tiistai 17. syyskuuta 2019

KATAJAKUJAN KASVIT: KÄRHÖT

Sisällysluettelo:
Alppikärhö - Clematis alpina
Tarhakellokärhö ’Arabella’ - Clematis x diversifolia’Arabella’
Loistokärhö ’Hagley Hybrid’ - Clematis Patens x Lanuginosa-ryhmä 'Hagley Hybrid'
Loistokärhö ’Miss Bateman’
4


KÄRHÖT – CLEMATIS


Olen yrittänyt tulla kärhöihmiseksi, mutta huonolta näyttää. Tiesin kärhöjen olevan aikamoisia temppuilijoita, joten ajattelin aloittaa jollain helpolla. Ei niitä niin vain ollut puutarhamyymälöissä. Kaikki pursuilivat jaloja ja loistavia kärhöjä.

Haksahdin sitten ’Miss Batemaniin’ ja olin todella onnellinen sen ihmeellisestä kukinnasta. En ollut osannut odottaa kärhöiltä mitään niin hienoa, vaikka monet vouhkaavatkin niistä. Kasvi vaikutti nopeakasvuiselta ja kaikin puolin ihmeelliseltä.

Luulin jo tulleeni kärhöintoilijaksi tuosta noin vain, mutta tipahdin pian maan pinnalle. Hetken kukittuaan neiti sairastui lakastumistautiin ja ruskettui alaosastaan. Tietysti myös lopetti kukintansa. Yritykseni sai pahan kolahduksen ja unohdin koko kärhön pitkäksi aikaa. No, tämä sinnikäs nuori neiti kasvatti uudet vihreät lehdet ja yllätyksekseni kukki vielä lokakuussa. Lokakuun kukka ei ollut niin loistelias kuin kesällä, mutta sulatti sydämeni.

Olin innon puuskassani ostanut myös toisen jalokärhön, ’Xerxes’ –nimisen. Sekin sairastui oitis lakastumistautiin. En ollut tehnyt sille kunnon kauluria. Onneksi se sentään kukki kauniisti suurilla lilansinisillä kukillaan, jotka toki sävähdyttivät. Nostin hattua tuolle sitkeälle herralle.

Päätin vilkaista mitä kärhöilleni talven koittaessa pitäisi tehdä. Jossain neuvottiin leikkaamaan yhdellä ja toisessa toisella tavalla. Jossain annettiin tarkat ohjeet miten kasveille puetaan toppatakkia ja sadetakkia ja mitä kaikkea. Kyllähän se vähän pioni-ihmisellä tökkii ruveta virittelemään talvisuojia ja pelkäämään miten nuo arvon neidit ja herrat pärjäävät talven yli.

Myöhemmin hankin ’Arabellan’, joka on aivan toista maata kuin nuo diivat.

ALPPIKÄRHÖ – CLEMATIS ALPINA

Kuva on tulossa myöhemmin.

Alppikärhö
Clematis alpina

Ostin tämän kärhön 29.5.2019. Tulin Valkeakoskelta apealla mielellä ja matkalla poikkesin Barkholtin puutarhalle. Edes puutarhalla käynti ei saanut hyvälle mielelle, sillä siellä oli kallista. Löysin kuitenkin etsimäni. Istutin tämän Ameriikkaan aitaverkon eteen.

KELLOKÄRHÖ – CLEMATIS INTEGRIFOLIA

Tarhakellokärhö ’Arabella’ 
Clematis x diversifolia’Arabella’

Olimme suviseuratalkoissa Porissa 24.5.2017 eikä Porissa voi käydä ilman vierailua taimistoilla. Ostin tämän Taimimoisiolta.

2019: 'Arabella' on osoittautunut juuri niin helpoksi kuin minulle oli etukäteen vinkatttu.

LOISTOKÄRHÖT – CLEMATIS

Kuva on tulossa myöhemmin.

Loistokärhö ’Hagley Hybrid’ 
Clematis Patens x Lanuginosa-ryhmä 'Hagley Hybrid'

Olin päivän Tampereella Avillan kanssa 10.6.2019. Ensin vietimme aikaa shoppaillen ja Laukon torin rannassa. Sitten kävimme minun asioita. Etsin kastelukannuja ja muita kasvihuoneen tarvikkeita ja tietysti kasveja. Ostin muiden muassa tämän kärhön. Vinkin tästä kauniista ja ilmeisen helposta kärhöstä sain Unelmia ruusuista -blogin Titalta.

Loistokärhö ’Miss Bateman’ 
Clematis Patens-ryhmä 

Olin päättänyt aloittaa kärhökokeiluni jollakin helpolla lajikkeella. Kuitenkin haksahdin tähän jalokärhöön vuonna 2015. Ajattelin kokeilla, sillä näitä on myynnissä joka paikassa. Ei kai näitä myytäisi niin paljon, jos nämä eivät yhtään menestyisi.

