maanantai 18. syyskuuta 2017

NYT JÄNNITTÄÄ

Arvontaan ehtii vielä osallistua - tänään tai huomenna.
P.S. Arvonta on päättynyt. Ehkä ensi vuonna ehtii sitten taas.

Palkintona on Laura Ashleyn puutarhatarvikkeita.

Kun perustin blogini, lapset alkoivat miettiä paljonko voisin saada seuraajia. – Jos minulla ikimaailmassa on sata lukijaa, lupaan teille niin paljon jäätelöä kuin vain jaksatte syödä, heitin. – Saatte syödä niin paljon, että napa ritisee, kuten mummoystäväni sanoi minulle lapsena tarjotessaan syötävää, jatkoin.

Nyt tuo maaginen raja on ihan hilkulla. Jännittää, joudunko ostamaan jäätelöt jo blogini syntymäpäiväksi, joka on keskiviikkona. Jännittää myös kuka on tuo sadas lukija.

Olemme vähentäneet sokerin syöntiä niin, että jäätelö on perheessämme harvinaista herkkua. Lupaus on kuitenkin lupaus eikä toki yksi sokeripäivä maata kaada.

Jätimme sokerin melkein kokonaan pois lapsen korvaongelman vuoksi. Hänellä oli pitkäaikainen ja vaikea tulehdus, joka puolestaan aiheutti lisäpulmia korvassa. Koska sokeri on bakteereille hyvää ravintoa, päätimme jättää ne pikku ilkimykset ilman ruokaa.

Tähän asti homma on toiminut hyvin. Korvan leikannut lääkäri totesi, että yllättäen tulehdusta ei näkynyt. Jatkamme sokerittomalla linjalla, ettei tulehdus pääsisi uusiutumaan. On muuten taas leikkaus edessä. No, eihän se pelkästään sokerista johdu, mutta ei sokerin jättämisestä haittaakaan ole.

Valmiiksi lohkottujen hedelmien ja vihannesten menekki on taattu niin juhlissa kuin arkenakin.

Kaikkien maku on muuttunut niin, että makea maistuu paljon makeammalta kuin ennen. Esimerkiksi syntymäpäiville olemme löytäneet paljon uusia herkkuja entisten karkkien, keksien ja limppareiden sijaan. Lapset ovat yllätyksekseni pyytäneet, että pidetään seuraavallakin kerralla sokerittomat synttärit. On paljon kivempaa kun ei tule ällö olo.

Meillä onkin maaliskuun jälkeen syöty vesimelonia, dippivihanneksia ja hedelmiä ihan huikeita määriä. Mahtoi myyjää ihmetyttää kun kassahihnalla oli seitsemän vesimelonia - joka lapselle omansa ja lisäksi yksi salaattiin.

Limpparin sijaan laimennamme tuoremehua kivennäisvedellä. Kotitekoisen jäätelön makeutamme banaanilla tai taateleilla. Minä nautin kun tuulihattujen täytteenä on marjoja ja banaania. Omien pensaiden marjat pakastimme kokonaisina, niin maistuvat ilman sokeria.

Pidämme patonkikekkereitä, jolloin uunilämpimän kokojyväpatongin väliin laitetaan paljon täytteitä. Lapset pyöräyttävät smoothiet marjoista ja vihanneksista. Teemme usein salaatteja, joista nauttii koko perhe. Kun sokeriherkkuja ei kotona näy, niitä ei edes muista kaivata.

Gladiolus 'Green Star' Sinulle, lukijani!

Lopuksi asiasta ihan toiseen - ystävyyteen. Ystävyys on vastavuoroista. Minä pidän siitä, että blogiystävyyskin on sellaista. Minusta on hienoa kun tiedän millaiset ihmiset juttujani lukevat. On kiva tietää heidänkin kuulumisiaan. Tiedän monet nimeltä ja sekin on mukavaa. Toki lukijanani saa olla ihan anonyymistikin ilman mitään vastavuoroisuuden velvoitteita. Sekin lämmittää mieltäni, että tiedän ihmisten lukevan blogiani.

