keskiviikko 30. huhtikuuta 2025

NYT

Kevät saa minut miettimään aikaa ja varsinkin sen kulumista. On niin vaikea käsittää, ettei kevään liepeestä saa kiinni. Kevät vain rientää eteenpäin ja minä yritän pyristellä mukana. Ehdinkö kaiken tarvittavan? Jos nyt myöhästyn jakopalojen istutuksissa ja helteet ehtivät tulla, joudun odottamaan syksyyn tai pahimmassa tapauksessa seuraavaan kevääseen.

Päätän paneutua eri kulttuurien aikakäsityksiin vähän tarkemmin. Oivallan, että puutarhassa aika ei kulu – se elää. Puutarhassa ajan mittarina ei ole kello, vaan kasvu. Tosiaankin, niin monesti ihmettelen miten sembramänty voi olla jo noin iso, vastahan minä sen istutin. Taisi olla yksitoista vuotta sitten. Jos aika onkin kulunut, ei se ainakaan hukkaan ole mennyt. Kun alan miettiä, löydän puutarhastamme paljon esimerkkejä, miten aika on elänyt ja ”varastoitunut” kasveihin. Aika ei ole juossut pois, vaan se on juurtunut. Jaettavaa riittää. Pensaat ovat runsastuneet, polut käyneet kapeiksi.

Aika on "varastoitunut" minuunkin muistoina, kokemuksina ja oppimisena. En olekaan enää se sama puutarhuri kuin tätä tai edellistä puutarhaamme aloittaessani. Kuljeskellessani puutarhassa monet kasvit, kivet ja näkymät aktivoivat muistojeni varastoja. Muistojeni aarrearkkuun ovat kerrostuneet tarinat ystäviltä saaduista kasveista, erilaiset vinkit ja opit – myös ne epäonnistumisten kautta kertyneet – sekä monet muistot erilaisista tunteista, ihmisistä ja ylipäätään eletystä elämästä. 


Sitä paitsi puutarhassa aika on syklinen: tulee uusi kevät ja istutusaika, uusi kesä ja kasvu, uusi syksy ja sadonkorjuu, ja talven levon jälkeen kaikki alkaa taas alusta. Kaikki tapahtuu omalla ajallaan. Aika tuntuu palaavan ja toistuvan, ei sittenkään katoavan. Ja vaikka aika minun omalla kohdallani ei puutarhassa toistuisikaan, sillä ei ole enää siinä kohtaa väliä. Linnut laulavat aivan samalla tavoin kuin lapsuudessakin. Niin kauan kuin niiden aika on.


Länsimaalaisena olen sisäistänyt lineaarisen aikakäsityksen, jossa korostetaan tehokkuutta, aikatauluja ja suunnitelmallisuutta. Nautin To Do -listoista ja puutarhassa valmiiksi saaduista projekteista. Eikä siinä mitään pahaa olekaan kunhan ei stressaannu laatimistaan suunnitelmista, vaan joustaa tilanteen mukaan. Kunhan osaa nauttia siitä vähäisestäkin, jonka on saanut aikaan, vaikka työ olisi jäänyt kesken.

Kulttuurissamme painopiste on usein tulevaisuuden suunnittelussa, eikä nykyhetkessä ja luonnon rytmissä. Näinkin voi aivan hyvin olla, sillä eteenpäin elävän mieli. Unelmat ovat arjen mausteita. Paha puoli tässä ajattelussa vain on kiire, joka tuntuu olevan monen länsimaisen kintereillä. Kiire on minullekin hyvin tuttu tunne ainakin tietystä elämänvaiheesta, vaikka nykyisin kiireen tuntua koen hyvin harvoin.

Onneksi minulla on puutarha. Se saa usein minut flow-tilaan, jossa ajantaju katoaa. Tehokkuus, aikataulut ja suunnitelmat unohtuvat. Keskittyminen meneillä olevan puuhaan kaikki aistit avoimina saa tunnetusti ajan hidastumaan tai jopa tunteen siitä, että aikaa on rajattomasti. Kiire loppuu. Mieli rauhoittuu.


