ONNISTUNUT TALVETUS

Minulla ei ole montaa lajia, joita talvetan ruukuissa: ulkomuratti, puksipuu ja viiruhelpi. Kirjoitin tähän itselleni ylös miten olen nämä talvettanut, jotta ei tarvitse joka syksy miettiä. Tämä innostaa kokeilemaan myös uusia lajeja.

ULKOMURATTI

Oi-joi, näille murateille tulee ikää tänä kesänä jo kymmenen vuotta!

Yleensä olen syksyllä leikannut pisimmät versot maljakkoon ja ne ovat juurtuneet kesään mennessä hyvin. Nyt luin netistä, ettei syksyllä pitäisi leikata, koska leikkaaminen kiihdyttää kasvua. No, niin olen kuitenkin tehnyt ja muratit ovat hyvin talvehtineet. Olen kokenut helpommaksi talvettaa kompakteja kasveja kuin joka suuntaan rönsyileviä. Keväällä ne kuitenkin lähtevät villiin kasvuun.

Ennen pakkasten tuloa olen nostanut muratit putiikin puolelle, jossa lämpötila on jonkin verran alhaisempi kuin asuintiloissa. Vettä olen antanut lirauksen viikossa tai kahdessa. Olen aina ollut epävarma tarvittavan veden määrästä, joten pyysin tarkat ohjeet tekoälyltä. Ja sieltähän tuli.

Muistilista kasteluun talvikaudella, kun kasvit ovat huoneilmaa viileämmässä (n. 5–15 °C) ja ilmankosteus on lähellä normaalia asuintilaa (~30–50 %), valoisassa paikassa, mutta poissa suorasta auringonpaahteesta:

🌿Ulkomuratti ja puksipuu
1. Kastele huoneenlämpöisellä vedellä noin 3 viikon välein. 

    Tarkista mullan kosteus sormella – jos pinta on kuiva 1–2 cm syvyydeltä, voi kastella.
2. Kastelumäärät (per kerta)
    Pieni ruukku (⌀12–15 cm): 0,5–1 dl vettä
    Keskikokoinen ruukku (⌀16–20 cm): 1–1,5 dl vettä
    Suuri ruukku (⌀21+ cm): 2–3 dl vettä
    Vesi saa kostuttaa mullan kauttaaltaan, mutta ei jäädä seisomaan ruukun pohjalle.

Muistamisen helpottamiseksi taidan ensi talvena kastella joka kuukauden alussa tuon maksimimäärän. Se kuulostaa aika loogiselta tähänastisen kokemukseni perusteella.  

Keväällä olen nostanut ruukut ulos vasta sitten, kun yöpakkaset ovat loppuneet. Liian kylmässä lehdet ovat saaneet punertavan värin.

PUKSIPUU

Puksipuut olen talvettanut melkein samalla reseptillä kuin muratitkin, mutta onnistuminen ei ole aina ollut yhtä menestyksellistä. Puksit ovat kuivahtaneet enemmän tai vähemmän enkä ole täydellistä kastelua oppinut. Tekoäly sanoi, että puksipuu pitää kevyesti kosteasta maasta, mutta ei tykkää seisovasta vedestä – varmista hyvä salaojitus. Tarkat määrät ovat yllä.

Erona muratteihin on ollut ainoastaan se, että puksit olen muotoillut vasta keväällä ennen ulos nostamista. 

VIIRUHELPI

Kuva on otettu marraskuussa 2024.

Toinen kerta toden sanoi. Ensimmäisen kerran talvetin viiruhelvet terassilla peitettyinä, mutta se meni pieleen. 

Nyt talvetin viiruhelvet ruukuissaan kumolleen käännettyinä. Tulos oli oikein hyvä, vaikka en tehnyt kaikkea oikeaoppisesti ja talvikin oli haasteellinen. 

Koska en voinut raahata painavia ruukkuja kauas, kaadoin ne kyljelleen talon länsiseinustalle. Talon seinusta ei kuulemma ole paras paikka, koska lunta sataa sinne vähän ja keväällä lumi sulaa aikaisin pois. Auringon lämmössä kasvuun lähteneet nuoret versot voivat olla alttiita kuivuudelle, yöpakkasille ja takatalvelle. Aina ei kuitenkaan voi valita. 

Oikeaoppisestihan ruukut talvetetaan kumollaan siten, että ne saavat mahdollisimman hyvän lumipeitteen suojakseen. Lumipeitteen (ja muiden peitteiden) puutteesta huolimatta kasvini pelastuivat ilmeisesti kuivuuden ansiosta. Pakkanen ja märkyys ovat kuulemma pahin yhdistelmä. Märkä multa jäätyy jääkimpaleeksi ja tuhoaa juuret. Sen sijaan kuiva multa on ilmavaa, joka suojaa kovaltakin pakkaselta.

