ovissa ja ikkunoiden ruudutuksessa. Vuodesta 2007 lähtien rakennuksessa on toiminut Ravintola Seurahuone.

Asemakatu 1

VPK:N TALO & MURAALI REPO LAURI

Salon Wapaehtoisen Palosammutuskunnan palokunnantalo valmistui käyttöön syksyllä 1908. Jugendtyylisen rakennuksen suunnittelivat A.A. Tapio ja Otto Dahl.

Turkulaisen Jukka Hakasen toteuttamana muraali (yläkuva) sai inspiraationsa Salon ensimmäisestä nimeltä tunnetusta asukkaasta, seppä Laurista sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläimestä, ketusta. Työ nimettiin yleisöäänestyksen jälkeen Repo Lauriksi. Muraali valmistui vuona 2014.

Salossa on myös pronssiveistos seppä Laurista, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Ben Renvall 1963. Veistos sijaitsee Vilhonkadulla, kirjaston läheisellä viheralueella.

Asemakatu 3 Salo

RUKOUSHUONE

Palokunnan talon vieressä on nykyisin teatterina toimiva entinen rukoushuone. Sen on suunnitellut A.F. Lindholm.

Mariankatu 3 Salo

IMPOLAN TALO

Uusrenessanssityylinen Impolan talo valmistui vuonna 1902. Sen suunnitteli Otto Dahl. Julkisivuun on rakennuksen myöhemmissä vaiheissa tehty muutoksia, Mariankadun puoleiset koristeelliset peiliovet ovat tiettävästi alkuperäiset.

Mariankatu 1 Salo

NOHTERIN TALO ELI SAARISEN TALO

Nohterin talon rakennutti vuonna 1902 rautatienkirjuri Ruben Nohteri. Runsain puuleikkauksin ja nikkarityylisin yksityiskohdin koristellun rakennuksen suunnitteli Otto Dahl. Rakennus on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussa. Nohterin talossa oli alun alkaen kaksi kolmen huoneen ja keittiön asuinhuoneistoa. Vuonna 1979 rakennus päätyi kaupungin omistukseen ja vuodesta 1988 lähtien se on ollut musiikkiopiston käytössä.

Länsiranta 48 Salo

ÅBERGIN TALO ELI KÄRJEN TALO

Kauppias ja pankinjohtaja K.J. Åberg rakennutti vuonna 1905 asuin- ja pankkirakennuksen. Åbergin talon suunnitteli Otto Dahl. Erityisesti Vilhonkadun puoleinen pääty herättää huomiota frontoneillaan ja runsaasti koristeluilla ikkunoillaan. Ulkoasultaan rakennus on säilynyt lähes alkuperäisenä. Åbergin talo siirtyi 1970-luvulla kaupungin omistukseen ja vuodesta 1978 alkaen siinä on toiminut musiikkiopisto.

Vilhonkatu 2 Salo

PUISTOALUE USKELANJOEN ELI SALONJOEN RANNOILLA

Asemanseudun laaja puistoalue koostuu Tapionpuistosta ja Asemapuistosta rakennuksineen sekä Salojoen eteläpuolella sijaitsevasta Horninpuistosta ja sen jatkeena olevasta asuinpihasta. Salonjoen rannat on istutettu puistoksi. Asemapuisto - Tapionpuisto on Salon merkittävin kaupunkipuisto.

LEINONKULMA & KUIRON LEIPOMO

Kuiron Leipomo sijaitsee mielestäni Salon upeimmassa kivitalossa, Leinonkulmassa. Rakennus on valmistunut vuonna 1923 ja sen on suunnitellut Alexander Nyström.

Kuiron leipomo on Salon vanhin toiminnassa oleva leipomo. Tunnen erityistä sympatiaa tätä vanhaa leipomoa kohtaan, sillä kävin pikkutyttönä isäni kanssa siellä usein kaupunkireissun yhteydessä. Isällä oli tapana ostaa meille lapsille pumpernikkeleitä. Niitä en tällä kertaa saanut, sillä nuo makeat keksit olivat juuri loppuneet. Niiden sijaan ostin alkuperäisillä resepteillä leivottua ruisleipää, piimälimppua sekä luumuleipää.