Oivallettuani, että puutarhassa aika aivan kuin ”varastoituu” kasveihin ja minuun itseenikin, katson puutarhaani eri silmin. Tietenkin saan iloita unelmieni täyttymisestä ja jokaisesta viivasta To Do -listallani, mutta aivan yhtä hyvin voin vetää viivan ensi keväänä ja olla onnellinen siitä mitä minulla on jo nyt. Aika tekee kuitenkin tehtävänsä: kirsikkapuut vahvistuvat ja kukkivat entistä runsaampina.


Kuljeskelen puutarhassa. Pysähtelen. Istuskelen. Kuuntelen. Tunnen. Katselen. Aika hidastuu. Kiitollisuus täyttää mielen. Vaikka vuosien kokemuksesta tiedän, että tulossa on pursuilevaa vihreyttä ja kukkien loistoa, tämä kaikki riittää minulle nyt: vielä paljolti ruskea maa, hento vihreys, pullistuvat silmut, oikutteleva sää, jolloin ohuella takilla ei tarkene ja paksu on liikaa.

TO DO 2025 –

Tästä näet mitä kaikkea kivaa meillä tapahtuu tänä kesänä - tai ehkä ensi kesänä tai sitä seuraavana...

ALKUKULMA


Siisti ruskettunut kataja.

Istuta rungollinen marja-aronia 'Hugin' kunnon kohopenkkiin sekä
sen eteen 2 matalaa, heleänvihreää 'Little Giant' -pallotuijaa.
Lisää ryhmään kuunliljaa ja 
tädykettä.
Lisää vielä heinää (koristekastikka) sinne tänne tuomaan keveyttä ja väriä. 

Tyhjään koloon kuunlilja

Jaa iiriksiä.

AMERIIKKA (ETELÄ)


Portin pieleen tarvitaan yksi vaaleanpunainen pioni 'Do Tell'. Nyt siinä on kaksi ’My Lovea’ ja yksi ’Gillbert Barthelot’.

Sen vieressä olevaan pieneen ryhmään tarvitaan yksi vaaleanpunainen pioni 'Petticoat Flounce'. Nyt siinä on yksi ’My Love’ ja yksi ’Gillbert Barthelot’.

Sen vieressä, pajun edessä oleva kolmen pionin penkki on valmis.

Isoon pioniryhmään tarvitaan yksi pioni 'Karl Rosenfield' lisää valkoisen ja 'Gillbert Barthelotin' väliin.

Kata pionien katveet hiekalla / hakkeella.

Polun reunaan, poistettujen jättipoimulehtien tilalle 3 kpl 'Barbara Mitchel' -päivänliljoja. 

Syysleimu polun reunaan päivänliljojen väliin.

Levennä polku.

Yksi 'Globosa' -tuija vielä tarvitaan kahden entisen pallon seuraan, niin tulisi kolmen ryhmä.

Kaada huonokuntoinen paju. Istuta sen tilalle verikurjenpolvien kohdalle vaikkapa pihlaja.
 

AMERIIKAN SYYSPENKKI


Tien reunaan syksyn perennoja: sinertävää asteria ja pinkkiä asteria sekä valkoista koreakärsämöä.

Siirrä neilikat reunaan.

Syksyllä:

Sinisiä sinililjoja 

Kevättähtiä

Krookuksia

Tulppaaneja

AMERIIKKA (POHJOIS) / LÄNSIREUNA


Istuta pioni 'Karl Rosenfield'.

Kata pionien katveet hiekalla / hakkeella.

Siirrä neilikat pionien edestä Syyspenkin reunaan.

AVARUUS


Lannoita hortensiat rodo- tai havulannoitteella.

Siisti ruskettunut sokeritoppakuusi.

Pikkutalvio puun juurelle

Syksyllä:

Sinisiä sinililjoja sokeritoppakuusen pohjois- ja itäpuolelle.

BETONIPYSTIT


Istuta tuija 'Holmstrup', jos löytyy. Kylvä juurelle jotain matalaa.
TAI
Istuta jättipoimulehteä ja viiruhelpiä.

Korjaa ruukun jalka.

ETELÄMERI


Siirrä maksaruoho 'Purple Emperor' vaaleanpunaisen loistosalvian viereen.

Istuta lilat ja vaaleanpunaiset loistosalviat epäsymmetrisesti kolmioiksi ohotanmarunan viereen, niin tulos ei ole liian suora. Loistosalvioita varten kasvualustasta pitää tehdä vähän multavampi.

