maanantai 21. maaliskuuta 2022

HUONEKASVIT VESIVILJELYSSÄ

Juttu sisältää linkin Kukka & Kaalin putiikkiin.

Näppituntumani mukaan huonekasvien mullattoman viljelyn suosio on ilahduttavasti kasvanut. Se ei olekaan ihme, sillä vesiviljelyllä on monia etuja:

  • Kasvit saavat aina juuri sen määrän vettä kuin tarvitsevat – kastelu on tosi helppoa.
  • Kastelun tarve harvenee, joten parin viikon loman ajaksi ei tarvitse hankkia kukkien kastelijaa.
  • Homeitiöt huoneessa vähenevät. Erittäin hyvä allergikon kotiin.
  • Ötökät ja kasvitaudit vähenevät.
  • Ei mullanvaihtoa.
  • Sopii hyvin kissatalouksiin, jossa kissat levittelevät multaa.

Ylipäätään tapa on helppo ja huoleton.

Ylipäätään tapa on helppo ja huoleton. Itse en vaihtaisi multaan eivätkä varmaan huonekasvinikaan, jos niiltä kysyttäisiin.


On monia eri tapoja kasvattaa huonekasveja ilman multaa, vesiviljelyssä. Esittelen tässä mielestäni kaikkein helpoimman tavan: puolihydroviljelyn.

Hydron ja puolihydron välillä ei ole muuta eroa kuin se, että hydrossa kaikki multa pestään kädenlämpöisellä vedellä kasvin juurten ympäriltä tarkasti pois tai käytetään mullattomasti juurrutettuja pistokkaita. Puolihydrossa enimmät mullat karistellaan tai huuhdotaan pois, mutta sen suhteen ollaan suurpiirteisiä. Hoidossa ei ole mitään eroa.

Olen harrastanut (puoli)hydroviljelyä jo vuosia. Ensimmäiset kasvini siirsin vesiviljelyyn opiskeluaikoinani 1980-luvulla. Jännitti pestä multia pois suurista, opiskelijabudjettiini huomattavan loven tuoneista huonekasveista. Ei siinä kuinkaan käynyt. Hyvin ne lähtivät kasvamaan. Niin lähtivät nekin kolmisenkymmentä kasvia, jotka ostin tänne uuteen kotiin muutettuamme. Siirsin kaupasta ostetut kookkaat huonekasvit yhdellä rysäyksellä vesiviljelyyn.


Tarvikkeet:

  • Kasvi tai juurrutettu pistokas
  • Vedenpitävä, tasapohjainen ruukku, esimerkiksi hillopurkki tai marjaämpäri
  • Vesitasomittari
  • Hydrosoraa
  • Haluttaessa pinnalle koristekiviä.

Jättipeikonlehti on valmis istutettavaksi.

Astiaa valitessa tärkeää on, että kasvi voidaan ympäröidä hydrosoralla.

Kasviksi voit valita melkein minkä tahansa huonekasvin, jopa kaktuksen. Itsellä on vesiviljelyssä laaja valikoima erilaisia kasveja, mutta piikkikruunu ja kannukasvi eivät minulla ole viihtyneet.

Astiaa valitessa tärkeää on, että kasvi voidaan ympäröidä hydrosoralla. Jos vedenpitävä ruukkusi ei miellytä silmääsi, voit kätkeä sen kauniin suojaruukun sisään. Älä käytä lasipurkkia, sillä sen läpi pääsevä valo saa aikaan levän kasvua.

Veden tason osoittava mittari on tärkeä, jotta osaat kastella oikean määrän. Vesitasomittareita on ollut vaikea löytää, mutta nyt niitä on saatavana Kukka & Kaalin putiikista.

Kannattaa huomata, että hydrosora on eri asia kuin lecasora (hapanta), vaikka näyttääkin samanlaiselta.


Mullan poistaminen:

Karistele enimmät mullat kasvin juurten ympäriltä ja huuhtele loput helposti irtoavat mullat kädenlämpöisellä vedellä. 

Minulle riittää se, mikä irtoaa kevyesti ravistellen ja huuhtelulla.