Entinen leipomon tiski on kunnostettu vanhaa kunnioittaen ja yhdistetty uuteen, viihtyisään kahvilaan. Kahvila on onnistunut yhdistelmä uutta ja vanhaa. Paikka vaikutti olevan hyvin suosittu, sillä vapaata pöytää sai etsiskellä.

Helsingintie 5 Salo

SALON VANHA KAUPUNGINTALO

Joen itärannalla on alun perin kansakouluksi rakennettu kaupungintalo. Sen vieressä on kolme 1909 ja 1928 rakennettua asuinrakennusta, joista osa on nykyisin virastokäytössä.

Tehdaskatu 1 Salo

LUKKARINMÄKI

Lukkarinmäki liitettiin Uskelan kunnasta osaksi Salon kauppalaa vuonna 1932. Lukkarinmäen ns. esikauppala-alue on kehittynyt pientalojen puutarhakaupunginosaksi. Museovirasto on luokitellut Lukkarinmäen alueen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Uskelankirkkotie

USKELAN KIRKKO

Uskelan kirkko sijaitsee korkealla mäellä, josta on komeat näköalat eri suuntiin. Korkea ja komea kirkko suuren mäen päällä on vaikuttava kokemus sinänsä. En ole missään muualla nähnyt vastaavaa. Kannattaa käydä katsomassa.

Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1832. Sen suunnitteli aikansa kuuluisin arkkitehti C. L. Engel. Uskelan kirkossa on tilaa noin tuhannelle henkilölle.

Kirkolle pääsee autolla ja kirkon vieressä on inva-paikka. Muistaakseni näin myös inva-WC:n kyltin.

Sairaalantie 5 Salo

MERITALON MUSEO (kesäkohde)

Meritalon museo sijaitsee Moision vanhassa puutalokaupunginosassa. Meritalo on entinen Joensuun kartanon väentupa, jonka vanhin osa on rakennettu 1840-luvun alussa. Rakennuksessa toimi Salon eli entisen Uskelan ensimmäinen kansakoulu vuosina 1873–1906.

Täällä pääsee katsomaan, miltä näytti 1900-luvun alun koulussa ja kuinka opettajaperhe asui koulun yhteydessä. Luokassa on esillä kiertokoulun ja kansakoulun kalusteita. Silloiseen koulumaailmaan kuuluivat erilaiset havaintovälineet, kuten karttapallo, helmitaulu, kasvisto, puinen karttakeppi ja opetustaulut. Opettajaperheen asunnossa on nähtävillä työhuone, kamari, keittiö ja sali.

Museo on avoinna kesäaikaan. Museo on huomioinut osittain saavutettavuuden.

Moisionkatu 18 Salo

MOISION KAUPUNGINOSA

Moision kaupunginosa oli alkujaan Joensuun kartanon viljely- ja niittymaita sekä Meritalon ja Pohjatalon kantatalojen aluetta.

Vuosisadan vaihteessa Moision alueelle perustettiin sahalaitoksia, kunnes 1910–20-luvuilta lähtien Inkerinkadun varrelta peltoalueille laajeten rakennettiin asuinrakennuksia. Moision pohjoisosa on säilynyt sittemmin pientalojen puutarhakaupunginosana, kun puolestaan Inkerinkadun ja Siltavoudinkadun väliset korttelit ovat 1960-luvulta lähtien muuttuneet kerrostalojen hallitsemaksi alueeksi.

HALIKON MUSEOSILTA

Halikon silta on ollut osa Turusta Viipuriin johtanutta historiallista Suurta Rantatietä. Ensimmäisen kerran silta on mainittu vuonna 1626, kun pitäjä sai sakot huonokuntoisen sillan takia. Suuressa Pohjan sodassa silta tuhottiin. Nykyinen puusilta on valmistunut vuonna 1866.