Jaa lilaa loistosalviaa yläosaan.

Merkkaa pinkit ketoneilikat kukinnan aikaan ja levitä niitä.

Täytä aukkopaikat jakopaloilla.

ETELÄREUNA


Leikkaa katajan kuivat oksat.

ETELÄRINNE

Kata loput pensaat hakkeella.

Kata pionit hakkeella.

Jaa kurjenpolvea ruusujen alle.

Jaa 'Yelloww Tail' -iirikset.

Siirrä mustaherukat muualle. Istuta niiden tilalle koristepensaat.

ETELÄTERASSI


Vie muutama viiruhelpi Kanalan terassille.

Istuta ruukkuihin:
Jättipoimulehti

Kataja

GRÖNLANTI


Istuta hävinneen 'Rozannen' tilalle uusi tai jotakin.

Levennä polku.

Syksyllä:

Sinisiä kevättähtiä kaikkialle grönlanninhanhikkien sekaan

HEVOSKASTANJAN KATVE / LUOTEISKULMA


Ok

HYVÄN YÖN PENKKI


Syksyllä:

Kestäviä tulppaaneja

HÄÄPUKUPENKKI


Pionit ok. Kata pionien katveet hiekalla / hakkeella.

Leikkaa kuusten alaoksia kevättalvella.

Kaukasianmaksaruoho pitää vaihtaa sinileimuun. Jaa.

Jaa valkoinen 'Ariane' sekä osta vaaleanpunainen ‘Ho­me Fi­res’.

Jaloängelmä pioniryhmän keskelle, esim. 'Splendide' tai joku muu vaaleanpunainen, ei kuitenkaan liian korkea

Syksyllä:
Vieläkö? Istuta tulppaaneja entisten sekaan ja ihan kanatarhan eteen sekä iiristen väleihin. Darwin-tulppaani ’Mystic van Eijk’ ja vaaleanpunainen tulppaani ’Lady van Eijk’

JAPANI


Levennä polku.

Syksyllä:

KAARIPORTTI


Kiinnitä 'New Dawn' tukeen.

Syksyllä:

KAIVO


Kirsikkapuun kohtalo?

Ruukkuun jotakin?

KANATARHA


Madalla altaan taustalevy.

Korjaa kanatarhan kulkusilta.

Kiinnitä viiniköynnös verkkoon.

Lisää haketta ja hiekkaa.

Levennä polku.

Syksyllä:

Vieläkö? Istuta tulppaaneja ihan kanatarhan eteen: aniliini Darwin-tulppaani ’Van Eijk’ ja vaaleanpunainen tulppaani ’Pink Impression’ ja vaaleanoranssi Darwin 'Daydream'.

Istuta tulppaaneja entisten sekaan ja iiristen väleihin.

KEITTIÖN KULMA


Orvokkia sinkkisoikkoon

Kaarra polkua alkuosasta.

Kuunliljoja Älypenkkiin.

Syksyllä:

KESÄKEITTIÖ


Voisin vielä asentaa rajauksen.

Syksyllä:

KIVEN KAINALO


Kevätkaihonkukkia varjoon?

Syksyllä:

KOMPOSTIALUE


Pallotuija 'Globosa' tuijien väliin itäpuolelle

KUUPUUTARHA


Istuta lisää mesimarjoja.

Syksyllä:

Istuta lisää tulppaaneja entisen sokeritoppakuusen alueelle: aniliini Darwin-tulppaani ’Van Eijk’ ja vaaleanpunainen tulppaani ’Pink Impression’ ja vaaleanoranssi Darwin 'Daydream'.

KÖYNNÖSIKKUNA


Ellei toinen kärhö hartaasta odottelusta huolimatta nouse, voisi istuttaa uuden. Toisaalta epäsymmetrisyys on kaunista ja kiinnostavaa. Ehkäpä lieriöksi leikattu tuija kehikon päädyssä riittää.

Vaihda iso jättipoimulehti pieneen.
 
Kata pionin katve hiekalla / hakkeella.

Syksyllä:

Istuta sinisiä kevättähtiä köynnösikkunan pohjoispuolelle.