Hyvä lukijani, jos sinulla on oma blogi ja en ole vielä lukijasi, vinkkaa siitä minulle. Kaikkien blogeja en ehkä tiedä. Liityn mielelläni lukijaksesi. Pysyn sitten kärryillä sinunkin kuulumisistasi, vaikka itse en aina ehtisikään kommentoimaan enkä aina ihan kaikkia juttuja lukemaan.

Nanna, Tarja Parasta aikaa -blogista ja Blogit.fi:n lukijat, lämpimästi tervetuloa blogini lukijoiksi!
Toivottavasti viihdytte täällä :)

Palataan :)

14 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja kauniit kuvat. Kiva kun olet saanut jo runsaasti lukijoita, enkä yhtään ihmettele sitä; sinulla on niin kiva blogi. Meilläkin on sokeriton kausi meneillään, alkoi elokuun alussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukavasta palautteesta, Anneli! Tällä kertaa ei ollut ihan puutarha-asiaa, puhetta puutarhurin perheestä sentään ;) Olen tosi hämmästynyt lukijoiden runsaasta määrästä ja hirveän iloinen siitä. On niin kiva kun tulee paljon vuorovaikutusta eikä tarvitse pelkästään itselle kirjoitella.

      Yllättävän helppoa tuo sokerin jättäminen oli. On oikeastaan helpompi jättää sokeri kokonaan kuin vain vähentää sitä. Tsemppiä teille!

      Poista
  2. Herkullisen näköinen hedelmävati. Ja ihan totta, jos hedelmät ja vihannekset pilkkoo valmiiksi on menekki taattu. Toivotaan, että saat ostaa jäätelöt ihan pikapuoliin. :) Hyvää alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minna! Itsekin söisi enemmän hedelmiä ja vihanneksia kun niitä sattuisi löytymään jääkaapista valmiiksi kuorittuina :)

      Meiltä on sen verran matkaa kauppaan, että ostettiin jäätelöt jo jemmaan :) Lapset ovat kuin tulisilla hiilillä nyt ;) Katsotaan nyt, ehtivätkö happanemaan...

      Kiitos samoin, iloista viikkoa sinullekin!

      Poista
  3. En yhtään epäile, etteikö satanen pian ylity. Blogisi on niin mukava ja tänne lukijaksi tultuaan kyllä pysyy langoilla jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between, taas niin ihanan kannustavasta palautteesta! Kun laskee eri paikoista lukijamäärät yhteen, niin se on ihan tipalla :) Mutta eihän sitä koskaan tiedä :)

      Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!

      Poista
  4. Kaunis hedelmävati naposteltavaksi. Hyvä tuo sokeriton kausi, sokerii syyvvään liikoo, lapset etenkin. Siulla on mukava bogi, uskon jotta piäset lunastammaan luppaustas pikapuolin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, liikaa sokeria tulee niin huomaamatta. Tämä meidän sokerittomuus tuli pakon sanelemana, mutta ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin :) Nyt kaikki olivat myötätunnosta motivoituneita vähentämään / jättämään sokerin. On paljon helpompaa pysyä valitulla linjalla kun on kunnon syy: rakkaan ihmisen kuulo.

      Kiitos mukavasta palautteesta! Sellainen valaisee koleimmankin syyspäivän :)

      Poista
  5. Hedelmät ja dippivihannekset ovat kyllä tosi hyviä. Jostain syystä on vaan äärimmäisen paljon helpompaa ostaa se karkkipussi ja mussuttaa siitä, kuin pilkkoa vihanneksia. Mikä on siis itseltäni täysin typerää ja näkyy turhan paljon ahterissa. Pitäisi haastaa itsensä sokerittomaan kuukauteen (voisi olla suhteellisen rankkaa aluksi) :) Hienoa kyllä, että korvatulehdus on parantunut ja pääsitte siitä kiusasta eroon. osaa kyllä olla kurja vaiva :(
    Yritin kurkkailla, että ilmeisesti et vielä ole Maatiaiskanasen Elämää-blogin lukija. Tervetuloa mukaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän ei tarvinnut miettiä kun oli tuollainen painava syy. Koko perhe oli heti valmis ja kaikki ymmärsivät, etteivät toiset voi mussuttaa sokeriherkkuja kun yksi ei saa. Tai siis kotiin niitä ei tuoda. Ymmärrän täysin, että ilman tuollaista vakavaa syytä ei ole helppoa motivoida itseä ja perhettä sokerittomaan dieettiin. Kannattaa kokeilla. Se ei ole niin vaikeaa kuin voisi kuvitella :)