Valokuvissa silta on koristeltu kurpitsalyhdyin, sillä satuimme käymään paikalla Salon Kurpitsaviikkojen aikana.

Vanha silta on osa Halikon kirkonseutua, joka kuuluu Museoviraston luetteloimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kannattaa ehdottomasti käydä myös sillan läheisyydessä seisovan kirkon pihapiirissä. Pihapiiri on todella kaunis ja näkemisen arvoinen. Sitä paitsi sieltä on hulppeat näköalat.

Siltaa pitkin on helppo kulkea pyörätuolilla, mutta varsinkin mäki kirkolle on todella jyrkkä. Vaikka navigaattori näytti vain viiden minuutin kävelymatkaa, menimme kirkolle suosiolla autolla.

HALIKON KIRKKO

Halikon kirkko on kaunis, osittain keskiaikainen kivikirkko. Kirkon pihapiiri on todella ihastuttava monine yksityiskohtineen. 

Kirkko sijaitsee korkealla mäellä ja pihalta on upeat näköalat alas laaksoon. Mieheni kanssa tulimme siihen tulokseen, että tämä Halikon kirkon pihapiiri taitaa olla kaunein näkemämme kirkkopiha.

Emme löytäneet kulkureittiä autolla kirkon pihaan. Jostakin sinne toki täytyy huoltoreitti olla. Pysäköimme seurakuntatalon pihalle, josta oli helppo pyörätuolilla mennä portista kirkon pihamaalle. Ulkorakennuksessa on inva-WC.

Kirkkorinne 1 Halikko 

WIURILAN KARTANO

Armfeltin perheen vuodesta 1787 lähtien omistama Wiurila on yksi Suomen tärkeimmistä kartanoista ja näyttävimmistä kulttuuriympäristöistä. Wiurila tarjoaa ruokaa, yöpymisiä, kokouksia, juhlia, taidenäyttelyitä ja golfia kesäaikaan sekä museovierailuja.

C.L. Engelin suunnittelemassa talousrakennuksessa sijaitsevat Wiurilan kartanon koti- ja hevosvaunumuseot, joissa pääsee tutustumaan Armfeltien perheen kartanoelämään. Kotimuseossa on esillä Wiurilassa käytössä ollutta esineistöä 1800-luvulta lähtien. Näyttelyssä on pukuja, asusteita, huonekaluja, astioita, leluja, työvälineitä, kuvia sekä tietoa kartanossa asuneista henkilöistä ja suvuista. Hevosvaunumuseosta löytyy seudun kartanoiden ajopelejä aina 1700-luvulta alkaen. Kokoelmassa on vaunuja ja rekiä pienistä ponirattaista suuriin valjakkovaunuihin. Museossa on myös kartanon vanha paja ja puuverstas pienoiskoossa.

Museot ovat avoinna kesäisin, sisäänpääsymaksu.

Wiurilan kartanoravintola palvelee golfkauden aikana. Sisäpihalla sijaitsee pieni hotelli. Kesäkaudella talouskeskuksessa ja sen ympäristössä on esillä laaja nykytaiteen näyttelykokonaisuus, Wiurilan kesä. Ruusutarhassa kukkivat ruusut ja tarhan vieressä laiduntavat Stall Wiurilan hevoset.

Viurilantie 126 Halikko

RIKALANMÄKI & RAVINTOLA RIKALAN KROUVI

Rikalanmäki sijaitsee kauniissa perinnemaisemassa Halikossa. Rikalanmäki on yksi maamme merkittävimmistä muinaisjäännöskohteista. Aluetta kiertää opastauluin kyltitetty museopolku. Polulle on vapaa pääsy.

Rikalanmäeltä löytyy tunnelmallinen kahvila-ravintola Rikalan Krouvi. Ravintolassa on tarjolla myös kohtuuhintainen lounas. Sen haluan ehdottomasti testata seuraavalla reissullamme.

Rikalantie 74 Halikko