Istuta sinisiä sinililjoja köynnösikkunan pohjoispuolelle.

LAARIT

Kylvä kehäkukat.

Kylvä tiibetinkoirankielet.


LAMPI


Kata loput vallilla olevat pensaat hakkeella

Lisää pioneja (9 kpl) vallin edustalle. Kuopat on jo valmistettu.

Kata pionien katveet hiekalla / hakkeella.

Kata päivänliljat.

Peitä suodatuskentän ilmastointiputket köydellä.

Istuta isoihin ruukkuihin viiruhelpiä ja jättipoimulehtiä.

Lisää vaaleansinisiä iiriksiä.

Konnantatarta lammen reunoille

Peittokurjenpolvea kirsikkapuiden juurelle

Loistotädykettä

Vuorenkilpeä

LASTENTARHA


Kylvä lemmikki?

Syksyllä:

LIIKENNEYMPYRÄ


Koristeomenapuu 'Aamurusko'

Istuta 'Barbara Mitchel' päivänliljat  2 kpl mustikoiden viereen.

Aniliini 'Neon' -pioni kolmen ryhmään yksinkertaisen valkoisen ja 'Do Tell' -pionin kanssa.

Istuta 3 kpl 'Do Tell' -pionia ryhmäksi 2 kpl 'Wladyslawa' -pionin kanssa ja lisää tarvittaessa 'Jan van Leeuwen'  

Kuunliljoja kuusen viereen

Jaloritarinkannuksia katajan eteen

Syysleimuja

Päivänliljat 'Joan Senior' 3 kpl katajan eteen/viereen


LUUMUTARHA


Iiristen rajoittaminen?

Syksyllä:

METSÄN REUNA


Istuta omenapuu

Syreenit ja tuijat näköesteeksi

Rohtokatajia

MIKAN PLANTAASI


Paikkaa tuija-aita.

Mitä länsipuolen etureunaan?

MUOTOPUUTARHA


Muotoile tuijat.

Vala laattojen välit.

Kaarra polkua kulmasta.

Kata pionien katveet hiekalla / hakkeella.

Kevätkaihonkukkia keskelle

Syksyllä:
Istuta kevättähtiä ja idänsinililjoja kuunliljojen väleihin.

MUSEO

Ok

MUURI


Lisää katetta ruusuille.

Levennä polku.

Kivikkokilkkaa voisi levittää kivien väleihin.

Kevätkaihonkukkia ruusujen ja kuusten alle

Karsi kuusten alaoksia kevättalvella.

Syksyllä:
Istuta kirjopikarililjojen luo narsisseja.

NIILAN KIRSIKKAPUUN KATVE


Kevätkaihonkukkia varjoon

Poista kirsikkapuun juurivesat keskikesällä, niin versokasvu ei ole yhtä voimakasta kuin jos poistat ne keväällä. Juhannukseen saakka versot irtoavat helposti repimällä.

Leikkaa alaoksa heinä-elokuussa.

Syksyllä:
Darwin-tulppaaneja

NIILAN MUSTIKKAMAA

Tarkkaile peltokortteita.

Täydennä ahomansikkaa tarvittaessa.

NURMIKKO


Muuta piuhan sijaintia.

Uudista idänpuoleinen yläkulma vaaleanpunavalkoisilla 'Candy  Stripes' -sammalleimuilla.

POHJOISTERASSI


Istuta ruukkuihin:

Kuunliljaa omasta maasta

Kevätkaihonkukkaa

Rönsyakankaalia

Varjoyrttiä

Muratit pitäisi uudistaa juurruttamalla versoja ensi vuotta varten.

Orvokit: vaaleansininen, valkoinen ja vaaleankeltainen.

Valkoinen verenpisara olisi ihana.

Poimi kukkia roikkumaan ja kuivumaan telineeseen.

Syksyllä:

Vaihda kausikukat.

PORTIN PIONIT


Iiristen seuraan loistotädyke

Rantatädykkeitä?


PUTIIKIN TERASSI

Viiruhelpi ruukkuun

Istuta ruukkuihin:
Jättipoimulehtiä

Hopeahärkkiä

Törmäkukkaa

Kausikukkia

Syksyllä:

Kausikukkia: callunoita ym.

RISTEYSALUE

Lisää väriä.