      Kiitos! Olen jo muutaman postauksen verran seuraillut puuhianne lukijana:) Profiilikuva (valkoinen pioni) vain on eri kuin tämä uusin naama :)

      Poista
  6. Kiva, kun olette päässeet sokeriherkuista terveellisempiin herkkuihin, ei helppoa tänä päivänä, kun karkkihyllytkin roikkuvat kauppojen kassojen tuntumassa... Blogisi on huippu, viihdyttävää lukemista ja taitavaa sanan käyttöä, luen sitä kuin iloista kuvakirjaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih! Tällaisen palautteen varassa jaksaa taas vaikka kuinka pitkään :) Kiitos, Sirkku, tästä aivan häkellyttävän hyvästä kommentissta!

      Niin, nykyaikana on niin paljon kaikkea, joka ei ole ihan hyväksi terveydelle. Sokeri on niin halpaakin, että ihan hirvittää.

      Poista
  7. Me ollaan myös vietetty sokeritonta elämää jo pidemmän aikaa. Tai ei me ihan ehdottomia olla, joskus voi herkutella sokerillakin ja kun käy vieraita tai ollaan kylässä, niin siellä saa lapset toki tarjottavia syödä. Itsestä olen huomannut, että ilman turhia sokereita olo on paljon virkeämpi ja energisempi. Ja kumma kyllä eipä niitä sokeriherkkuja juuri kaipaakkaan. Mekin herkuttelemme paljon "suolaisella" hyvällä, salaateilla, täytetyillä leivillä, itse tehdyllä pitsalla... Kesäreissulla huomasimme, kun annoimme lasten ostaa karkkia ja muuta makeaa, niin johan porukka villiintyi. Tiedä sitten oliko lisäaineet vai sokeri syypää, mutta totesimme miehen kanssa ettei karkit sun muut kyllä meidän perheelle sovi, ei ainakaan isoina satseina. Mutta eipä lapsetkaan meillä tunnu makeita herkkuja normaalisti kaipaavan. Herkullisen näköinen hedelmävati. Pitäisi itsekin jaksaa enempi pilkkoa kasviksia ja hedelmiä suupaloiksi, ne kun tekevät aina kauppansa. Iloisia päiviä sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emme mekään aivan ehdottomia ole. Ostin yhden lapsen synttäreille pienen karkkipussin kun hän kovasti toivoi. Hämmästys oli suuri kun lapset totesivat, että se riitti aivan hyvin ja vesimelonit ym. olivat herkullisempia :-o Kylässä meidänkin lapset syövät mitä tarjotaan, mutta valitsevat vähän toisin kuin ennen. Tosin se korvaongelmainen lapsi ei halua sokereita, sillä ei se leikkaus niin kivaa ole :(.

      Minä uskon siihen, että sokeri lisää kierroksia lapsilla. Kaikki pääsevät helpommalla kun sokeria ja lisäaineita saa vähemmän. Ja tilalle sopii enemmän vitamiineja :)

      Se hedelmävati oli lapsen rippijuhlista. En minäkään aina jaksa olla pilkkomassa :) Onneksi lapset kuorivat ja pilkkovat jo itsekin. Aika usein ostan valmiiksi pestyä salaattia. Sitä kuluu mukavasti lastenkin välipaloilla ja ruualla.

      Kiitos samoin, oikein hyvää syksyä teille!

      Poista