Minulla oli hirveästi huolia ja murheita. Lapseni entinen esikoulukaveri oli kuollut ikävällä tavalla. Niinpä minun oli tarpeen lähteä rentoutumaan puutarhoille. Menin ensimmäisenä Haikalalle. Listalla oli tuija ’Globosa’, ’Gårdebo’ kirsikka, luumuja, viisi pensasmustikkaa, syyshortensia, tarhakurtturuusu ’Sävel’ ja kaksi sinilaakakatajaa. Auto olisi täyttynyt jo näistä, mutta heillä oli nyt uutuutena myynnissä sinikämmentä, niin tottahan minä niitä tarvitsin. No, ne olivat aivan minikokoisia ja mahtuivat minne tahansa.

Auto oli siis jo niin täynnä, että enää etupenkille vielä suunnittelin sijoittavani jotakin ihanaa. Ajoin Pirkkalan Kukkariin, josta ostin vain vähän pientä: mehitähden, sitruunamelissan, persiljan ja pari nättiä alustaa. Ne mahtuivat suunnilleen etupenkin jalkatilaan.

Hongkongista löysin iki-ihanan terassihortensian. Se vei koko apukuskin paikan. Johonkin oli tungettava myös tämä kärhö, törmänkukat, syysvuokot, säkillinen nurmikon siemeniä, pussillinen tuoksumiekkaliljan sipuleita, kylvöalustat, perliitit ja vermikuliitit. Nyt auto oli jo niin täynnä, että pelkäsin pensaiden ja puiden puolesta.

Suuntasin Multasormeen ostamaan perennatukia. Litteinä ne mahtuisivat vaikka minne. Hoh-hoijaa – mukaan tarttui seitsemän isokokoista (ei siis kokoon taittuvaa mallia), jotka piti saada mahtumaan takapenkeille! Ei tässä vielä mitään – Bauhausista piti vielä hakea letitetty paju ja lumikello sen juurelle. Kyllä pää tuulettui!

Istutin tämän taimen kaiken taiteen sääntöjen mukaan. Syvään ja hyvään multaan. Kuopan pohjalle panin muistaakseni luujauhoa ja leikkasin ihan niin kuin pitikin.

Kesäkuussa 2019 ajoimme Antioksidanttiklinikalle aamulla sen jälkeen palasimme kotiin muutaman taimiston kautta. Haksahdin ostamaan toisen 'Miss Batemanin’ Pirilän Kukkatalosta ajatellen, että jospa se olisi yhtä sitkeä kuin ensimmäinenkin. Istutin sen kanatarhan eteen.

2015: Olin nähnyt tämän ’Miss Batemanin’ kukkivana puutarhalla, mutta olihan se aivan toista nähdä tämän kukat omassa puutarhassa – huolimatta siitä, että kukat olivat sateen riepottelemat. Tämä tapahtui kesäkuun 14. päivänä. Olin nähnyt, että kärhössä oli monta suurta nuppua, mutta en osannut aavistaa mitä niistä on tulossa. Jotkut asiat vain ovat sellaisia, että ne pitää itse saada kokea!

Tiesin kärhöjen olevan aikamoisia temppuilijoita, mutta pakkohan niitä silti oli kokeilla. Tämän neiti Batemanin versot ruskettuivat kokonaan muualta paitsi ihan alhaalta. Netistä luin, että kyse on lakastumistaudista.

Olin aivan haltioissani kun kylmissäni kiersin puutarhassa sunnuntaiaamuna ja huomasin tämän ’Miss Batemanin’ nupuillaan. Miten näin komea kukka aikoo kukkia vielä lokakuussa! Ensi yöksi on tulossa pakkasta, joten aion suojata nuput tämän ihanuuden harsolla.

Tunsin itseni julmaksi kääriessäni kasvuharson kärhön ympäriltä: ensi yönä juuri avautunut kukka menee. Miten voin tehdä sille tämän? Niin. Voisin suojella sitä vielä muutamia päiviä ehkä, ties vaikka viikonkin. Voihan olla, että pakkasjakson jälkeen tulisi vielä vähän lämpimämpää. Onko kuitenkaan vastaavaa hyötyä siitä, että joudun avaamaan aina harson nähdäkseni kukan?

Päätin, etten näe enempää vaivaa tämän kärhön suhteen. Kesä on mennyt ja syksykin pian. Ei auta jäädä roikkumaan menneeseen kesään, vaan asettua pikkuhiljaa itsekin talviunille. Ensi kesänä toivottavasti näen taas tuon kauniin ’Miss Batemanin’. Jos en näe, niin tiedän ainakin parhaani yrittäneeni.