Loistosalvia hopeatopon paikalle.

Istuta hopeahärkki.


ROSELETTEN PENKKI


Korjaa polun pää.

RUUTU


Lisää haketta.

Laita merkit kulmiin.

Syksyllä:

Istuta Darwin-tulppaaneja

Pikkusipulikukkia

SIVUPOLKU


Levitä keväällä katteeksi kompostia! 

Jaa tuijaryhmän kuoppaan maatiaiskuunliljaa.

Jaa syysmaksaruohoa alemmas polun reunaan.

Siirrä sulkaneilikka ’Sweetness’ Syyspenkkiin.

Poista jättipoimulehdet yläosasta. Istuta tilalle syysmaksaruohoa.

Rusopunalatva 2 kpl

'Joan Senior' -päivänliljat x kpl

Vaaleanpunaiset päivänliljat, esimerkiksi ‘Elegant Candy’, ’Apres Moi’ tai ’Romantic Rose’ x kpl

Kun istutat perennoja puun tai ison pensaan alle, älä vahingoita niiden juuristoa metallilapiolla. Lisää 15–20 senttiä kuohkeaa multaa, johon taimet istutetaan. Älä leikkaa perennojen varsia syksyllä, vaan taita niiden jäännökset keväällä maan peitteeksi.


Syksyllä:
Krookuksia, kevättähtiä ja tulppaaneja syysleimujen väleihin ja polun toiselle puolelle jotain

Varjoyrttien väleihin kevättähteä?

SUIHKULÄHDE


Poista osa jalolupiineista.

Poista jättipoimulehdet.


Syksyllä:
Tulppaaneja pihlajan eteläpuoleiselle alueelle iiristen väleihin.

SYREENIRYHMÄ


Ok?

TABULA RASA


Leikkaa katajan kuivat oksat.

TALON KULMA

Valkoisen loistosalvian voisi siirtää tänne ja istuttaa sen tilalle tulikukan.

Kylvä arovuokkoja sinkkisoikkoon.

TUHKIMON PUUTARHA

Ok

Syksyllä:

Tulppaaneja myskimalvojen juurelle

VANHA POTAGER


Kata takareuna pahvilla ja hakkeella.

Tiilien rakosiin olen istuttanut grönlanninhanhikkia. Sitä voisi lisätä suoralle osuudelle.

Keskiympyrään katseenvangitsija ja ehkä kosmoskukkia ym. korkeaa.

Kylvä kukkia: siperianunikoita.

Suorista herukkarivin kulmatolpat.

Syksyllä:

Pikkusipulikukkia koivuangervojen juurelle

VANHOJEN TUTTAVIEN PENKKI

Poista jättipoimulehti.

Syksyllä:

VÄLITILA

Levennä polku.

Kulleroiden väliin loistotädykettä

Syksyllä:

sunnuntai 27. huhtikuuta 2025

ONNISTUNUT TALVETUS

Minulla ei ole montaa lajia, joita talvetan ruukuissa: ulkomuratti, puksipuu ja viiruhelpi. Kirjoitin tähän itselleni ylös miten olen nämä talvettanut, jotta ei tarvitse joka syksy miettiä. Tämä innostaa kokeilemaan myös uusia lajeja.



ULKOMURATTI

Oi-joi, näille murateille tulee ikää tänä kesänä jo kymmenen vuotta!

Yleensä olen syksyllä leikannut pisimmät versot maljakkoon ja ne ovat juurtuneet kesään mennessä hyvin. Nyt luin netistä, ettei syksyllä pitäisi leikata, koska leikkaaminen kiihdyttää kasvua. No, niin olen kuitenkin tehnyt ja muratit ovat hyvin talvehtineet. Olen kokenut helpommaksi talvettaa kompakteja kasveja kuin joka suuntaan rönsyileviä. Keväällä ne kuitenkin lähtevät villiin kasvuun.

Ennen pakkasten tuloa olen nostanut muratit putiikin puolelle, jossa lämpötila on jonkin verran alhaisempi kuin asuintiloissa. Vettä olen antanut lirauksen viikossa tai kahdessa. Olen aina ollut epävarma tarvittavan veden määrästä, joten pyysin tarkat ohjeet tekoälyltä. Ja sieltähän tuli.