Ruukkujen kosteudesta en tiennyt mitään, mutta ilmeisesti olivat riittävän kuivia. Syksyllä täytyy siis muistaa se, että lakastunut kasvi ei haihduta ja kaikki kosteus jää multaan, kun se ei edes haihdu kosteassa syysilmassa. Ruukut täytyy kääntää kumolleen ajoissa ennen pysyviä pakkasia, jotta ylimääräinen vesi valuu pois. Jos taas ruukut kääntää liian aikaisin, kasvuaan jatkava kasvi voi kasvaa kieroon tai nääntyä kuivuuteen.

Keväällä nostin ruukut pystyyn, kun huomasin ensimmäiset vihreät versot. Varauduin kuitenkin levittämään harsot päälle, jos vielä tulisi kovia pakkasia. Pienistä pakkasista eivät säikähtäneet niin kuin eivät maassa kasvavat sisaruksensakaan. Ruukut olisi voinut nostaa jo aikaisemminkin, heti kun ruukku on sulanut irti maasta. Tärkeintä on, että kasvaville versoille riittää vettä. Luonnollista kevätkosteuttahan ruukussa ei talven jäljiltä ole.

Tällä ohjeella voi ruukuissa talvettaa muitakin perennoja ja vaikkapa monivuotisia yrttejä.  Lisää tästä aiheesta voit lukea blogista nimeltä Auringontähti.

KUUSI / MUUT HAVUT

Istutin kuusen taimen terassin syysasetelmaan. Keväällä huomasin sen olevan aivan moitteeton. Kuusen juurella olevia callunoita oli ilmeisesti kasteltu riittävän vähän, niin kuusi pysyi kuivana koko talven. Kuulemma havuja voi yleensäkin talvettaa pystyasennossa esimerkiksi kylmässä kasvihuoneessa. Kuivuus on tärkein pointti. Kastelu pitää lopettaa viikkoja ennen pakkasten tuloa.

MUITA MAHDOLLISIA PERENNOJA

Innostuin hyvin talvehtineista viiruhelvistä niin, että kysyin tekoälyltä, mitä muita perennoja voisi ruukkuihin istuttaa. Valitsin niistä itseäni kiinnostavimmat ja muokkasin listaa. Tietoja en tarkistanut, joten listalla saattaa olla virheitä. 

Ajattelin kokeilla sellaista istutusryhmää, että istutan eri lajit erikorkuisiin ruukkuihin ja yhdistän ne sitten kokonaisuudeksi. Itselleni valitsemani kasvit merkitsin lihavoidulla tekstillä.

☀️ Aurinkoon (Eteläterassille ja Kanalan terassille)

Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) 

Kivikkokataja (Juniperus communis) – 30–50 cm, sinivihreät neulaset, kestävä ja helposti hoidettava

Viiruhelpi

Hopeahärkki (Cerastium tomentosum) – hopeinen lehdistö, valkoiset kukat, matala.
Kultatyräkki (Euphorbia polychroma) – keväällä kirkkaan keltaiset kukinnot, kaunis lehdistö.

Patjarikko (Saxifraga arendsii) – vaaleanpunainen, valkoinen 10–20 cm 

Siperianmaksaruoho (Sedum hybridum) – keltainen 20–30 cm, todella kestävä, mehevät lehdet

Törmäkukka (Scabiosa caucasica) – sininen/lila 40–60 cm, pitkä kukinta-aika, houkuttelee perhosia

Sitruunamelissakin varmaan talvehtisi ruukuissa.

🌤️ Puolivarjoon (Keittiön terassille)

Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) 

Viiruhelpi

Kurjenpolvet (Geranium) – kestäviä, kukkivat pitkään, monet lajit matalia ja reheviä.
Kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) – sinikukkainen, maanpeittävä, viihtyy puolivarjossa.
Tähtiputket (Astrantia) – kevyet, koristeelliset kukinnot ja kestävät hyvin kesän ruukussa.
Loistosalvia (Salvia nemorosa) – violetinsininen 30–50 cm, kukkii pitkään, houkuttelee pölyttäjiä
Keijunkukka (Heuchera) – monivärisiä lehtiä 20–40 cm, kaunis lehdistö ympäri vuoden

🌥️ Varjoon ja puolivarjoon (Pohjoisterassille)

Hosta (Kuunlilja) – lila kukinta, koristeelliset lehdet 30–70 cm
Kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) – sininen 10–20 cm, maanpeittävä
Rönsyakankaali (Ajuga reptans) – sininen, purppura 10–15 cm
Varjoyrtti (Pachysandra terminalis) – valkoinen, maanpeittävä 15–20 cm 
Tiarellat (Tiarella cordifolia) – vaalea kukinta, koristeelliset lehdet 20–30 cm, hyvä lehtiväri
Sininata (Festuca glauca) – noin 30 cm, sininata viihtyy parhaiten auringossa, se pärjää myös varjossa ja puolivarjossa, mutta kasvaa hitaasti. Se lisää rakennetta ja tekstuuria istutukseen.