2016: Olin aivan varma, että tämä on menehtynyt ankaran talven aikana, mutta heinäkuun 8. päivänä löysin verson maksaruohojen keskeltä! Jipii! Minusta taitaa sittenkin tulla kärhöihminen.

2019: Luulin kärhöni menehtyneen ja olin suunnitellut istuttavani sen paikalle jotakin muuta. Otin lapion kaivaakseni kuopan, mutta maksaruohojen seasta nousi kuin nousikin 'Miss Bateman'. En voinut kaivaa tuota urheaa neitiä pois, joten 'Hagley Hybridille' piti etsiä toinen paikka. En siinä tajunnut, että minun olisi kuitenkin pitänyt kaivaa se ylös ja istuttaa paremmin uudelleen.

12 kommenttia:

  1. 'Miss Pateman' on kaunis ja minullakin se on. Epäilen sen kuitenkin menehtyneen tänä kesänä
    lakastumistautiin.

    VastaaPoista
  2. Minulla on kotona yksi kärhö. Vielä en ole niihin hurahtanut.

    VastaaPoista
  3. 'Miss Bateman' on todella suloinen kärhö, mutta olen kuullut useammaltakin tuosta, että se ruskettaa välillä lehtensä. Mm. äidillänikin oli se vuosikaudet, mutta menehtyi silloin tappotalvena. 'Hagley Hybrid' sen sijaan vaikuttaa oikein hyväkäytöksiseltä ja vaivattomalta ja 'Arabella' on myös omaa luokkaansa, joten ehkä sinustakin kuoriutuu kärhöihminen. Voisin parin vuoden kokemuksen perusteella suositella myös 'Jan Pawel II', joka on todella suurikukkainen ja minusta terveen ja elinvoimaisen oloinen kärhö. Se tosin aloittaa kukinnan vähän myöhemmin kuin monet muut, mutta eiköhän se teillä ehtisi hyvin kukkia, jos kerta täällä IV-vyöhykkeelläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos, Minna vinkistä! Katsoin netistä, että tuo ’Jan Pawel II’ on tosi kaunis. Lisään sen pitkälle ja yhä vain pidentyvälle haaveitteni listalle.

      Harmi, että ’Miss Bateman’ on oikukas. Ei taida minun yksilöstäni koskaan kunnon kasvia tulla, vaikka se elossa onkin. Kuoppainen on tie :( ’Arabellan’ kanssa kävi tänä kesänä niin, etten sitonut sitä ajoissa ja se kukki maan rajassa. Kukki kuitenkin ja kaunishan se oli isorikon kainalossa.

      Poista
  4. Ehkäpä juuri tuo yllätyksellisyys ja herrasväen oikuttelut saavat ihmisiä koukkuunsa ja heistä tulee kärhöihmisiä. Minulla lienee parikymmentä kärhöä, joku uinuu kesän yli, joku katoaa ikiajoiksi, mutta voi miten suuri on ilo, kun kärhön alku pilkistää alkukesällä mullasta! Miss Bateman on vieraillut meillä muutaman kerran, toistaiseksi ovat molemmat yksilöt olleet yhden kesän vieraita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Niin kai.

      Wau, en tiennytkään, että sinulla on sellainen kärhövalikoima, vaikka olet niistä varmasti kirjoitellutkin. Koitan tässä kartuttaa kokemusta, niin eiköhän niiden oikuttelijoiden kanssa jotenkin pääse sinuiksi :) Toivotaan.

      Poista
  5. Oon just tuan oikkuusuuren takia kallistunu viinikärhöjen pualehen. Non palio varmempia talavehtijoota, ainaki näillä leveyksillä ja vaikkei kukat yhtä suuria ookka ku jalo/loistokärhööllä, kukkien runsaus viää voiton. 'Miss Pateman'kaa ollu ku yhyren kesän juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viinikärhöt ovatkin viisas valinta. Niiden kukkarunsaudella tosiaan saa paljon väriä puutarhaan. Minä yritän vielä vähän molempia – varmoja viinikärhöjä ja joitakin blogiystävien suosittelemia, helpoiksi sanottuja jalokärhöjä.

      Poista
  6. Kuulemma ovat oikukkaita, meillä kuitenkin yllättävän sitkeitä ja tappioita tullut vain vähän. Kovin hitaita ovat kuitenkin kotiutumaan, eivätkä innostu hyvään kasvuun ainakaan pariin vuoteen. Tuntuu olevan jotenkin olosuhteista kiinni, kun toisaalla samaan aikaan istutetut samaa lajiketta olevat kärhöt rehottavat varmaankin satoine kukkineen niin ettei tuet kestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa rohkaisevaa kuulla, ettei peli ole heti menetetty, vaikka aluksi siltä näyttäisikin. Sekin lohduttaa kun tietää, ettei kaikilla muillakaan heti onnistu :)

      Poista