Netissä näkee juttuja, joissa kerrotaan mullan pesun vieneen tuntitolkulla aikaa. Mieluummin jätän multaa juurien rakoihin kuin häiritsen kasvin juuristoa liikaa. Minulle riittää se, mikä irtoaa kevyesti ravistellen ja huuhtelulla. Eivät ammattilaisetkaan kuulemma poista kaikkea multaa. Ei tarvitse.  

Enimmät mullat voi huuhdella vadissa.

Istutus: 

Aseta mittari ruukun pohjaa vasten pystyyn ja lisää muutama sentti hydrosoraa pohjalle. Ison kasvin alle kannattaa jättää 10–15 cm soraa, pienemmille muutamia senttejä. Laita kasvi ruukkuun samalle tasolle kuin ennenkin ja täytä ruukku hydrosoralla.

Kaada ruukkuun vettä ja katso, että mittarin merkkitikku alkaa nousta. Istutuksen yhteydessä vettä voi kaataa maksimiin asti, mutta jatkossa ei niin paljon. Optimialue on merkitty mittariin. Silloin tällöin mittari jää jumiin eikä ala nousta, vaikka kaataa vettä. Kevyesti mittaria kopauttamalla se toimii taas.

Lopuksi voit vielä vähän hienostella ja koristella pinnan kivillä. Lannoitetta ei tässä vaiheessa pidä laittaa, vaan vasta muutaman viikon kuluttua. Itse käytän pitkävaikutteisia rakeita.


Hoito:

Kastele huonekasveja mittarin mukaan.

Rahapuun mittari näyttää olevan piilossa.

Kastele huonekasveja mittarin mukaan. Kun mittari on alhaalla, voit vielä odottaa pari päivää ennen kuin kastelet. Jotkut juopot kuitenkin pitävät siitä, että ne kastellaan saman tien. Minun tosin täytyy tunnustaa, että kastelen huonekasvejani miten sattuu. Kastelen silloin kun muistan ja sen verran, että mittari menee optimialueelle.


Nyt onkin oikein suotuisa aika kokeilla uusia huonekasveja.

12 kommenttia:

  1. Vesiviljely on tulevaisuudessa kasvisten tuotannossakin tärkeä suuntaus,ei tauteja,ravinteet kulkeutuvat veden mukana kasviin, eikä tarvita vuoroviljelyä.Olet siis ollut edelläkävijänä jo kauan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit. Itse viljelen tomaatit ja kurkut hiekassa eli eräällä tavalla vesiviljelyssä, ilman multaa joka tapauksessa. Siitä tosin en ole paljoa huudellut. Olen niiden kasvatuksessa vielä aika aloittelija.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus. Minulla on kaikki kasvini altakasteluruukuissa muutama ainoastaan on isossa saviruukussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! 😊 Minunkin huonekasvini olivat altakasteluruukuissa ennen vesiviljelyä. Kyllähän sekin helpottaa kastelua.

      Poista
  3. Luin vesiviljelystä blogistasi joskus vuosia aiemmin ja jo silloin ajattelin, että pitäisi testata tuota joskus. Mulla on vielä huonekasvien keväthuolto tekemättä, joten ehkäpä vihdoin siirrän jonkun kasvin vesiviljelyyn huollon yhteydessä. En ole pitkään aikaan ehtinyt pyöriä blogimaailmassa, olipa ihana kuulla että sinulla on oma putiikki. Käynkin heti kurkistamassa sinne. Ihanaa kevään jatkoa sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa! 😊 Minullakin oli viime syksynä sellainen kausi, että aika vähän tuli kirjoiteltua mitään. Nyt olen taas innostunut. Aika vain ei tahdo riittää kaikkeen, kun on putiikissa monenlaista hommaa. Lämpimästi tervetuloa sinne!