Muistilista kasteluun talvikaudella, kun kasvit ovat huoneilmaa viileämmässä (n. 5–15 °C) ja ilmankosteus on lähellä normaalia asuintilaa (~30–50 %), valoisassa paikassa, mutta poissa suorasta auringonpaahteesta:

🌿Ulkomuratti ja puksipuu
1. Kastele huoneenlämpöisellä vedellä noin 3 viikon välein. 

    Tarkista mullan kosteus sormella – jos pinta on kuiva 1–2 cm syvyydeltä, voi kastella.
2. Kastelumäärät (per kerta)
    Pieni ruukku (⌀12–15 cm): 0,5–1 dl vettä
    Keskikokoinen ruukku (⌀16–20 cm): 1–1,5 dl vettä
    Suuri ruukku (⌀21+ cm): 2–3 dl vettä
    Vesi saa kostuttaa mullan kauttaaltaan, mutta ei jäädä seisomaan ruukun pohjalle.

Muistamisen helpottamiseksi taidan ensi talvena kastella joka kuukauden alussa tuon maksimimäärän. Se kuulostaa aika loogiselta tähänastisen kokemukseni perusteella.  

Keväällä olen nostanut ruukut ulos vasta sitten, kun yöpakkaset ovat loppuneet. Liian kylmässä lehdet ovat saaneet punertavan värin.


PUKSIPUU

Puksipuut olen talvettanut melkein samalla reseptillä kuin muratitkin, mutta onnistuminen ei ole aina ollut yhtä menestyksellistä. Puksit ovat kuivahtaneet enemmän tai vähemmän enkä ole täydellistä kastelua oppinut. Tekoäly sanoi, että puksipuu pitää kevyesti kosteasta maasta, mutta ei tykkää seisovasta vedestä – varmista hyvä salaojitus. Tarkat määrät ovat yllä.

Erona muratteihin on ollut ainoastaan se, että puksit olen muotoillut vasta keväällä ennen ulos nostamista. 


VIIRUHELPI

Kuva on otettu marraskuussa 2024.

Toinen kerta toden sanoi. Ensimmäisen kerran talvetin viiruhelvet terassilla peitettyinä, mutta se meni pieleen. 

Nyt talvetin viiruhelvet ruukuissaan kumolleen käännettyinä. Tulos oli oikein hyvä, vaikka en tehnyt kaikkea oikeaoppisesti ja talvikin oli haasteellinen. 

Koska en voinut raahata painavia ruukkuja kauas, kaadoin ne kyljelleen talon länsiseinustalle. Talon seinusta ei kuulemma ole paras paikka, koska lunta sataa sinne vähän ja keväällä lumi sulaa aikaisin pois. Auringon lämmössä kasvuun lähteneet nuoret versot voivat olla alttiita kuivuudelle, yöpakkasille ja takatalvelle. Aina ei kuitenkaan voi valita. 

Oikeaoppisestihan ruukut talvetetaan kumollaan siten, että ne saavat mahdollisimman hyvän lumipeitteen suojakseen. Lumipeitteen (ja muiden peitteiden) puutteesta huolimatta kasvini pelastuivat ilmeisesti kuivuuden ansiosta. Pakkanen ja märkyys ovat kuulemma pahin yhdistelmä. Märkä multa jäätyy jääkimpaleeksi ja tuhoaa juuret. Sen sijaan kuiva multa on ilmavaa, joka suojaa kovaltakin pakkaselta.

Ruukkujen kosteudesta en tiennyt mitään, mutta ilmeisesti olivat riittävän kuivia. Syksyllä täytyy siis muistaa se, että lakastunut kasvi ei haihduta ja kaikki kosteus jää multaan, kun se ei edes haihdu kosteassa syysilmassa. Ruukut täytyy kääntää kumolleen ajoissa ennen pysyviä pakkasia, jotta ylimääräinen vesi valuu pois. Jos taas ruukut kääntää liian aikaisin, kasvuaan jatkava kasvi voi kasvaa kieroon tai nääntyä kuivuuteen.