      Kannattaa kyllä ehdottomasti kokeilla vesiviljelyä vaikkapa pienimuotoisesti. Ei siinä paljoa menetä, jos kokeilee. 😊

      Poista
  4. Tämä oli kiinnostavaa. Kasvisi näyttävät kauniilta ja hyvinvoivilta, joten näyttää systeemi toimivan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvin se toimii, mutta joskus niitäkin pitää muistaa kastella. 😊 Itse unohdin limoviikunan viikkokausiksi ilman vettä sillä seurauksella, että se karisti vähän lehtiään. Ei kuollut, mutta vähän rumahan siitä tuli. Mutta jos nyt edes parin viikon välein muistaa vilkaista mittareita, niin ei ole mitään huolta. 😊

      Poista
  5. Hei! Vesiviljely kiinnostaisi kovasti ja oli kiva törmätä blogiisi. Luin monia juttuja vesiviljelystä ja monessa ohjeessa kasvi istutetaan reiälliseen ruukkuun joka laitetaan vettä pitävään suojaruukkuun. Ymmärsinkö oikein, että olet laittanut kasvin ihan vain yhteen ruukkuun, jonka olet täyttänyt soralla ja kaatanut vettä pohjalle? Tämä sinun tapa kuulostaisi kaikista helpoimmalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla, että vesiviljely kiinnostaa sinua. Minä olen niin laiska huonekasvien hoitaja, että käytän vain tätä kaikista helpointa tapaa. 😊 En vielä tähän päivään mennessä ole edes keksinyt syytä, miksi alkaisin tehdä toisin. Olen saanut ohjeeni ammattilaisilta ja ne todellakin toimivat.

      Itse en käytä reikäruukkuja, koska käytän ainoastaan pitkävaikutteisia lannoiterakeita, jolloin huuhtelun tarvetta ei ole. Jos käyttäisin nestemäisiä lannoitteita, ruukkuja pitäisi huuhdella usein. Miten ihmeessä veisin suuret kasvit ja todella painavat ruukut huuhdeltaviksi?

      Verkkokauppani sivuille olen kirjoittanut paljon ruukuista ja muistakin vesiviljelyyn liittyvistä asioista. Suosittelen tutustumaan. Siellä on lyhyttä ja pidempää tekstiä. Olen tilannut Saksasta soraa, mittareita ja lannoitteita, mutta ne eivät ole vielä saapuneet. Toivottavasti saan ne pian verkkokauppani sivuille. Menestystä sinulle vesiviljelyyn!

      https://www.kukkaetkaali.fi/i/ruukut

      https://www.kukkaetkaali.fi/i/tietoa-puoli-hydrosta

      Poista
  6. Hei, olen ymmärtänyt että hydroviljelyn ja semihydron (oletan että tässä puhuttu puolihydro on sama asia kuin semihydro?) ero on se että hydroviljelyssä vesi kierrätetään aktiivisesti jolloin se on hapekasta, semihydro on passiivihydroviljelyä eli vesi ei kierrä. Tuosta juuriin jäävän mullan määrästä määrittelevänä asiana en ole kuullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hydroviljely eli vesiviljely on yleisnimitys kaikille viljelytavoille, joissa kasvit kasvavat ilman multaa. Se voi olla aktiivista, jolloin vettä kierrätetään tai passiivista, kuten puolihydrossa tai semihydrossa.

      Käsittääkseni semihydro voi olla melko samankaltaista kuin puolihydrokin, mutta olen halunnut pitäytyä jo vuosikymmenet käyttämässäni nimityksessä. Sen ainakin tunnen hyvin, kun taas semihydroryhmiä en aktiivisesti seuraa. Minusta tuntuu, että siihen semihydroon liittyy paljon kaikenlaista vaikeaa.

      Puolihydrossa sana ”puoli” tarkoittaa nimenomaan mullan määrää juurilla. Puolihydrossa multa pestään tai karistellaan vain suurin piirtein pois. Siitä ei pestä liottamalla tai tarkasti harjaamalla, vaan multaa saa jäädä. Siitä ei katsota olevan haittaa. Aikoinaan Viherlandiassa minulle kerrottiin, että ammattilaiset käyttävät juuri tuota tapaa. Ei heillä ole aikaa puhdistaa juuria tarkasti ja Suomessa on vähän myytävänä valmiiksi vesiviljelyyn tarkoitettuja kasveja. Esimerkiksi Saksassahan niitä on hyvin runsaasti. Jos taas istutetaan valmiiksi vesiviljelyyn tarkoitettu kasvi, sen voi sanoa olevan hydroviljelyssä tai passiivihydrossa.

      Tosi kiva kuulla, että olet kiinnostunut hydroviljelyn tavoista. 😊 Suosittelen tätä viljelytapaa lämpimästi!

      Poista