Keväällä nostin ruukut pystyyn, kun huomasin ensimmäiset vihreät versot. Varauduin kuitenkin levittämään harsot päälle, jos vielä tulisi kovia pakkasia. Pienistä pakkasista eivät säikähtäneet niin kuin eivät maassa kasvavat sisaruksensakaan. Ruukut olisi voinut nostaa jo aikaisemminkin, heti kun ruukku on sulanut irti maasta. Tärkeintä on, että kasvaville versoille riittää vettä. Luonnollista kevätkosteuttahan ruukussa ei talven jäljiltä ole.

Tällä ohjeella voi ruukuissa talvettaa muitakin perennoja ja vaikkapa monivuotisia yrttejä.  Lisää tästä aiheesta voit lukea blogista nimeltä Auringontähti.


KUUSI / MUUT HAVUT

Istutin kuusen taimen terassin syysasetelmaan. Keväällä huomasin sen olevan aivan moitteeton. Kuusen juurella olevia callunoita oli ilmeisesti kasteltu riittävän vähän, niin kuusi pysyi kuivana koko talven. Kuulemma havuja voi yleensäkin talvettaa pystyasennossa esimerkiksi kylmässä kasvihuoneessa. Kuivuus on tärkein pointti. Kastelu pitää lopettaa viikkoja ennen pakkasten tuloa.


MUITA MAHDOLLISIA PERENNOJA

Innostuin hyvin talvehtineista viiruhelvistä niin, että kysyin tekoälyltä, mitä muita perennoja voisi ruukkuihin istuttaa. Valitsin niistä itseäni kiinnostavimmat ja muokkasin listaa. Tietoja en tarkistanut, joten listalla saattaa olla virheitä. 


Ajattelin kokeilla sellaista istutusryhmää, että istutan eri lajit erikorkuisiin ruukkuihin ja yhdistän ne sitten kokonaisuudeksi. Itselleni valitsemani kasvit merkitsin lihavoidulla tekstillä.


☀️ Aurinkoon (Eteläterassille ja Kanalan terassille)

Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) 
Kivikkokataja (Juniperus communis) – 30–50 cm, sinivihreät neulaset, kestävä ja helposti hoidettava
Viiruhelpi
Hopeahärkki (Cerastium tomentosum) – hopeinen lehdistö, valkoiset kukat, matala.
Kultatyräkki (Euphorbia polychroma) – keväällä kirkkaan keltaiset kukinnot, kaunis lehdistö.
Patjarikko (Saxifraga arendsii) – vaaleanpunainen, valkoinen 10–20 cm 
Siperianmaksaruoho (Sedum hybridum) – keltainen 20–30 cm, todella kestävä, mehevät lehdet
Törmäkukka (Scabiosa caucasica) – sininen/lila 40–60 cm, pitkä kukinta-aika, houkuttelee perhosia

Sitruunamelissakin varmaan talvehtisi ruukuissa.

🌤️ Puolivarjoon (Keittiön terassille)

Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) 
Viiruhelpi
Kurjenpolvet (Geranium) – kestäviä, kukkivat pitkään, monet lajit matalia ja reheviä.
Kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) – sinikukkainen, maanpeittävä, viihtyy puolivarjossa.
Tähtiputket (Astrantia) – kevyet, koristeelliset kukinnot ja kestävät hyvin kesän ruukussa.
Loistosalvia (Salvia nemorosa) – violetinsininen 30–50 cm, kukkii pitkään, houkuttelee pölyttäjiä
Keijunkukka (Heuchera) – monivärisiä lehtiä 20–40 cm, kaunis lehdistö ympäri vuoden


🌥️ Varjoon ja puolivarjoon (Pohjoisterassille)

Hosta (Kuunlilja) – lila kukinta, koristeelliset lehdet 30–70 cm
Kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) – sininen 10–20 cm, maanpeittävä
Rönsyakankaali (Ajuga reptans) – sininen, purppura 10–15 cm
Varjoyrtti (Pachysandra terminalis) – valkoinen, maanpeittävä 15–20 cm 
Tiarellat (Tiarella cordifolia) – vaalea kukinta, koristeelliset lehdet 20–30 cm, hyvä lehtiväri
Sininata (Festuca glauca) – noin 30 cm, sininata viihtyy parhaiten auringossa, se pärjää myös varjossa ja puolivarjossa, mutta kasvaa hitaasti. Se lisää rakennetta ja tekstuuria istutukseen.